Tämä sivu vastaa tiedekuntaan 30.6.1999 lähettettyä 2. oikovedosta.
Versio: 5.7.1999
Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 708 44222. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausittain WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.fi/opintoneuvonta/, ilmoitustauluilla ja opintoneuvonnan automaattisessa puhelinvastaajassa.
Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja yliopiston atk-keskuksen kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainaamiseen tarvitaan lainaajakortti. Korttia voi anoa kun vähintään 20 ov tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma - to 8 - 19 ja pe 8 - 15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma - pe 8 - 15.45, heinäkuussa se on suljettuna.
Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tarjoamat opinnot antavat erinomaisen pohjan työskennellä eri tehtävissä, joissa kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Alan tutkimus tarjoaa haastavia ja merkittäviä ongelmia, joiden ratkaisuilla on usein välittömiä käytännöllisiä sovelluksia.
Tieteelliseltä luonteeltaan tietojenkäsittelytiede on matematiikan kaltainen abstrakti metoditiede; lisäksi siinä on kokeellisen luonnontieteen ja insinööritieteiden piirteitä. Sen tutkimuskohteena ovat ne algoritmeihin perustuvat menetelmät ja prosessit, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoria, analyysi, suunnittelu, tehokkuus, toteuttaminen ja soveltaminen. Tällaiset menetelmät voidaan ohjelmoida tietokoneohjelmiksi, jotka kone pystyy suorittamaan "automaattisesti". Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys onkin: Mitä voidaan automatisoida ja miten tämä tapahtuu tehokkaasti?
Opiskeluaineena tietojenkäsittelytiede on rinnastettavissa matematiikkaan ja tilastotieteeseen. Matematiikkaan verrattuna tietojenkäsittelytiede korostaa konstruktiivista lähestymistapaa. Käytännöllisillä laboratoriotöillä on opiskelussa tärkeä osuus.
Matematiikka on tietojenkäsittelytieteen tärkein tukiaine. Monet tietokonesovellukset perustuvat matemaattisiin malleihin ja myös tietojenkäsittelytieteen tutkimustyössä matemaattisilla menetelmillä on usein keskeinen sija. Matematiikan opintojen yhteydessä harjaantuva eksaktin päättelyn taito muodostaa myöskin metodista perustaa täsmällisyyttä vaativille suunnittelu- ja toteutusratkaisuille käytännön atk-tehtävissä.
Oppiaineen nimi on ruotsiksi datavetenskap, englanniksi computer science tai computing ja saksaksi Informatik.
Tietojenkäsittelyn asiantuntijat sijoittuvat yleensä erilaisten organisaatioiden atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan yrityksiin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin. Tutkijan urasta kiinnostuneiden kannalta tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto tutkimusalaa valittaessa.
Tietojenkäsitelytieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle alan käsitteellistä perustaa korostaen mahdollisimman monipuoliset tiedot, jotka antavat kestävän lähtökohdan käytännön työelämässä tapahtuvalle erikoistumiselle. Opiskelun yhteydessä käytännön taitoja opitaan laboratoriotöissä ja tutkielmia laadittaessa. Silti paljon jää opittavaksi tulevassa toimipaikassa. Kesäharjoittelu atk-alalla on myös suositeltavaa.
Koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa (sv): tietojenkäsittelyn sv, sovelletun tietojenkäsittelyn sv ja opettajan sv. Tietojenkäsittelyn sv on näistä laajin ja se jakautuu useiksi erikoistumislinjoiksi. Koulutus tähtää asiantuntijatehtäviin atk-ammateissa tai tutkijanuralle. Erikoistumislinjoja on kuvattu tarkemmin luvussa Opintojen suunnittelu. Opettajan sv on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Sovelletun tietojenkäsittelyn sv on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat opiskella tavallista enemmän jotakin sivuainetta pystyäkseen kehittämään jonkin sovellusalan tarvitsemaa tietotekniikkaa. Opettajan ja sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdoissa vaaditaan tietojenkäsittelytieteen opintoja hieman vähemmän kuin tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa.
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot alkavat cum laude approbatur -oppimäärän suorittamisella. Pääosa oppiaineksesta on kaikille suuntautumisvaihtoehdoille sama. Cum laude approbatur -oppimäärä muodostaa LuK-tutkinnon rungon. FM-tutkintoa varten on suoritettava laudatur-oppimäärä. Tässä vaiheessa suuntautumisvaihtoehdot ja erikoistumislinjat eriytyvät. Tietojenkäsittelyn sv:n ja sen erikoistumislinjojen sekä sovelletun tietojenkäsittelyn sv:n valinnassa ei ole erityistä menettelyä tai rajoituksia. Opiskelija tekee valintansa suorittamalla haluamansa suuntautumisvaihtoehdon ja erikoistumislinjan tutkintovaatimusten mukaiset opinnot. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän muodostavat opintosuoritukset sekä kurssi Tietorakenteet. Ks. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).
Laudaturin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opinto-oikeus on vain tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoilla. Sivulaudaturin opinto-oikeuden saa ilman eri hakemusta, kun oman koulutusohjelman laudatur (syventävät opinnot) on valmis ja tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä on suoritettu vähintään arvosanalla 2/3.
Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan hakemalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa tämän oppaan alkuosassa olevasta 'opinto-oikeudet' -luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.
Syksyllä 1999 myös tutkijalinjalle pyrkivät opiskelijat ilmoittautuvat opettajatutorointiin. Mikäli opettajatutoroinnin aikaisemmin aloittanut valitaan tutkijalinjalle, hän siirtyy tutkijalinjan opettajatutorointiryhmään.
Tutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tutoriaan.
Syksyllä 1999 aloittavat ryhmät on lähinnä tarkoitettu 1998 aloittaneille opiskelijoille. Täsmälliset tiedot opettajatutoroinnin järjestelyistä löytyvät cum laude approbaturin syksyn kurssien luettelosta.
Tuoreimmat tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy viimeistään lukukauden alkaessa 4. kerroksen ilmoitustaululle 8 ja laitoksen WWW-palvelimeen http://www.cs.helsinki.fi/. Opintojaksojen sisältö ja loppukoevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka ovat 4. kerroksen ilmoitustauluilla ja löytyvät myös sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.
Tietoa laitoksesta, tutkimusryhmistä ja laitoksen tarjoamista palveluista on tarjolla 3. ja 4. kerroksen ilmoitustauluilla ja laitoksen WWW-palvelimessa, joka on käytettävissä mm. yliopiston ns. "Heli-kioskeissa".
Henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 708 44222) erikseen ilmoitettavina aikoina. Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat laitoksen opettajat vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.
Oheiseen listaan on kerätty neuvontatilaisuuden lisäksi myös muita opiskelun kannalta tärkeitä lukuvuoden 1999 - 2000 päivämääriä.
Syksy 1999:
Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten esimerkiksi pro gradu -tutkielman laatimista, ei voi sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kehittymisen kannalta suositeltavaa.
Opintojakson normaali suoritustapa on osallistua luentokurssille, jolloin suoritukseen voi liittyä 1-2 välikokeen lisäksi pakollisia tai vapaaehtoisia harjoituksia, harjoitustöitä tai muita tehtäviä. Kurssin keskeyttämisestä johtuvaa toistuvaa osallistumista luentokurssille saatetaan rajoittaa, mikä on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Vaihtoehtoinen, muodollisesti samanarvoinen, suoritustapa on osallistua suoraan opintojakson loppukokeeseen. Useimmille opiskelijoille luentokurssiin perustuva suoritus on loppukoetta sopivampi opiskelumuoto; perusteellinenkaan omatoiminen harjoittelu ei yleensä korvaa luentokurssin yhteydessä annettua opetusta ja harjoittelua. Kurssien suoritusmahdollisuudet selviävät kurssikuvauksista, jotka ovat nähtävissä ilmoitustaululla (4. kerros) ja WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.
Useimmista kursseista annetaan arvosana, joka määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan yleensä noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä. Opintojaksojen suorituksen yksityiskohtaiset ohjeet ovat dokumentissa 'Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintosuoritukset' (http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/kuulustelu.html).
Eräät laudatur-kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.
Laboratoriokursseja on kolme: Ohjelmoinnin harjoitustyö (liittyy kursseihin Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi tai sen korvaava ohjelmointikurssi), Tietokantasovellusten harjoitustyö (liittyy kursseihin Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet) ja Tietorakenteiden harjoitustyö (liittyy kurssiin Tietorakenteet). Nämä ovat pakollisia pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijan approbaturiin tulee sisältyä joko Ohjelmoinnin harjoitustyö tai Tietokantasovellusten harjoitustyö (tai molemmat). Sivuaineena suoritettavassa cum laudessa kaikki laboratoriokurssit ovat mukana.
Laboratoriokursseilla tehdään joko henkilökohtainen harjoitustyö tai parityö. Töiden ohjaus hoidetaan ohjausryhmissä, jotka ovat kooltaan noin 10 opiskelijaa. Ohjausryhmillä on muutamia yhteiskokoontumisia, joissa käsitellään kyseisen työn tekemiseen liittyviä yleisiä asioita ja opiskelijat esittelevät tekemiään ratkaisuja muille ryhmän jäsenille. Kaikkien ryhmään kuuluvien tulee osallistua yhteiskokoontumisiin.
Yhteiskokoontumisten lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada omaan työhönsä liittyvää henkilökohtaista ohjausta ensisijaisesti ohjausryhmänsä vetäjältä, mutta teknisissä asioissa myös muilta laboratoriokurssin opettajilta heidän päivystysaikoinaan. Opiskelijan on viikottain raportoitava työnsä edistymisestä ohjausryhmänsä vetäjälle. Ohjausryhmien toiminta-aika on 6 viikkoa. Tämä tarkoittaa noin 15 tunnin viikottaista työmäärää. Työ on saatava valmiiksi ohjausryhmän toiminta-aikana, muuten työ katsotaan keskeytyneeksi. Uudelleen samaa laboratoriokurssia (uudesta aiheesta) pääsee suorittamaan vain keskeyttäneiden jonotuslistan kautta.
Laboratoriotyökursseille ja niiden ohjausryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Ilmoittautumisen saa perua mikäli ohjausryhmän aloitustilaisuuden alkuun on aikaa yli kaksi vuorokautta. Mikäli ryhmään ilmoittautunut opiskelija ei ole paikalla aloitustilaisuuden alussa eikä ole ottanut yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön tai ryhmän ohjaajaan, hän menettää paikkansa. Jatkossa hän voi ilmoittautua laboratoriokurssille vain keskeyttäjien jonon kautta. Ohjausryhmän vapaat paikat täytetään ottamalla jonotuslistalta ryhmään ilmoittautumisjärjestyksessä ensisijaisesti aloitustilaisuuteen saapuneita opiskelijoita. Paikkoja täytettäessä ensikertalaiset ohittavat aiemmin työn keskeyttäneet. Opiskelijan läsnäolo ohjausryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla on siis välttämätöntä. Laboratoriotyökurssille mahdollisesti perustettavien uusien ohjausryhmien täyttämisestä tiedottaa kurssin vastuuhenkilö työkurssin www-sivulla. Jonotuslistalle joutuneiden on siis syytä seurata kurssin www-sivua.
Opiskelija on oikeutettu osallistumaan Ohjelmistotuotanto -kurssille suoritettuaan kurssit Ohjelmoinnin harjoitustyö, Tietokantasovellusten harjoitustyö, Tietorakenteet ja Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (sekä näiden edellytyksenä olevat aikaisemmat kurssit). Ohjelmistotuotantoprojektiin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Ohjelmistotuotanto-kurssin sekä Tieteellisen kirjoittamisen kurssia lukuunottamatta kaikki muut tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän pakolliset kurssit. Ohjelmistotuotantoprojektiin on osallistuttava Ohjelmistotuotanto-kurssin suorittamista seuraavan tai sitä seuraavan lukukauden aikana. Projektityö on saatava valmiiksi sille varatun lukukauden aikana.
Ohjelmistotuotantoprojekti vaatii keskittynyttä työskentelyä, joten sen suorittamiseen on varattava viikoittain ainakin 20 tuntia. Voidakseen aloittaa Ohjelmistotuotantoprojektin opiskelijan on ilmoittauduttava kesää varten huhtikuun puoliväliin mennessä, syksyä varten toukokuun loppuun mennessä ja kevättä varten marraskuun loppuun mennessä. Esitietovaatimusten tulee olla täytettyinä ilmoittauduttaessa. Ilmoittautumista varten on kulloinkin tarjolla valmisteltuja projektiaiheita, jotka useimmiten liittyvät johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen. Projektiryhmät muodostetaan ilmoittautumisajan umpeuduttua, ja ne aloittavat työnsä heti seuraavan lukukauden alussa. Kesän ryhmät aloittavat toukokuun puolivälissä.
Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden ohjaajina ja valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään lukukausittain ja sille on ilmoittauduttava edellisellä lukukaudella (syksyä varten huhtikuun loppuun mennessä, kevättä varten marraskuun loppuun mennessä). Kevätlukukaudella järjestetään myös ruotsinkielinen harjoitusryhmä.
Eräät seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.
Tutkielman aiheesta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan vastuuhenkilön kanssa. Tutkielmalle määrätään 1 - 2 ohjaajaa. Työn etenemistä seurataan laudatur-laboratoriossa. Tutkielmasuunnitelma ja tutkielma jätetään tarkastettavaksi ohjaajalle kahtena kappaleena. Normaalisti opiskelija pitää gradutyön aikana yhteyttä ohjaajaansa; epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä laudatur-laboratorioon. Mikäli tutkielma tehdään ohjausryhmässä on opiskelija velvollinen osallistumaan ohjausryhmän kokouksiin. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoon vaadittavaa kypsyysnäytettä jo LuK-tutkinnon yhteydessä, näyte suoritetaan, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen voi suorittaa loppukokeiden yhteydessä.
Tutkielmatyöskentelyn kiinteyttämiseksi sen keston ylärajaksi on määritelty yksi vuosi. Täysipainoisesti työskenneltäessä ei näin pitkää aikaa tarvita. Työn mahdollisesti viivästyessä on sovittava jatkoajasta. Työskentely jaetaan valvonnan ja ohjauksen kannalta kahteen vaiheeseen:
Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä on esitetty 4. kerroksen ilmoitustaululla 10 ja pro gradu -tutkielmaohjeessa, jonka saa laudatur-laboratoriosta. Ohje on myös WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/kurssit/laudatur/gradu/graduohje.html.
Tietojenkäsittelytieteen kunkin oppimäärän (opintokokonaisuuden) merkintä on haettava, koska sisältö on osittain opiskelijan itsensä valittavissa. Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 7 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene.
Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle opintokortin tai -kirjan, opintosuoritusrekisteriotteen sekä tarkoitukseen laaditulla lomakkeella luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista. Näistä täytyy opiskelijalla olla joko tieto opintorekisteriotteessa tai suoritusmerkintä opintokortissa tai -kirjassa. Lomakkeita luettelon laatimiseen saa kansliasta (A307) ja salista A412.
Merkinnän approbatur-oppimäärästä antaa professori Matti Mäkelä, cum laude approbatur -merkinnän professori Inkeri Verkamo,
Lukuvuoteen 1998-1999 saakka voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisia laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat professorit Kimmo Raatikainen (ohjelmistojen sv.), Pekka Kilpeläinen (opettajan sv.), Matti Mäkelä (yleinen sv., sovelletun tietojenkäsittelyn sv.) ja Hannu Erkiö (informaatiojärjestelmien sv.).
Uusien tutkintovaatimusten mukaisia laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa erikoistumislinjojen vastuuprofessorit: Jyrki Kivinen (algoritmien erikoistumislinja), Henry Tirri (älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja), Jukka Paakki (ohjelmistotekniikan erikoistumislinja), Kimmo Raatikainen (hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja) ja Hannu Erkiö (informaatiojärjestelmien erikoistumislinja)
Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon laudatur-merkinnät antaa prof. Matti Mäkelä, opettajan suuntautumisvaihtoehdon prof. Pekka Kilpeläinen.
FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistusta varten tarvitaan kokoava opintokirjamerkintä tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suorittamisesta. Tämän saa joko cum laude approbatur- tai laudatur-merkinnän hakemisen yhteydessä. Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle luettelon muihin opintoihin kuuluvista opintojaksoista, jotka tarkistetaan rekisteriotteesta, opintokortista tai -kirjasta.
Tutkijalinjan opiskelijat tähtäävät tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnon suorittamiseen välitavoitteenaan filosofian maisterin tutkinnon nopea suorittaminen. Linjan toiminta kohdistuu lähinnä 2.-4. vuosien opiskelijoihin. Laudatur-opintojen loppuvaiheessa linjan opiskelijat siirtyvät tutkimusryhmiin, HeCSE- ja ComBi-tutkijakouluihin. Filosofian maisteriksi valmistuessaan linjan opiskelija saa todistuksen osallistumisestaan linjaan.
Linjalle valitaan vuosittain toukokuussa noin 10 opiskelijaa, jotka muodostavat oman, seuraavana syksynä toimintansa aloittavan opettajatutorointiryhmän. (Syksyllä 1999 linjalle kuitenkin pyritään opettajatutorointiin ilmoittautumisen kautta.) Valinta perustuu ensimmäisen vuoden opintomenestykseen ja haastatteluun.
Opiskelija, jonka opinnot etenevät hitaasti tai jonka arvosanataso ei ole hyvä, voidaan poistaa linjalta. Opinnoissaan hyvin edennyt opiskelija voi pyrkiä linjalle myös myöhemmin kuin ensimmäisen opintovuoden keväällä.
Tutkijalinjalla ei ole omia tutkintovaatimuksia, mutta tiettyjä kursseja voidaan suositella linjan opiskelijoille. Yleissuosituksena on matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen. Lisäksi linjan opiskelijoille pyritään tarjoamaan tutkimussuuntautunutta opetusta, haasteellisempia harjoitustöitä sekä kesätyöpaikkoja laitoksen tutkimusprojekteissa. Linjan opiskelijat saavat käyttöönsä linjan opiskelijoille varatun työtilan.
Muuntokoulutukseen valituille pidetään aloitustilaisuus 25.8.1999 klo 14-18. Tilaisuudessa käydään läpi tutkinnon rakennetta ja opiskelua Tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Tilaisuudessa perustetaan muuntokoulutettavien opettajatutor-ryhmät. Ryhmän tutor-opettaja avustaa ryhmäläisiään henkilökohtaisen opinto- ohjelman laatimisessa. Alustavat opinto-ohjelmat on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen syksyn opetuksen alkua.
Muuntokoulutettavien oletetaan pääsääntöisesti aloittavan opintonsa malliopinto-ohjelman toisen opiskeluvuoden kursseilla. Opetusohjelmassa on erityisesti muuntokoulutettaville tarkoitettu Muuntokoulutuksen peruskurssi. Kurssin tarkoituksena on virkistää opiskelijan perustietoja erityisesti ohjelmoinnista ja ohjelmiston toteutuksesta nykyaikaisessa ympäristössä. Kurssilla käydään läpi tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opintojen yhteydessä esiin tulevia jatkon kannalta keskeisiä asioita ja luodaan siten edellytyksiä tavanomaiseen opetukseen osallistumiselle. Sillä tutustutaan erityisesti olio-ohjelmoinnin perusteisiin, Java-ohjelmointiin sekä laitoksen laitteisto- ja ohjelmistoympäristöön. Kurssi on tarkoitettu sellaisille muuntokoulutettaville, joiden opintoihin nämä asiat eivät ole sisältyneet. Kurssille otetaan hakemuksen perusteella myös muita kuin muuntokoulutusohjelman opiskelijoita, jotka esimerkiksi opintojen keskeytymisen johdosta haluavat virkistää perustietojaan ennen opintojensa jatkamista.
Muuntokoulutettaville perustetaan omia harjoitusryhmiä ja varataan kiintiöpaikkoja eri kursseille. Näiden tarve selvitetään opettajatutoreiden toimesta.
LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (120 OV)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 120 ov:
Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (160 OV)
Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 ov.
Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:
Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:
Opettajan suuntautumisvaihtoehto:
581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun , 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
58123-3 Tietokoneen toiminta, 2 ov
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
58131-8 Tietorakenteet, 4 ov
581331-5 Käyttöjärjestelmäpalvelut, 2 ov
581332-8 Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
581333-1 Tietoliikennepalvelut, 2 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
581334-4 Tietokannan hallinta, 2 ov
581259-4 Ohjelmistotuotanto, 3 ov
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
Cum laude approbatur -oppimäärään voi liittää lisäksi valinnaisia cum laude approbatur -opintojaksoja ja laudatur-opintojaksoja.
Esimerkkejä cum laude approbatur-tason valinnaisista opintojaksoista:
58064-3 Käyttöliittymät, 4 ov
58129-5 Unix-sovellusalusta, 3 ov
58127-1 C-ohjelmointi, 2 ov
581251-0 Ohjelmointitekniikka (C++), 3 ov
581335-7 Verkkosovellusten ohjelmointi, 3 ov
581337-3 Tekoälykielet, 3 ov
Alla mainittujen suuntautumisvaihto- tai erikoistumislinjakohtaisesti lueteltujen opintojen lisäksi oppimäärä tulee täydentää vähintään esitettyyn minimilaajuuteen cum laude approbatur - tai laudatur-opintojaksoilla. Cum laude approbatur -tasoisia valinnaisia opintojaksoja voi minimilaajuisessa (95, 80 tai 75 opintoviikkoa) laudatur-oppimäärässä olla enintään 6 opintoviikkoa.
Erikoistumislinjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja voi sopimuksen mukaan ottaa myös toiselta erikoistumislinjalta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta korkeakoulusta.
Kaikille erikoistumislinjoille yhteiset opinnot:
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
Seminaareja, vähintään 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Algoritmien erikoistumislinja
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
Vähintään 15 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja, esimerkiksi seuraavista:
58093-3 Merkkijonomenetelmät, 4 ov
58147-9 Koneoppiminen, 4 ov
58066-7 Tekoäly, 4 ov
58143-1 Tiedon tiivistäminen, 4 ov
58074-2 Tietokonegrafiikka, 4 ov
581265-9 Digitaalinen signaalinkäsittely, 3 ov
581270-1 Kuvankäsittelyn perusteet, 2 ov
581271-4 Kuvankäsittelyn sovelluksia, 2 ov
581252-3 Robotiikka, 4 ov
581338-6 Algoritmitekniikka, 4 ov
581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov
581257-8 Tiedonhakumenetelmät, 3 ov
Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja
Vähintään 6 ov seuraavista:
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio, 4 ov
581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys, 3 ov
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko, 3 ov
Vähintään 14 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja, esimerkiksi seuraavista:
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
58147-9 Koneoppiminen, 4 ov
58066-7 Tekoäly, 4 ov
581252-3 Robotiikka, 4 ov
58143-1 Tiedon tiivistäminen, 4 ov
581550-4 Tietämyksen muodostaminen, 3 ov
Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja
581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu, 3 ov
Vähintään 6 ov seuraavista:
58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät, 5 ov
581360-3 Ohjelmistoprojektien johtaminen, 2 ov
581343-8 Projektin johtamisen harjoitustyö, 2 ov
581361-6 Ohjelmistojen testaus, 3 ov
58153003-1 Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu, 2 ov
581362-9 Ohjelmointikielten periaatteet, 4 ov
581356-4 Ohjelmistojen tuotteistaminen, 3 ov
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 8 ov
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja
581363-2 Käyttöjärjestelmien perusteet, 2 ov
581364-5 Tietoliikenteen perusteet, 2 ov
581365-8 Tietokoneen rakenne, 2 ov
581366-1 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet, 2 ov
581350-6 Hajautetut järjestelmät, 3 ov
Vähintään yksi seuraavista:
581351-9 Käyttöjärjestelmämetodiikka, 3 ov
581352-2 Tietoliikennejärjestelmät, 3 ov
58094-0 Ohjelmien semantiikka, 3 ov
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 6 ov
Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja
581353-5 Tietokannan mallinnus, 2 ov
581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov
Vähintään 6 ov seuraavista:
581541-0 Tapahtumakäsittely, 4 ov
581550-4 Tietämyksen muodostaminen, 3 ov
581290-5 Rakenteisten dokumenttien käsittely, 3 ov
581257-8 Tiedonhakumenetelmät, 3 ov
581274-3 Paikkatietojärjestelmät, 3 ov
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 8 ov
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
Laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 10 ov
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, 4 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 10 ov
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 4 ov
Matematiikan approbatur-oppimäärä (väh. 15 ov)
Minimikokoa laajemman approbaturin tai cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen on suositeltavaa. Kurssivalinnoissa suositellaan erityisesti seuraavia:
Lineaarialgebra I, 5 ov
Diskreetti matematiikka I, 5 ov
Logiikka I, 5 ov
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov
Muiden sivuaineiden oppimäärät (väh. 15 ov) ovat vapaasti valittavissa. Matematiikan lisäksi tutkintoon tulee sisältyä vähintään yksi muu sivuaineoppimäärä.
b) Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 60 ov):
Sivuaineoppimääriä on oltava vähintään kaksi. Sivuaineiden valinnasta sovitaan laitoksen kanssa opiskelijakohtaisesti.
c) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 70 ov):
Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (35 ov). Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.
Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tästä opintokokonaisuudesta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.
Orientoivat opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1-2 ov
Osallistuminen opettajatutorointitoimintaan
neljän lukukauden ajan, 1 ov
581355-1 Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.
Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä opintojaksoja ei sisällytetä muihin opintoihin, vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen oppimääriin ylimääräisinä suorituksina.
FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO
1a. Filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen
koulutusohjelmassa ja 40 opintoviikon laajuiset pää- ja
sivuaineen opinnot
tai
1b. filosofian maisterin tutkinto fysikaalisten tieteiden tai
matematiikan koulutusohjelmassa ja tietojenkäsittelytieteen
sivulaudatur-oppimäärä sekä vähintään 20 opintoviikon laajuinen
tietojenkäsittelytieteen lisensiaattioppimäärä.
2. Lisensiaatintutkimus.
FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO
Sivuaineopinnot tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnoissa
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon kohteeksi valitun erikoisalan opintoja tukevat sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti matematiikan, tilastotieteen tai fysiikan ylempiä aineopintoja tai syventäviä opintoja. Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä yhdessä aineessa ja niistä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa.
581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov (tai jokin muu vastaava
ohjelmointikurssi)
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ainakin toinen seuraavista:
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
58162-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen opintojaksoja vähintään 2 ov.
58101-1 Approbatur-oppimäärä, vähintään 15 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly
approbatur-oppimäärään)
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly
approbatur-oppimäärään)
58123-3 Tietokoneen toiminta, 2 ov
58131-5 Tietorakenteet, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Valinnaisia cum laude approbatur- tai laudatur-opintojaksoja vähintään 10 ov; näihin on sisällyttävä kaksi seuraavista:
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov,
Käyttöjärjestelmäpalvelut, 2 ov,
Tietoliikennepalvelut, 2 ov,
Tietokannan hallinta, 2 ov,
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov,
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, 3 ov.
Jos approbatur sisältää molemmat vaihtoehtoisista harjoitustöistä, cum laude -oppimäärään tarvitaan valinnaisia opintojaksoja vähintään 12 ov.
58102-8 Cum laude approbatur -pääaineoppimäärä (väh. 46 ov)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja (väh. 12 ov)
Uusien vaatimusten mukaiset opintojaksot voidaan korvata vanhojen vaatimusten opintojaksoilla seuraavan luettelon mukaan. Samoin vanhojen vaatimusten opintojaksot voidaan korvata luettelon uusilla opintojaksoilla. Luettelossa mainittuja uusia opintojaksoja ei erikseen mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta voi sisällyttää vanhaan tutkintoon ylimäääräisinä eli muuten kuin vanhan tutkinnon opintojaksoa korvaavina.
Jos vanhan opintojakson korvaa kahden uuden opintojakson muodostama pari, korvaus vaatii kummankin uuden opintojakson suorittamisen. Jos korvaavien opintojaksojen laajuus on pienempi kuin uusien vaatimusten opintojaksojen, tulee laajuusero korvata suorittamalla vastaavasti enemmän valinnaisia opintojaksoja. Jos korvaavien opintojaksojen laajuus on uusia vaatimuksia suurempi, ylimenevä osa vähentää oppimäärään kuuluvaa valinnaisten opintojaksojen opintoviikkomäärää. Luettelosta puuttuvat, uusissa ja vanhoissa vaatimuksissa samannimisinä esiintyvät opintojaksot korvaavat toisensa. Laajuusero vaikuttaa tässä samoin kuin luettelon opintojaksojen kohdalla.
Uusia opintojaksoja suorittamalla on myös mahdollista korottaa vanhan opintojakson arvosanaa. Opintoviikkomäärä lasketaan tällöin uusien opintojaksojen mukaan.
Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov ja
Java-ohjelmointi, 2 ov
Johdatus ohjelmointiin, 4 ov
Huom: Ohjelmointi (Pascal) -kurssin suorittanut voi suorittaa
kurssin Java-ohjelmointi, 2 ov.
Tietokone työvälineenä, 2 ov
Unix-perusteet, 1 ov, tai Tietotekniikan alkeet, 2 ov
(Jos tutkintoon kuuluu Tietokone työvälineenä, siihen ei voi
kuulua kumpikaan mainituista vanhoista opintojaksoista. Toisaalta kumpi
tahansa
vanhoista opintojaksoista riittää yksinään.)
Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov ja
Tietokantojen perusteet, 2 ov
Informaatiojärjestelmät, 4 ov
Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov ja
Laskennan teoria, 3 ov
Laskennan teoria, 4 ov
Tietokoneen toiminta, 2 ov ja
Käyttöjärjestelmäpalvelut, 2 ov
Tietokoneen toiminta, 3 ov
Käyttöjärjestelmien perusteet, 2 ov ja
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
Rinnakkaisohjelmistot, 4 ov
Tietoliikennepalvelut, 2 ov ja
Tietoliikenteen perusteet, 2 ov
Tietoliikenne, 4 ov
Verkkosovellusten ohjelmointi, 3 ov
Hajautettujen sovellusten toteuttaminen, 3 ov
Hajautetut järjestelmät, 3 ov
Hajautetut käyttöjärjestelmät, 4 ov
Tietokannan hallinta, 2 ov ja
Tietokannan mallinnus, 2 ov
Tiedonhallinta I, 4 ov
Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov
Tiedonhallinta II, 5 ov
Uusien vaatimusten cl-opintojaksoja voidaan sisällyttää vanhojen vaatimusten cum laude approbatur - ja approbatur-oppimääriin, ja laudatur-opintojaksoja laudatur- ja cum laude approbatur -oppimääriin ottaen huomioon edellä esitetty vastaavuusluettelo. Vanhojen vaatimusten mukaiset cum laude approbaturin valinnaiset opintojaksot kelpaavat uudessa tutkinnossa cl-valinnaisiksi opintojaksoiksi. Jonkin erikoistumislinjan laudatur-vaatimuksissa mainitut (vanhat cl-) opintojaksot kelpaavat kuitenkin kaikkien linjojen valinnaisiksi laudatur-opintojaksoiksi. Algoritmien ja älykkäiden järjestelmien erikoistumislinjoilla opintojaksojen soveltuvuus linjalle tulee tarvittaessa varmistaa linjan vastuuhenkilön kanssa.
Vanhojen vaatimusten mukaiset approbatur- ja cum laude approbatur -oppimäärät hyväksytään uusien vaatimusten oppimääriin opintojaksokohtaisen vertailun perusteella, ei sellaisenaan. Oppimääriin jo sidotut opintojaksot eivät kuitenkaan vanhene.
Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto jakautuu viiteen erikoistumislinjaan.
Opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdon ja erikoistumislinjan suorittamalla opinnot suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaan. Poikkeuksena on opettajan suuntautumisvaihtoehto, johon on erillinen valinta. Siihen voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen approbatur, kurssi Tietorakenteet, kts. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).
FM-tutkintoon vaaditaan tietojenkäsittelytieteessä laudatur-oppimäärä, jonka laajuus määräytyy suuntautumisvaihtoehdoittain. Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa laudaturin laajuus on 95 ov. Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa riittää 80 ov:n laudatur, mikä antaa tutkinnossa enemmän tilaa sivuaineiden opinnoille. Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon opintojen sisällöstä sovitaan suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa opiskelijakohtaisesti.
Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa vaaditaan vähintään 75 ov:n laudatur. Sivuaineina ovat toinen opetettava aine ja opettajan pedagogiset opinnot, joista molemmista 35 opintoviikkoa. Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat teknisiksi asiantuntijoiksi tai tutkijoiksi.
Linjan pakollinen peruskurssi, joka tulisi suorittaa aikaisessa vaiheessa, on Algoritmien suunnittelu ja analyysi. Matematiikan taidot ja ajattelutavat ovat välttämättömiä; matematiikasta on syytä suorittaa cum laude approbatur -oppimäärä. Muita suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, kieliteknologia ja kognitiotiede sekä JOO-sopimukseen perustuvat opinnot TKK:ssa.
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:
Erikoistumislinjalla tarkastellaan oppivien ja älykkäiden tietojenkäsittelyjärjestelmien rakentamista ja niihin liittyviä periaatteellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä. Linjan alueeseen kuuluu useita tietojenkäsittelytieteen osa-alueita kuten tekoäly, laskennallinen älykkyys, keinoelämä ja etsintämenetelmät. Tulevaisuuden tietotekniset sovellukset sisältävät yhä laajenevassa määrin adaptiivisuuteen perustuvia komponentteja niin sovellus- ja järjestelmätasolla kuin laitteistoissakin. Älykkäiden järjestelmien kehittäminen edellyttää paitsi hyviä käytännön teknisiä valmiuksia, myös kykyä mallintamiseen ja luovien ratkaisujen löytämiseen.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat tyypillisesti sekä tutkijoiksi että teknisiksi erityisasiantuntijoiksi ohjelmistoalan ja tietoliikennetekniikan yrityksiin. Tämän takia tutkijakoulutuksella sekä käytännön harjoitustöillä ja projekteilla on merkittävä asema linjan opetuksessa.
Älykkäiden järjestelmien rakentaminen on luonteeltaan monitieteistä ja edellyttää usein matematiikan perusteiden lisäksi myös laajempaa näkemystä ratkaistavaan ongelmaan. Tämän takia erikoistumislinjalla suositellaan matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, psykologia, teoreettinen filosofia, ja laskennallinen tekniikka (TKK).
Erikoistumislinjan tutkimus liittyy laitoksen Complex Systems Computation Group-tutkimusryhmän (http://www.cs.Helsinki.fi/research/cosco/) toimintaan jonka tutkimusalueita ovat:
Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti teknisiksi asiantuntijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi ohjelmistoalan yrityksiin. Täten vaativilla käytännön harjoitustöillä on keskeinen osuus linjan opinnoissa.
Koska ohjelmistotuotteiden kehittäjiltä vaaditaan monipuolisia taitoja, suositellaan erikoistumislinjalla matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat psykologia, tilastotiede, tuotantotalous (TKK), kauppatieteet (HKKK) ja erilaiset taideaineet (TaiKK).
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenneohjelmistojen soveltaminen, kehittäminen ja analysointi vaativat teknisiä taitoja. Tiettyjen tekniikoiden hallinta ei kuitenkaan yksistään riitä. Nykyiset järjestelmät ja ohjelmistot ovat niin laajoja ja monitahoisia, että niiden toteuttaminen perustuu aina ryhmätyöhön. Tämä edellyttää ohjelmistotuotanto- ja projektityötaitojen hallintaa.
Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat useimmiten teknisiksi asiantuntijoiksi ja kehityshankkeiden vetäjiksi. Siksi vaativilla käytännön harjoituksilla on keskeinen sija linjan opinnoissa.
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenneohjelmistojen toteuttajilta ja kehittäjiltä vaaditaan loogisen analysoinnin taitoja, joten erikoistumislinjan opiskelijoille suositellaan vähimmäisvaatimusta (15 ov) laajempia matematiikan opintoja. Toiseksi sivuaineeksi voidaan suositella tilastotiedettä, fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teoreettista filosofiaa tai kognitiotiedettä. Vaihtoehtoisena toisena sivuaineena käyvät myös JOO-sopimuksen puitteissa TKK:lla suoritetut sähkötekniikan tai tuotantotalouden ja HKKK:lla suoritetut kauppatieteiden opinnot. Erikoistumislinjan opiskelijat voivat suuntautua myös laaja-alaisesti suorittamalla kolme sivuainetta. Tällöin sivuaineiksi soveltuvat matematiikan ja edellä suositeltujen aineiden lisäksi lähes kaikki matemaattis-luonnontieteellisen, humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineet sekä TKK:n, HKKK:n ja TaiKK:n viestintään sekä sen sisältöön, tulkintaan ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyvät oppiaineet.
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:
Erikoistumislinjan kohteena on tiedon ja tietämyksen hallinta, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöliittymät, tietokantojen suunnittelu ja toteutus sekä dokumenttien hallinta. Linjan kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus saada harjoitteluun perustuvia käytännöllisiä valmiuksia ja tuntumaa teoreettiseen työhön.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat tiedonhallinta- ja ohjelmistoasiantuntijoiksi yrityksiin sekä tutkijoiksi. Erikoistumislinjan valitsevien suositellaan suorittavan pakolliset opintojaksot Tietokannan mallinnus ja Tietokantarakenteet ja -algoritmit aikaisessa vaiheessa.
Matematiikan sivuaineoppimäärässä suositellaan logiikan ja diskreetin matematiikan kursseja, joita tarvitaan erityisesti tietokantojen teoriassa. Tietämyksen muodostamisen alueelle erikoistuvia suositellaan sisällyttämään sivuaineopintoihinsa tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa. Tilastotieteen lisäksi linjalle sopivia sivuaineita ovat mm. kansantaloustiede, kieliteknologia, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK) ja kognitiotiede.
Tutkimusalat lukuvuonna 1999 - 2000:
Linjan vastuuprofessori lkv. 1999-2000 on prof. Hannu Erkiö.
Suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua esimerkiksi bioinformatiikkaan ja bio- ja geotieteiden data-analyysiin. Sopivia kursseja ovat Laskennallinen biologia, Paikkatietojärjestelmät ja Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi. Tällöin sivuaineeksi sopivat erilaiset biologiset tieteet ja maantiede.
Myös monilla humanistisilla aloilla on voimakkaasti kasvavaa tarvetta tietojenkäsittelysovellusten kehittämiseen pystyvistä asiantuntijoista. Tätä silmälläpitäen suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua esimerkiksi kieliteknologiaan tai kognitiotieteeseen opiskelemalla näitä laajoina sivuaineina. Kieliteknologiassa (ent. tietokonelingvistiikka) alkaa lkv 1999-2000 myös erityinen maisteriohjelma (tai sen kaltainen laajennettu koulutus) ja kieliteknologian opetuksen verkosto, jota koordinoi yleisen kielitieteen laitos.
Suuntautumisvaihtoehdon valinneen opiskelijan tulee sopia laudaturin sisällöstä ja sivuaineopinnoista laudatur-opintojen alkuvaiheessa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa.
Vastuuprofessori lkv. 1999-2000 on prof. Matti Mäkelä, muuntokoulutuksen osalta prof. Eero Hyvönen.
suositeltavia kursseja: Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (pakollinen), Tietojenkäsittelyn menetelmiä, Ohjelmointikielten periaatteet, Käyttöliittymät, Tietokonegrafiikka, Ongelmanratkaisu, Algoritmisen tietojenkäsittelyn perusteet
seminaareja: Tietotekniikan opetuskäyttö, Tietokoneet erityisopetuksessa
Suuntautumisvaihtoehdon tutkimusalueita ovat:
Vastuuprofessori lkv. 1999-2000 on prof. Pekka Kilpeläinen.
Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon sivuaineopinnot (vähintään 60 ov) koostuvat vähintään kahdesta oppimäärästä. Sivuaineiden valinnasta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa opiskelijakohtaisesti
Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa sivuaineopintoihin kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) sekä toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 35 ov). Tavallisin sivuaine on matematiikka, mutta valinta on vapaa.
Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa tutkintoon voi luonnollisesti kuulua ylimääräisiä oppimääriä. Oppimääriä suppeammat muiden aineiden opinnot kuuluvat tutkinnossa muihin opintoihin.
Matematiikan sivuaineopinnot on syytä aloittaa heti opintojen alkaessa ja suorittaa pääosin kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Erityisesti kolmannesta opintovuodesta alkaen matematiikan taitoja tarvitaan monilla tietojenkäsittelytieteen kursseilla. Lisäksi tietojenkäsittelyalan tieteellisen kirjallisuuden seuraaminen vaatii riittäviä matemaattisia perustietoja.
Tutkintovaatimusten yhteydessä mainitut matematiikan kurssisuositukset kattavat varsin niukasti tärkeimmät tarpeet. Matemaattisen eksakti ajattelu ja päättely on tärkeää hyvinkin käytännöllisten ongelmien systemaattisessa ratkaisussa. Tältä kannalta tärkeimpiä ovat yleisluontoiset matematiikan kurssit kuten Lineaarialgebra I, Approbatur I-II ja Differentiaali- ja integraalilaskenta I, jotka samalla antavat pohjaa muille matematiikan kursseille.
Diskreetti matematiikka I on lähimpänä tietojenkäsittelytieteen algoritmisten ongelmien käsittelyä (mm. ohjelmien ja tietorakenteiden analysointia). Logiikka I tarjoaa myös formalismin ohjelmointikielten ja muidenkin järjestelmien määrittelyyn sekä on välttämätöntä perustietoa tietokantoja ja tekoälyä tutkittaessa.
Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan, kun tarkastellaan järjestelmien suorituskykyä esimerkiksi tietoliikenteessä ja hajautetuissa järjestelmissä. Todennäköisyyslaskenta on keskeistä perusteoriaa myös oppivissa ja älykkäissä järjestelmissä sekä algoritmien suunnittelussa ja analyysissä.
Tyypillisiä Helsingin yliopistossa suoritettavia sivuaineita ovat
matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka, teoreettinen fysiikka, biologia (useita ns. yhteisiä sivuaineoppimääriä), perinnöllisyystiede, yleinen mikrobiologia, biokemia, maantiede;
valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotiede, kansantaloustiede, sosiaalipsykologia, käytännöllinen filosofia, viestintä, johtamisen sivuainekokonaisuus;
humanistisessa tiedekunnassa teoreettinen filosofia, kognitiotiede, yleinen kielitiede, kieliteknologia (ent. tietokonelingvistiikka);
kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede.
Muiden korkeakoulujen opintoja varten on olemassa ns. joustavan opiskeluoikeuden sopimus (JOO); vrt. kappale 'Opiskelu muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa' opinto-oppaan alkuosassa. Suosituimpia sivuaineita ovat tuotantotalous (TKK), kauppatieteelliset aineet (HKKK) sekä eräät taideaineet (TaiKK). Opintojen sisällöstä ja hakumenettelystä saa tietoja mainittujen korkeakoulujen opinto-oppaista.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson (katso luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot').
Laitoksen järjestämään opettajatutorointiin ilmoittaudutaan toisen opiskeluvuoden alussa, ks. kohta 'Opettajatutorointi' edellä.
Pakolliset kieliopinnot on kuvattu opinto-oppaan alkuosassa luvussa 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot'. Kielikurssien alussa järjestetään tasokokeita, joissa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.
Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aineet). Opiskelijan kannattaa valita nämä opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.
Seuraavassa esitetään malli filosofian maisterin tutkintoon tähtääväksi 4,5 vuoden opintosuunnitelmaksi. (Kevätlukukaudella opintonsa aloittaville esitetään malliopintosuunnitelma laitoksen WWW-sivulla.)
Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä opintojen alkupuolella on noin 20 opintoviikoa lukukaudessa ja opintojen loppupuolella hieman vähemmän. Opintosuunnitelma on laadittu siten, että sen mukaisesti opiskelemalla luonnontieteen kandidaatin välitutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Joitain sivuaineopintoja ja tietojenkäsittelytieteen alkuvaiheen opintoja sekä harjoitustöitä voi suorittaa myös kesällä. Käyttämällä hyväksi näitä mahdollisuuksia voi kevät- ja syyslukukausien opintoviikkomäärä keventää tai toisaalta nopeuttaa opintoja.
1. syyslukukausi, 18 ov
Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
Vieras kieli, 1 ov
Tietokone työvälineenä, 2 ov
Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
Java-ohjelmointi, 2 ov
Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Lineaarialgebra tai Differentiaali-
ja Integraalilaskenta I 1), 5 ov
1. kevätlukukausi, 21-22 ov
Ohjelmoinnin harjoitustyö , 2 ov
Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
Tietokantasovellusten
harjoitustyö, 2 ov
Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Tietokoneen toiminta, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Logiikka 1 (5 ov) ja joko Diskreetti
matematiikka (5 ov) tai Differentiaali- ja Integraalilaskenta I 2 (6
ov))
(jos ohjelma osoittautuu liian raskaaksi voi Tietokantasovellusten
harjoitustyön siirtää seuraavaksi syksyksi ja vastaavasti vähentää
sieltä sivuaine- tai muita opintoja)
2. syyslukukausi, 20 ov
Tietorakenteet, 4 ov
Opettajatutorointi alkaa
Käyttöjärjestelmäpalvelut, 2 ov
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
Muita opintoja, 3 ov
Sivuaineopintoja, 9 ov
2. kevätlukukausi, 20 ov
Tietoliikennepalvelut, 2 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Tietokannan hallinta, 2 ov
Ohjelmistotuotanto, 3 ov
Tkt:n valinnaisia cum laude approbatur -opintoja, 4 ov
Sivuaineopintoja, 7 ov
3. syyslukukausi , 20 ov
Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
Laskennan teoria, 3 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Sivuaineopintoja, 6 ov
3. kevätlukukausi, 21 ov
Tieteellinen kirjoittaminen, 4 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Opettajatutorointi päättyy, 1 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Sivuaineopintoja, 8 ov
Tässä vaiheessa opintoja on koossa LuK- tutkintoon tarvittava määrä.
4. syyslukukausi, 14 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Seminaari, 2 ov
Valinnaisia laudaturkursseja 6 ov
Muita opintoja, 3 ov
4. kevätlukukausi, 10 ov
Valinnaisia laudaturkursseja, 8 ov
Seminaari, 2 ov
Gradun aloitus
5. syyslukukausi, 16 ov
Gradu valmistuu 16 ov
Ylläesitettyä ohjelmaa voi käyttää pohjana henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa. Omaa ohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon kurssien väliset riippuvuudet ja se miten kurssit sijoittuvat laitoksen opetukseen. Laboratoriokurssit ja Ohjelmistotuotantoprojekti voidaan suorittaa joka lukukausi, myös kesällä. Lähes kaikki luentokurssit voi suorittaa tenttimällä joka lukukausi. Useat ohjelman ensimmäiselle vuodelle sijoitetut tietojenkäsittelytieteen kurssit sekä Ohjelmistotuotanto- ja Tietorakenteet-kurssit järjestetään joka lukukausi. Myöhemmin ohjelmassa esiintyvät kurssit luennoidaan yleensä vain kerran lukuvuodessa. Valinnaisten erikoiskurssien luennointikerrat voivat olla vieläkin harvemmassa.
Tietotekniikan opettajaksi aikovat opiskelevat tietojenkäsittelytiedettä pääosin em. mallin mukaisesti sekä sivuaineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon hyväksymisen jälkeen. Praktikumeihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ks. oppaan luku Aineenopettajan koulutus.
Tietokone työvälineenä kurssin tietoja edellytetään lähes kaikilla muilla kursseilla. Se on suoritettava heti opintojen alussa.
Kursseilla Java ohjelmointi ja Johdatus sovellussuunnitteluun edellytetään Ohjelmoinnin perusteet kurssin tietojen hallintaa.
Kurssin Ohjelmoinnin harjoitustyö voi aloittaa vasta kun Ohjelmoinnin perusteet ja Java ohjelmointi on suoritettu. Myös kurssin Johdatus sovellussuunnitteluun tiedot on hallittava.
Tietokantasovellusten harjoitustyö -kurssin aloittamiseen vaaditaan kurssien Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet suoritus.
Kurssi Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit edellyttää kurssin Ohjelmoinnin perusteet tietojen hallintaa.
Tietorakenteet ja Tietokoneen toiminta edellyttävät kurssien Ohjelmoinnin perusteet ja Java ohjelmointi tietojen hallintaa.
Tietorakenteiden harjoitustyö -kurssin voi aloittaa vasta kun Tietorakenteet kurssi on suoritettu.
Kurssit Käyttöjärjestelmäpalvelut, Tietoliikennepalvelut ja Rinnakkaisohjelmistot edellyttävät, että kurssi Tietokoneen toiminta on suoritettu.
Kurssilla Tietokannan hallinta edellytetään, että kurssi Tietokantojen perusteet on suoritettu.
Ohjelmistotuotanto -kurssille osallistuminen edellyttää, että kurssit Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, Tietorakenteet sekä laboratoriokurssit Ohjelmoinnin harjoitustyö ja Tietokantasovellusten harjoitustyö on suoritettu. Tietorakenteiden harjoitustyönkin tulisi olla vähintään parhaillaan suorituksessa.
Kurssille Ohjelmistotuotantoprojekti voi osallistua vasta kun kaikki muut tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur oppimäärän pakolliset kurssit paitsi Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkien ylläesitetyn malliopintosuunnitelman 1. ja 2. vuoden tietojenkäsittelytieteen opintojen täytyy olla suoritettu.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssille voi osallistua vasta kun kaikki muut tietojenkäsittelytieteen cum laude appobatur oppimäärän pakolliset kurssit paitsi Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti on suoritettu.
Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin suoritusjärjestys on vaihdannainen. Kumpikin opintojakso vaatii erityisesti loppupuolellaan runsaasti työaikaa eikä niitä suositella suoritettavaksi samanaikaisesti.
Kurssilla Laskennan teoria edellytetään kurssin Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit tietojen hallintaa sekä vähintään 15 ov:n matematiikan opinnot.
Jatko-opinnot aloitetaan normaalisti FM-tutkinnon pohjalta. Erityisistä syistä jatkokoulutus voidaan aloittaa jo LuK-tutkinnon jälkeen. Tällaisia syitä voivat olla tutkijakyvyn osoittaminen tutkimusprojektissa tai ulkomaille opiskelemaan siirtyminen.
Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensisijaisesti lisensiaatintutkinto tai suoraan väitöskirja ja tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.
Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Silloin lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä riittävää kypsyyttä osoittava väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan kuitenkin laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Useissa tapauksissa on syytä pyrkiä kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Töitä voidaan julkaista jo ennen tutkielman valmistumista konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse tutkielmakin on mahdollista koota tällaisista erillisjulkaisuista.
Jatko-opinnot sujuvat yleensä parhaiten, kun ne nivoutuvat laitoksen jonkin tutkimusryhmän toimintaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä. Laitoksen tutkimusaloja on esitelty toisaalla tässä oppaassa.
Jatko-opintojen aihepiiri löytyy keskustelemalla laitoksen professoreiden ja muiden tutkijoiden kanssa, esimerkiksi jonkin seminaarin yhteydessä. Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan ilmoittautumalla aineen professorille, jonka kanssa sovitaan tutkielman alue (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä erikoistumis- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään myös henkilökohtainen ohjaaja. Useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa jatko-opintojen suunnittelu jo ennen perustutkinnon valmistumista.
Lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihin sisältyvinä 40 opintoviikon pää- ja sivuaineina suoritetaan yleensä noin 20 ov tietojenkäsittelytiedettä ja 20 ov sivuainetta. Tietojenkäsittelytieteessä perehdytään johonkin erikoisalaan suorittamalla vähintään laudatur-tasoisia erikoiskursseja (vähintään 12 ov) ja osallistumalla seminaareihin (vähintään 4 ov). Kurssien ja seminaarien arvosanojen on oltava vähintään 2/3.
Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksesta sivuaineopinnoiksi soveltuvat parhaiten matematiikan ja fysiikan cum laude ja laudatur-kurssit, mutta tutkintoon voidaan sisällyttää myös muiden tiedekuntien tai toisen korkeakoulun, kuten Teknillisen korkeakoulun tai Helsingin kauppakorkeakoulun, vastaavan tasoisia opintoja.
Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.
Yhden tai kahden lukukauden mittainen opiskelu jossain ulkomaisessa korkeakoulussa ja osallistumiset kansainvälisille tutkijakursseille ovat erittäin suositeltavia kontaktien luomiseksi ja tuntuman saamiseksi tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Ulkomaiset opinnot ovat tärkeitä myös tieteellisessä työssä välttämättömän englannin kielen taidon kehittämiseksi.
Huomattava osa jatko-opiskelijoista kuuluu ns. tutkijakouluihin. Nämä järjestävät jatkokoulutuskursseja ja näiden kautta on mahdollista saada päätoiminen tutkijakoulutuspaikka. Laitos osallistuu kahteen tutkijakouluun (ks. alla).
Jatko-opiskelijoita pidetään etusijalla palkattaessa laitoksella henkilöstöä opetustehtäviin ja tutkimusprojekteihin. Näiden tehtävien ohessa opiskelu ja opinnäytteiden valmistelu on mahdollista.
Jatko-opintoja koskevaa opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssille ja Ohjelmistotuotantoprojektiin ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella, ks. kohta Tärkeitä päivämääriä.
Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia! Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja ohjausryhmien sekä väli- ja loppukokeiden ajat ja salit, loppukokeissa kulloinkin tentittävät kurssit ja kurssien kuulustelijat. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät kurssikuvauksista, katso myös kappaletta Luentokurssit.
Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja loppukokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Välikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.
Myös approbatur- ja cum laude -laboratorioiden ohjausryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Ohjausryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä ohjausryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.
Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa,
A516 on 5. kerroksen ja A414 on 4. kerroksen luentosali,
A318, A319, A320, B450 ja B453 ovat 3. ja 4. kerroksessa
olevia saleja.
581324-7 Tietokone työvälineenä (sivuaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Reijo Sivèn 3.11.-26.11. ke 14-16, pe 12-14 Auditorio
581357-7 Introduktion till datorn som arbetsredskap (2
sv)
Föreläsningar: Överass. Greger Lindén 14.9.-21.10. tis 14-16, tors
12-14 A319
samt övningar (tiden meddelas senare).
På kursen lär vi oss använda olika applikationsprogram för mikrodatorer,
bl.a. på följande delområden: grunderna i Unix och Windows, WWW,
elektronisk
post, nyhetsgrupper, text- och bildbehandling samt kalkylberäkning.
Kursen
ger viktiga grundkunskaper för övriga kurser i datavetenskap. Kursen
består
av 36 timmar föreläsningar, demonstrationer och övningar. Den är lämplig
för både huvud- och biämnesstuderande. Även finskspråkiga studerande kan
delta i kursen.
581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 13.9.-20.10. ma 12-14, ke 14-16 Auditorio
Kurssilla opitaan perustiedot relaatiotietokannoista: mitä ne ovat ja
miten
niitä käytetään suoraan ja toisaalta ohjelmointikielen kautta. Kurssiin
sisältyy johdatus relaatiotietokannan suunnitteluun.
Kurssilla edellytetään ohjelmointitaitoa kurssin Ohjelmoinnin perusteet
(Johdatus ohjelmointiin) laajuudessa.
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 1.11.-9.12. ma 10-12, to 8-10 Auditorio
Kurssilla käsitellään oliokeskeistä ohjelmiston kehittämistä ja siinä
tarvittavia kuvaustekniikoita ja menetelmiä. Kurssin toisena aiheena on
johdatus käyttöliittymiin ja niiden suunnitteluun. Kurssilla
edellytetään
oliokäsitteistön tuntemista ohjelmoinnin kannalta kurssin Ohjelmoinnin
perusteet (Johdatus ohjelmointiin) laajuudessa.
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 15.9.-5.11. ke 16-18, pe 14-16 päärakennus,
sali 1.
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmointiin.
Ohjelmointikielenä on Java. Opiskelijalta ei edellytetä ennakkotietoja
ohjelmoinnista.
581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 10.11.-10.12. ke 16-18, pe 14-16
päärakennus, sali 1.
Kurssilla perehdytään Java-ohjelmointikieleen. Painopiste on kielen
perusvälineiden käytössä. Ohjelmoinnin perusteet -kurssin sisällön
hallinta on osallistumisen edellytys.
Huom: Kurssin harjoitukset alkavat jo ensimmäisellä
luentoviikolla.
58123-3 Tietokoneen toiminta (3 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 20.10.-8.12. ma 12-14, ke 9-12 Auditorio
Kurssilla tutustutaan tietokoneen ja sen käyttöjärjestelmän
toiminnan perusteisiin.
58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 14.9.-2.12. ti, to 12-14 Auditorio.
Kurssilla opitaan perustietorakenteita, pinoja, jonoja, puita ja
verkkoja
sekä niiden käsittelyalgoritmeja.
58038-4 Tiedonhallinta I (4 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 14.9.-9.12. ti 14-16, to 10-12 Auditorio
Kurssilla tutustutaan tiedonhallinnan ja
erityisesti tietokantojen peruskäsitteisiin: tietomalleihin,
kyselykieliin, tietokantojen suunnitteluun sekä
tietokantajärjestelmien rakenteeseen.
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Prof. Matti Mäkelä 14.9.-26.10. ti 12-14 A516
Kurssilla opitaan tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin,
julkaisun)
laatimiseen tarvittavia taitoja: lähdemateriaalin hakua ja käyttöä,
esityksen jäsentämistä sekä kirjallista ja suullista esitystaitoa.
581259-4 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Erik.tutk. Lea Kutvonen 15.9.-15.11. ke 16-18, pe 10-12
Auditorio
Ohjelmistotuotanto-kurssilla tarkastellaan alan yleistä
käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa.
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 13.9.-22.10. tai 1.11.-10.12.
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 13.9.-22.10. tai 1.11.-10.12.
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 13.9.-22.10. tai 1.11.-10.12.
581389-4 Perl-ohjelmointikieli (2 ov)
Luennot: DI Jarkko Hietaniemi 29.9.-1.12. ke 16-18 A414
Kurssilla perehdytään Perl-ohjelmointikielen perusteisiin
ja ohjelmointitekniikkaan. Sisältö: perustietorakenteet;
funktiot; operaattorit; ohjausrakenteet; I/O; hahmonsovitus;
kehittyneet tietorakenteet; oliopiirteet; kirjastot.
Esitiedot: Varsinaisia esitietovaatimuksia ei ole mutta
jonkin ohjelmointikielen kuten C, C++, Java, Pascal, ja
tietorakenteiden tuntemus on suotavaa.
58074-2 Tietokonegrafiikka (4 ov)
Luennot: Prof. Matti Mäkelä 14.9.-9.12. ti 10-12, to 12-14 A516
Kurssi antaa yleiskuvan kuvien tuottamisesta
tietokoneen avulla. Tavanomaiset harjoitukset korvataan
harjoitustyöllä.
58066-7 Tekoäly (4 ov)
Luennot: Yliass. Jyrki Kivinen 20.9.-9.12. ma 12-14, to 14-16 A414
Kurssi esittelee tekoälyn perusongelmia ja niiden ratkaisutekniikoita.
Esitietoina edellytetään kurssia Tietorakenteet vastaavat tiedot.
581371-3 Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen (4
ov)
Luennot: Leht. Markku Kojo 15.9.-3.11. ti 12-14, ke 14-16 A414
Kurssilla annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä
käyttävien sovellusten
suunnitteluun ja toteuttamiseen Unix-ympäristössä.
Lisäksi perehdytään TCP/IP-protokollien toimintaperiaatteisiin.
Osallistujilta edellytetään kurssin Rinnakkaisohjelmistot ja
Tietorakenteiden harjoitustyön suoritus sekä kurssien
Tietoliikenne,
C-ohjelmointi ja Unix-perusteet
suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö.
Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.
581251-0 Ohjelmointitekniikka (C++) (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 15.9-4.11. ke 12-14, to 14-16
Auditorio
Harjoitustöiden avulla perehdytään abstraktien tietotyyppien
toteutukseen, olio-ohjelmointiin sekä C++-ohjelmointitekniikkaan.
Esitietoina vaaditaan Tietorakenteet sekä Java ja C. Kurssi
edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa sekä valmiutta itsenäiseen
työskentelyyn perehdyttäessä kurssiin liittyvään aineistoon.
58094-0 Ohjelmien semantiikka (3 ov)
Luennot: Yliass. Matti Luukkainen 15.9.-8.12. ke 10-12 A414
Kurssilla tutustutaan lause- ja predikaattilogiikan soveltamiseen
ohjelmien konstruointiin ja
oikeellisuuden varmistamiseen ja tarkastellaan asteittain
vaikeutuvia ohjelmointiesimerkkejä
Kaldewaijn oppikirjan pohjalta.
581377-1 Uusmediasovellusten tekniikat (3 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka 15.9.-8.12. ke 10-12 A516
Kurssilla käsitellään erityyppisiä elektronisia julkaisuprosesseja,
mm. dynaamisten ja interaktiivisten WWW-sivustojen toteuttamista,
tietokantojen ja multimedian sisällyttämistä julkaisuihin sekä
teknistä dokumentointia.
581378-4 Algoritmisen tietojenkäsittelyn perusteet (2 ov)
Luennot: Prof. Pekka Kilpeläinen 3.11.-10.12. ke 12-14, pe 10-12 A516
Yleiskatsaus algoritmisen tietojenkäsittelyn keskeisiin käsitteisiin,
menetelmiin, tuloksiin ja rajoituksiin. Kurssi on suunnattu erityisesti
tutkijalinjan ja opettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.
581379-7 Muuntokoulutuksen peruskurssi (Java) (4 ov)
Luennot: Prof. Eero Hyvönen 14.9.-25.11. ti, to 16-18 A516
Kurssi antaa muuntokoulutukseen osallistuville perusvalmiudet osallistua
laitoksen muuhun opetukseen. Ohjelmaan sisältyy mm. algoritmien
laatimisen
ja ohjelmoinnin perusteita Java-ohjelmoinkielellä sekä tutustuminen
laitoksen
laitteisto- ja ohjelmistoympäristöön. Kurssille otetaan hakemuksen
perusteella myös opiskelijoita, jotka esimerkiksi opintojen
keskeytymisen
johdosta haluavat virkistää perustietojaan ennen opintojensa jatkamista.
581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (3
ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 21.9.-11.11 ti, to 10-12 A414
Kurssilla käsitellään keskeisiä ohjelmistoprosessimalleja sekä
ohjelmistoprosessin laadun komponentteja ja mittaamista.
581365-8 Tietokoneen rakenne (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 25.10.-1.12. ma 12-14 A516, ke 12-14 A414
Kurssilla perehdytään tietokonelaitteiston alemman tason
peruspiirteisiin,
kuten esim. konekielen rakenteeseen, liukuhihnan toimintaan sekä
prosessorin
ja muistihierarkian toteutukseen. Osallistujilta edellytetään kurssin
Tietokoneen toiminta suoritus tai vastaavat tiedot.
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov)
Luennot: Prof. Henry Tirri 1.10.-10.12. pe 12-15 A320
Kurssilla käsitellään etsintää moniulotteisissa
etsintäavaruuksissa. Tällainen kustannusfuntioihin
perustuva etsintä on tyypillistä
evoluutiolaskennassa, koneoppimisessa ja matemaattisessa
tilastotieteessä. Kurssilla on laskuharjoitusten sijasta
ohjelmointiprojekteja. Esitietoina suositellaan
muiden "Kolme käsitettä"-kurssien suorittamista.
581252-3 Robotiikka (4 ov)
Luennot: Leht. Tapio Elomaa 21.9.-1.12. ti 10-12, ke 12-14 B453
Robotiikan perusteet. Itsenäisten robottien tietojenkäsittelylliset
haasteet. Koneoppimismenetelmiä liikkuvien robottien ohjaukseen.
581380-7 Laskennan vaativuusteoria (4 ov)
Luennot: FT Lauri Hella 21.9.-2.12. ti 14-16, to 10-12 A516
Kurssilla perehdytään laskennallisten ongelmien kompleksisuuskysymyksiin
ns. rakenteellisen vaativuusteorian näkökulmasta: tarkasteltavina eivät ole
ensisijaisesti yksittäiset ongelmat,
vaan kompleksisuudeltaan samankaltaisten ongelmien luokat.
581541-0 Tapahtumakäsittely (4 ov)
Luennot: FL Juha Puustjärvi 13.9.-29.11. ma 8-11 B453
Sarjallistuvuusteoria. Samanaikaisuudenhallinta ja toipumisalgoritmeja.
Tapahtumanhallinta hajautetuissa ympäristöissä. Tapahtumankäsittelyn
uusia
sovellusalueita.
581381-0 Käyttöliittymät II (3 ov)
Luennot: Leht. Sari A. Laakso 15.9.-15.10. ke 12-14, pe 10-12 A414
Syventävä opintojakso hyvien käyttöliittymäratkaisujen kategorioista
ja ratkaisujen arviointimenetelmistä. Kurssilla on laskuharjoitusten
sijaan harjoitustöitä. Osallistujilta edellytetään
Käyttöliittymät-kurssin
suoritus.
581382-3 Agenttiteknologia (2 ov)
Luennot: Prof. Kimmo Raatikainen, Tuntiop. Oskari
Koskimies, Tuntiop. Pauli Misikangas, Tuntiop. Heimo
Laamanen ja Tuntiop. Heikki Helin 4.10.-25.11. ma 16-18,
to 16-18 A319
Kurssilla perehdytään agenttiteknologian perusteisiin ja
sovellusalueisiin, agenttiohjelmistoihin, tietämyksen
esittämiseen ja muodostamiseen sekä FIPA:n määrittelemiin
arkkitehtuuriin, agenttien hallintaan ja kommunikointiin
sekä agenttialustojen yhteensopivuuteen. Perinteisten
laskuharjoitusten sijasta kurssiin liittyy 3-5 hengen ryhmissä
tehtävä harjoitustyö. Kurssille valitaan osallistujat erillisen
anomuksen perusteella. Esitietovaatimukset:
Java-ohjelmointitaito, Hajautetut käyttöjärjestelmät.
581383-6 ATM-tietoliikenne (2 ov)
Luennot: DI Harri Hansen ja DI Kari Seppänen (VTT)
7.10.-25.11. to 15-18 A318
Kurssilla perehdytään ATM-teknologiaan ja protokolliin
sekä langattomaan ATM:ään. Esitietovaatimukset:
Tietoliikenne.
581361-6 Ohjelmistojen testaus (3 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 21.9.-14.10 ti, to klo 16-19 (21.-30.9.
A414, 5.-14.10
TKK:lla)
Kurssilla käsitellään ohjelmistotestauksen yleisiä käsitteitä,
periaatteita ja tekniikoita. Kurssiin sisältyy muutama pakollinen
testaustyökalujen avulla suoritettava harjoitustyö, joilla
korvataan tavanomaiset laskuharjoitukset.
Kurssi on yhteinen Teknillisen korkeakoulun kanssa,
joten osa luennoista järjestetään siellä.
Esitietovaatimukset: Ohjelmistotuotanto,
Ohjelmistotuotantoprojekti.
581360-3 Ohjelmistoprojektien johtaminen (2 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 26.10.-2.12 ti, to klo 16-18 A414
Kurssilla kehitetään taitoja, joita tarvitaan
ohjelmistokehityshankkeiden projektipäällikön tehtävissä.
Tällaiset tehtävät eivät vaadi pelkästään teknistä osaamista,
vaan tärkeä osuus on sosiaalisilla valmiuksilla ja
yleisillä johtamistaidoilla. Luennot pidetään aihepiirin
osa-alueiden asiantuntijoiden toimesta.
Esitietovaatimukset: Ohjelmistotuotanto,
Ohjelmistotuotantoprojekti.
58153077-2 Älykkäiden järjestelmien tutkimusseminaari (Research
seminar on Intelligent Systems) (2 ov)
Prof. Henry Tirri 17.9.-10.12. pe 10-12 B453
Seminaari on tarkoitettu älykkäiden järjestelmien erikoistumislinjan
tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkielman tekijöille.
58153078-9
Digitaaliset kirjastot (2 ov)
Prof. Hannu Erkiö 13.9.-29.11. ma 10-12 A414
58153079-6 Tietämyksen muodostaminen tekstiaineistoista (2
ov)
Prof. Helena Ahonen-Myka 16.9.-9.12. to 12-14 A320
58153080-2 Sähköinen kaupankäynti (2 ov)
Erik.tutk. Lea Kutvonen 14.9.-7.12. ti 12-14 A320
58153081-9 Real-Time and Embedded Systems (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen 17.9.-10.12. fri 8-10 A318
This seminar is primarily aimed at students whose thesis
related to real-time or embedded systems. Prerequisites:
familiarity with operating systems, communication
protocols, and databases.
58153082-6 Ohjelmistojen vaatimusten hallinta (2 ov)
Prof. Inkeri Verkamo 14.9.-7.12. ti 14-16 A414
58153083-3 Olioarkkitehtuurit (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 16.9.-9.12. to 12-14 A414
581384-9 Introduction to the use of computers (2 ov)
Lectures: N.N. 18.1.-7.3. tue 12-14 A320
This basic course gives a practical introdution to the use of
computers. It
covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML,
e-mail, news
groups, text and image processing and spreadsheet computation. The
course gives
essential background for further computer science courses.
581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 17.1.-24.2. ma 10-12, to 8-10 Auditorio
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Ass. Juha Gustafsson 13.3.-19.4. ma, ke 8-10 Auditorio
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 18.1.-9.3. ti 8-10, to 14-16 Auditorio
581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 21.3.-27.4. ti 8-10, to 14-16 Auditorio
58123-3 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 13.3.-4.5. ma 10-12, to 8-10 Auditorio
Kurssilla perehdytään tietokoneohjelman suoritukseen,
tietokonelaitteiston
komponentteihin sekä laitteiston ja käyttöjärjestelmän luomaan ohjelman
suoritusympäristöön.
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Leht. Tapio Elomaa 19.1.-24.2. ke 10-12, to 10-12 Auditorio
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin ja laskennan formaaleihin
perusmalleihin. Käsiteltäviä asioita ovat äärelliset automaatit ja
formaalit kielet, Turingin koneet, kielioppien jäsentäminen sekä
ohjelmien oikeellisuuden varmistaminen.
58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 18.1.-29.3. ti, ke 14-16 Auditorio
58132-5 Rinnakkaisohjelmistot (4 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 17.1.-6.4. ma 12-14, to 16-18
Auditorio
Kurssilla perehdytään nykyaikaisen käyttöjärjestelmän toiminnan
perusteisiin.
Erityinen paino on rinnakkaisuuden ja hajautuksen aiheuttamien
ongelmien ratkaisemisessa.
Kurssikirja: Bacon: Concurrent Systems, 2nd ed.
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Yliass. Pekka Kilpeläinen 19.1.-8.3. ke 14-16 A516
58172-1 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Ass. Juha Taina 19.1.-10.3. ke 14-16, pe 8-10 A217
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 17.1.-25.2. tai 13.3.-28.4.
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 17.1.-25.2. tai 13.3.-28.4.
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Harjoitustyön voi suorittaa ajalla 17.1.-25.2. tai 13.3.-28.4.
58069-8 Tietoliikenne (4 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 18.1.-31.3. ti, pe 12-14 Auditorio
Kurssi perehdyttää tietoliikennejärjestelmien ja niissä
käytettävien liikennekäytäntöjen
toimintaperiaatteisiin, tiedonsiirtolaitteiden toimintaan,
tärkeimpiin tiedonsiirto- ja
tietoliikennestandardeihin sekä tarjolla oleviin julkisiin
tiedonsiirtopalveluihin.
58129-5 Unix-sovellusalusta (3 ov)
Luennot: Erik.tutk. Lea Kutvonen 17.1.-28.1. ma-pe 16-18 A516
Kurssin tavoitteena on sovelluskehitystyöhön riittävä
nykyaikaisen Unix-järjestelmän tuntemus.
Tutustutaan mm. tiedostojärjestelmään, prosessien hallintaan
ja prosessien väliseen kommunikointiin.
Kurssiin kuuluu ohjelmointityö.
Esitiedot: Unix-perusteet, C-ohjelmointi sekä
Rinnakkaisohjelmistot.
58064-3 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: Leht. Sari A. Laakso 28.1.-14.4. pe 10-12 Auditorio
Graafiset käyttöliittymät. Konkreettiset käyttöliittymäratkaisut ja
hyvien
ratkaisujen suunnitteluperiaatteet. Käyttöliittymäratkaisujen
arviointimenetelmät, sovelluskehittimet, kognitiivinen psykologia.
581264-6 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi (3 ov)
Luennot: Ass. Greger Lindén 7.3.-4.5. ti 16-18, to 12-14 A516
Tietokantojen käyttö tutkimusaineistojen hallinnassa;
data-analyysin laskennallisten menetelmien perusteet.
Kurssiin kuuluu harjoitustyö.
581265-9 Digitaalinen signaalinkäsittely (3 ov)
Luennot: Prof. Matti Mäkelä 18.1.-24.2. ti 10-12, to 12-14 A516
Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja
MATLAB-ohjelmoinnista sekä eri alojen sovelluksiin tutustumista
posteriesityksinä, jotka valmistellaan luentojen jälkeen lukukauden
loppupuolella ja esitellään to 27.4. klo 12-16 A516.
581388-1 Data-analyysin laskennallisia menetelmiä
(Fortran) (3 ov)
Luennot: Leht. Heikki Lokki 18.1.-22.3. ti, ke 12-14 A217
Kurssilla tutustutaan Fortran 90/95 -kieleen sekä joihinkin
laskentaintensiivisiin data-analyysin Monte Carlo -tyyppisiin
menetelmiin.
Opetus on ongelmakeskeistä ja opiskelijat pitävät esityksiä kurssin
aihepiireistä. Kurssiin sisältyy harjoitustyö.
581387-8 Tietotekniikka: nyt! (2 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Jukka Paakki 17.1.-8.5. ma 16-18 A414
Kyseessä on Studia Generalia -tyyppinen luentosarja, jossa
tietotekniikka-alan yritysten ja muiden yhteiskunnallisten
organisaatioiden asiantuntijat ruotivat alan nykytilaa ja
kehitysnäkymiä. Luentosarjan hyväksyttyyn suorittamiseen
vaaditaan aktiivisen läsnäolon lisäksi joko esitelmiin
perustuvien esseiden kirjoittaminen tai kirjallisuustentin
suorittaminen.
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 18.1.-3.5. ti 10-12, ke 12-14 A320
Algoritmien yleisiä suunnittelu- ja analyysiperiaatteita. Kokoelma
keskeisiä ongelmia ja edustavia ratkaisualgoritmeja. Likimääräis-,
satunnais-
ja rinnakkaisalgoritmit.
58107-3 Tiedonhallinta II (5 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 18.1.-27.4. ti, to 14-16 A414
Tietokannan fyysiset talletusrakenteet, kyselyn laskenta- ja
optimointialgoritmit, tapahtumankäsittely.
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)
Luennot: Prof. Henry Tirri 21.1.-28.4. pe 12-15 A320
Kurssi on johdatus informaatioteoriaan erityisesti
tietojenkäsittelytieteellisten sovellusten kannalta.
Kurssilla ei ole tavanomaisia laskuharjoituksia
ja se suoritetaan toteuttamalla ohjelmointiprojekteja
sekä kirjoittamalla aihepiiriin liittyvä tieteellinen
kirjoitelma. Esitietoina Tieteellisen kirjoittamisen
kurssi ja sujuva ohjelmointitaito.
581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit (3 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 13.3.-10.5. ma 10-12, ke 16-18 A217
Ohjelmistoarkkitehtuurilla tarkoitetaan moduulijakoa korkeamman tason
abstraktiota ohjelmiston osista ja näiden välisestä kommunikaatiosta.
Kurssin aihepiiriin kuuluvat arkkitehtuurimallit, arkkitehtuurin
kuvaaminen, analysointi ja suunnittelu. Osanottajien edellytetään
suorittaneen Ohjelmistotuotanto kurssin.
581257-8 Tiedonhakumenetelmät (3 ov)
Luennot: FM Kai Korpimies 19.1.-10.5. ke 10-12 A414
Perinteiset tiedonhakumenetelmät ja erilaiset tietoverkon käyttöön
liittyvät asiat: selaustyyppinen haku, informaation suodatus,
digitaaliset kirjastot.
581290-5 Rakenteisten dokumenttien käsittely (3 ov)
Luennot: Yliass. Pekka Kilpeläinen 17.1.-8.5. ma 10-12 A414
Rakenteiset (XML) dokumentit sekä niiden etsinnän,
muotoilemisen ja muuntamisen mallit ja kielet.
Oletetut esitiedot: perustiedot kieliopeista ja automaateista
(esim. kurssilta Laskennan teoria), Web ja HTML, kohtuullinen
ohjelmointitaito.
581288-2 Tietoturva (3 ov)
Luennot: Prof. Martti Tienari 18.1.-9.5. ti 14-16 A217
Kurssilla käsitellään ainakin seuraavia asioita:
Perinteiset salausmenetelmät, julkisen avaimen salaukset
ja niiden sovellukset,
tietoturvaprotokollia, tietoturva TCP/IP-verkoissa.
581385-2 Advanced Wireless Communication Systems (2 cu)
Course leader: Prof. Kimmo Raatikainen
Lectures: Prof. Kimmo Raatikainen, DI Juuso Pesola (VTT),
FM Mikko Puuskari (NRC), FL Heimo Laamanen (Sonera),
FL Kai Ojala (Sonera) 21.1.- 31.3. fri 12- 15 A414
Exercise sessions: 7. and 14.4. Fri 12-15 A414
The course takes a look at recent developments in wireless
computing and communication systems. The topics include
international standardization initiatives, WAP, GPRS,
UMTS and W-CDMA. Instead of traditional weekly
exercises the students prepare a presentation of 15 minutes
and a written report on a given topic.
581356-4 Ohjelmistojen tuotteistaminen (3 ov)
Luennot: Prof. Eero Hyvönen 20.1.-6.4. to 14-17 A217
Kurssilla perehdytään ohjelmistojen tuotteistamiseen ja
ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyviin kysymyksiin, kuten
ohjelmistoteknologian siirtoprosessiin, rahoitukseen,
ohjelmistojuridiikkaan, markkinointiin, myyntiin, jakeluun ja
liiketoimintamalleihin.
581362-9 Ohjelmointikielten periaatteet (4 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 19.1.-30.3. ke 12-14, to 12-14
Auditorio
Ohjelmointikielten käsitteistö ja ohjelmien rakenneosat;
kielten rakenteiden kuvaustapoja; ohjelmointiparadigmat
ja esimerkkikieliä.
58153003-1 Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu (2
ov)
Luennot: Leht. Inkeri Verkamo 21.3.-4.5. ti, to 10-12 A414
Kurssilla perehdytään ohjelmiston suorituskyvyn suunnitteluun, joka
perustuu
systemaattiseen metodologiaan ja suoritusmalleihin.
581386-5 Rinnakkaisten järjestelmien ulkoinen käyttäytyminen (3
ov)
Dos. Antti Valmari 19.1.-10.5. ke 13-16 A319
Reaktiivisen ja/tai rinnakkaisen tietoteknisen järjestelmän ulkoisella
käyttäytymisellä tarkoitetaan järjestelmän käyttäytymisen niitä
piirteitä,
jotka ovat havaittavissa järjestelmän ja sen ympäristön välistä
rajapintaa
tarkastelemalla. Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään ulkoiseen
käyttäytymiseen liityviä ilmiöitä sekä niiden merkitystä järjestelmän
määrittelemisen, testaamisen ja oikeaksi osoittamisen kannalta. Kurssi
antaa
myös mahdollisuuden tutustua tutkimuksen tekoon ohjelmistotekniikan
alalla.
581338-6 Algoritmitekniikka (4 ov)
Luennot: Ass. Juha Kärkkäinen 18.1.-6.4. ti 12-14, to 14-16 A318
Algoritmiteorian soveltaminen käytäntöön. Kokeellinen
algoritmianalyysi. Kurssiin kuuluu harjoitustyö
581343-8 Ohjelmistoprojektien johtamisen harjoitustyö (2
ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Jukka Paakki
Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä ohjelmistoprojektien
johtamista toimimalla projektipäällikkönä jossakin laitoksen
Ohjelmistotuotantoprojektissa koko lukukauden ajan.
Esitietovaatimus: Ohjelmistoprojektien johtaminen.
Mikäli halukkaita harjoitustyön suorittajia on enemmän
kuin projekteja, ovat etusijalla kurssin Ohjelmistoprojektien
johtaminen hyvällä arvosanalla suorittaneet opiskelijat.
58153085-7 Tietovarastot (2 ov)
Prof. Seppo Sippu 19.1.-3.5. ke 14-16 A414
58153086-4 Työnkulkujärjestelmät (2 ov)
FL Juha Puustjärvi 17.1.-8.5. ma 8-10 B453
58153087-1 Dokumenttienhallinnan tutkimusseminaari (2 ov)
Yliass. Helena Ahonen-Myka 18.1.-9.5. ti 12-14 A319
58153088-8 Internet-protokollat (2 ov)
Prof. Martti Tienari 19.1.-10.5. ke 16-18 A320
58153089-5 Research Seminar on WAP (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen 21.1.-5.5. fri 8-10 A318
This seminar is primarily aimed at students whose Masters or
Dissertation Thesis related to wireless computing and
communication. Participants MUST contact the seminar
leader during the autumn term to discuss their involvement.
58153090-1 Avoimien järjestelmien tutkimusseminaari (2
ov)
Erik.tutk. Lea Kutvonen 18.1.-9.5. ti 14-16 A320
58153091-8 Komponenttiperustainen ohjelmistotuotanto (2
ov)
Prof. Jukka Paakki 19.1.-10.5. ke 14-16 A320
Yhteistyössä Avoimen yliopiston (Helsingin toimisto) kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa Avoimen yliopiston opetusohjelmasta, joka ilmestyy keväällä 2000.
K. Arnold, J. Gosling: The Java Programming Language. Second Edition.
Addison-Wesley, 1997.
G. Beekman: Computer Confluence (2nd edition). Addison Wesley, 1997.
D. Gilly, UNIX in a Nutshell, O'Reilly & Associates, Inc, 1994.
J. Lewis, W. Loftus: Java Software Solutions: Foundations of Program Design,
Addison-Wesley, 1997.
H. Lunell: Datalogi - begreppen och tekniken. Studentlitteratur, 1994.
W. Stallings: Computer Organization and Architecture, 4th Ed.,
Prentice-Hall, 1996.
A. Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA, 1999.
J. Bacon: Concurrent Systems, 2nd ed., Addison-Wesley, 1997.
A. Cooper: ABOUT FACE. The essentials of user interface design.
IDG Books Worldwide, USA, 1995.
H.M. Deitel, P.J. Deitel: C++ How to Program. Prentice-Hall, 1998
R. Elmasri, S.B. Navathe: Fundamentals of Database Systems.
Benjamin/Cummings, 3rd ed, 1999.
H-E. Eriksson, M. Penker: UML Toolkit, John Wiley & Sons, 1997.
P. Fogelberg, M. Herranen, K. Sinikara: Tuumasta toimeen, tutkielman
tekijän opas. Yliopistopaino, Helsinki, 1989.
E.Gamma et al.: Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented
Software. Reading, MA, Addison-Wesley, 1995.
C.F. Goldfarb, P. Prescod: The XML Handbook. Prentice Hall PTR, 1998.
M.T. Goodrich, R. Tamassia: Data Structures and Algorithms in Java.
John Wiley & Sons, 1998.
J. Gosling, B. Joy, G. Steele: The Java[tm] Language Specification,
Addison-Wesley, 1996.
J. Haataja, J, Rahola, J. Ruokolainen: Fortran 90/95 (toinen uudistettu
painos). Yliopistopaino, 1998.
I. Haikala, J. Märijärvi: Ohjelmistotuotanto, 4. painos, Suomen
Atk-kustannus Oy, 1997.
D. Harel: Algorithmics: The Spirit of Computing, 2nd ed. Addison-Wesley,
1992.
D. Hearn, M.P. Baker: Computer Graphics, C Version. Prentice-Hall,
2nd ed. 1997.
J.E. Hopcroft, J.D. Ullman: Introduction to Automata Theory,
Languages, and Computation. Addison-Wesley, 1979.
A. Kaldewaij: Programming: The Derivation of Algorithms. Prentice-Hall, 1990.
K. Koskimies: Pieni oliokirja. Suomen Atk-kustannus Oy, 1997.
P. Leino: Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas.
Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Yliopistopaino,
Helsinki, 1996.
A. Lieko, L. Lehikoinen, K. Laaksonen, S. Kiuru:, Ohjeita tutkielman
kirjoittajille. Yliopistopaino, 1993 (uudistettu laitos).
I. Lonka, K. Lonka, P. Karvonen, P. Leino: Taitava kirjoittaja.
Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
koulutuskeskus, Yliopistopaino, Helsinki, 1996.
S. Meyers: Effective C++ (2nd ed,). Addison-Wesley, 1998.
J. Preece, Y. Rogers, H. Sharp, D. Benyon, S. Holland, T. Carey:
Human-Computer Interaction. Addison-Wesley, 1994.
R.S. Pressman: Software Engineering - A Practitioners' Approach, 4th ed.
McGraw-Hill, 1996.
S. Russell, P. Norvig: Artificial Intelligence: A Modern Approach.
Prentice Hall, 1995.
W.R. Stevens: Advanced Programming in the UNIX Environment. Addison-Wesley,
1992.
B. Stroustrup: The C++ Programming Language (3rd ed.). Addison-Wesley, 1997.
A.S. Tanenbaum: Computer Networks, 3rd edition, Prentice-Hall 1996
J.D. Ullman, J. Widom: A First Course in Database Systems,
Prentice Hall, 1997.
A.V. Aho, R. Sethi, J.D. Ullman: Compilers - Principles, Techniques
and Tools. Addison-Wesley, 1986.
R.M. Baecker: Readings in Groupware and Computer-Supported Cooperative
Work. Morgan Kaufmann, 1993.
R.M. Baecker, J.Grudin, W.A.S. Buxton, S. Greenberg: Readings in
Human-Computer Interaction: Toward The Year 2000, 2nd ed.
Morgan Kaufmann, 1995.
P.A. Bernstein, V. Hadzilacos, N. Goodman: Concurrency Control and
Recovery in Database Systems. Addison-Wesley, 1987.
P.A. Bernstein, E. Newcomer: Principles of Transaction Processing.
Morgan Kaufmann Publishers, 1997
G. Booch et al.: The Unified Modeling Language User Guide.
Addison-Wesley, 1999.
G.F. Colouris, J. Dollimore, T. Kindberg: Distributed Systems,
Concepts and Design, 2nd ed. Addison-Wesley, 1994.
T.H. Cormen, C.E. Leiserson, R.L. Rivest: Introduction to Algorithms.
The MIT Press, 1990.
M. Crochemore, W. Rytter: Text Algorithms. Oxford University Press, 1994.
A.K. Elmagarmid (ed.): Database Transaction Models for Advanced
Applications, Morgan Kaufmann Publishers, 1992.
Frakes, W.B., Baeza-Yates, R.(eds.), Information Retrieval: Data
Structures and Algorithms. Prentice-Hall, 1992.
R.C. Gonzalez, R.E. Woods: Digital Image Processing, 3rd
edition, Addison-Wesley, 1992.
D. Gusfield: Algorithms on Strings, Trees and Sequences - Computer
Science and Computational Biology. Cambridge University Press, 1997.
J.L. Hennessy, D.A. Patterson: Computer Architecture, A Quantitative
Approach, 2nd ed. Morgan Kauffmann, 1996.
M. Kearns, U. Vazirani: An Introduction to Computational Learning Theory.
MIT Press, 1994.
A.M. Law, W.D. Kelton, Simulation, Modeling and Analysis, McGraw-Hill,
(second edition), 1991
J.R. Levine et al.: lex & yacc. O'Reilly & Associates, Inc., 1995.
D. A. Menasce, V.A.F. Almeida, L.W. Dowdy: Capacity Planning and
Performance Modeling. Prentice-Hall, 1994.
T. Mitchell: Machine Learning. McGraw-Hill, 1997.
G. Salton, Automatic Text Processing: The Transformation, Analysis, and
Retrieval of Information by Computer. Addison-Wesley, 1989.
R. Sethi: Programming Languages - Concepts and Constructs (2nd edition).
Addison-Wesley, 1996.
R. Sebesta: Concepts of Programming Languages (4th edition).
Addison-Wesley, 1998.
B. Shneiderman: Designing the User Interface: Strategies for Effective
Human-Computer Interface, 2nd edition. Addison-Wesley, 1992.
A. Silberschatz, H.F. Korth, S. Sudarshan: Database System Concepts,
3rd ed. McGraw-Hill, 1997.
W. Stallings: Cryptography and Network Security (2. ed),
Prentice-Hall, 1998.
All the information here is preliminary. For detailed, up-to-date information please refer to the departmental bulletin boards at the beginning of each semester, or contact the departmental Student Councelling Office, room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 708 44222. Up-to-date information is also available through WWW (http://www.cs.helsinki.fi/instr.engl/).
At basic level (approbatur) we offer this year at least the following courses in English:
581384-9 Introdution to the Use of Computers (2 cr)
Lectr: B.Sc. Curt Taylor 9.8.-10.9.1999, Tuesdays 14-16, Thursdays
14-16,
A414
This basic course gives a practical introdution to the use of
computers. It covers such areas as the basics of Unix and
Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image
processing and spreadsheet computation. The course gives
essential background for further computer science courses.
581384-9 Introdution to the Use of Computers (2 cr)
Lectr: (to be announced) 18.1.-7.3.2000, Tuesdays 12-14,
A320
Contents, see above.
Advance registration is recommended but students can register when attending the first lecture. All registrations are done with the computer registration system, which can be used directly at the Department (room D423, 4th floor) or through WWW (see the departmental WWW page given below). Registration starts about one week before the term begins.
Most compulsory basic level (approbatur) and many higher level courses may include one practice group in English if there is demand for it. Students should contact the instructor in advance if they would want to have the practice sessions in English. Some intermediate (cum laude approbatur), many advanced (laudatur) courses and seminars, and all HeCSE (Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering) and ComBi (Graduate School in Computational Biology, Bioinformations and Biometry) courses are offered in English if there is demand for it.
Most examinations, at all levels, can be taken in English if so requested. The examinations material will be available in English in such cases. Please contact the instructor giving the examination two weeks in advance.
More information will be available after September 1, 1999. For up-to-date in-formation please check the 4th floor departmental bulletin board "7. Opetusohjelma", the departmental WWW-page at http://www.cs.Helsinki.FI/instr.engl/, or contact the departmental Student Counselling in room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 708 44222.
Foreign Student Advisor:
Greger Lindén
Dept of Computer Science
P.O. Box 26 (Teollisuuskatu 23)
FIN-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358 9 708 44164
fax. +358 9 708 44441
E-mail: fsa@cs.Helsinki.Fi
http://www.cs.Helsinki.FI/instr.engl/
Observera att på finskspråkiga kurser kan tentamensuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen. Alla tentamina får besvaras på svenska.
581357-7 Introduktion till datorn som arbetsredskap (2 sv).
14.9.-21.10.1999,
ti 14-16, to 12-14 A319.
På kursen lär vi
oss använda olika applikationsprogram för mikrodatorer, bl.a. på
följande
delområden: grunderna i Unix och Windows, WWW, elektronisk post,
nyhetsgrupper,
text- och bildbehandling samt kalkylberäkning. Kursen ger viktiga
grundkunskaper för övriga kurser i datavetenskap. Kursen består av 36
timmar
föreläsningar, demonstrationer och övningar. Den är lämplig för både
huvud- och
biämnesstuderande. Även finskspråkiga studerande kan delta i kursen.
58110-3 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
Kursen föreläses på finska. En svenskspråkig övningsgrupp arrangeras.
Ahonen-Myka, Helena, FT, prof.
Alanko, Timo, FT, prof., laitoksen esimies.
Back, Ralph, FT, dos., Åbo Akademin prof.
Elolampi, Pentti, FK, leht.
Elomaa, Tapio, FT, leht.
Eloranta, Satu, FM, ass.
Erkiö, Hannu, FT, prof., dos.
Eskola, Jukka, FM, ass.
Floréen, Patrik, FT, dos., EU:n komission virkamies.
Grahne, Gösta, FT, dos., leht., virasta vapaa.
Gustafsson, Juha, FM, ass.
Hakli, Raul, FM., ass.
Heinonen, Oskari, FM, ass., virasta vapaa.
Hyvönen, Eero, TkT, prof., dos.
Järvinen, Pertti, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Kaivola, Roope, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Karvi, Timo, FL, leht.
Kerola, Teemu, PhD., leht.
Kilpeläinen, Pekka, FT, prof.
Kivinen, Jyrki, FT, dos., yliass.
Klemettinen, Mika, FT, yliass.
Kojo, Markku, FM, leht., virasta vapaa.
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun prof.
Kuittinen, Juhani, FK, ass.
Kujala, Teija, FK, aman.
Kutvonen, Lea, FT, erik.tutk.
Kutvonen, Petri, pääsuunn.
Kuuppelomäki, Päivi, FK, ass.
Kärkkäinen, Juha, FM, yliass.
Laakso, Karri-Pekka, DI, leht.
Laakso, Sari A., FM, leht.
Laine, Harri, FL, leht.
Lemström, Kjell, FM, ass., virasta vapaa.
Lindén, Greger, FT, yliass., Vastaanotto: ma, ke, to 11-11.30 B352.
Linnainmaa, Seppo, FT, dos., prof. (VTT).
Lokki, Heikki, FL, yliass.
Luukkainen, Matti, FM, yliass.
Mannila, Heikki, FT, prof., virasta vapaa.
Marttinen, Liisa, FM, leht.
Moen, Pirjo, FL, ass., virasta vapaa.
Myllymäki, Petri, FT, yliass., virasta vapaa.
Mäkelä, Matti, TkT, prof. Vastaanotto ti 9.45 - 10.15,
to 10.30 - 11 huone A402.
Niklander, Tiina, FM, aman., virasta vapaa.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., leht.
Nykänen, Matti, FT, ass., virasta vapaa.
Orponen, Pekka, FT, dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Paakki, Jukka, FT, prof.
Peltola, Eero, FT, dos.
Pollari-Malmi, Kerttu, TkL, leht., virasta vapaa.
Raatikainen, Kimmo, FT, prof. Vastaanotto ma 10-10:30, ke
8:30-9:00, pe 12:30-13:00 huone C468
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Sippu, Seppo, FT, prof., virasta vapaa syyslukukaudella.
Sivén, Reijo, FK, leht.
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun
prof.
Sutinen, Erkki, FT, ass., virasta vapaa
Taina, Juha, FL, ass.
Takala, Tapio, TkT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tarhio, Jorma, FT, dos., Joensuun yliopiston prof.
Tienari, Martti, FT, prof. emer.
Tirri, Henry, FT, prof. Vastaanotto ti 12-13 ja pe 9-9.30
huone A405.
Toivonen, Hannu, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Tuovinen, Antti-Pekka, FM, ass., virasta vapaa.
Ukkonen, Esko, FT, prof., virasta vapaa. Akatemiaprof.,
tav. sop. muk.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun
prof.
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing., dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Verkamo, Inkeri, FT, prof.
Vihavainen, Juha, FL, leht.
Wikla, Arto, FM, leht.