Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Seminaarin kotisivu

58301104 seminaari (3 op, 2 ov)
Tietojenkäsittelytieteen historia

Yleistä

Suoritusmuoto

Seminaarin suorittamiseen kuuluvat seuraavat osat:

Kaikki edellämainitut osiot vaikuttavat seminaarin hyväksymiseen ja arvosanaan. Ensin mainituilla osioilla on arvosanaan suurempi paino kuin myöhemmin mainituilla. Painotus voisi olla esimerkiksi 30%+30%+15%+15%+10%.

Suullinen ja kirjallinen esitys arvostellaan erikseen. Arvosteluun vaikuttavat asian keskeisyys, esityksen kattavuus, esityksen taso ja esityksen ymmärrettävyys seminaariin osallistujille. Tyydyttävä esitys on suoraviivainen esitys lähteistä. Hyvä esitys on kriittinen tutkielma aihepiiristä.

Arvosanajakauma on lavea ja tavanomainen hyväksyttävä työ johtaa arvosanaan 3. Arvosanaan 4 tai 5 vaaditaan jo selkeästi parempaa kirjallista ja/tai suullista esitystä.

Kirjallinen esitelmä

Kirjallisessä esityksessä olisi huomioitava ainakin seuraavan asiat:
  • Pituus 7-10 s (n. 40 riviä per sivu, n. 80 merkkiä per rivi)
  • Ensisijaisesti alustuksen pohjaksi esittäjälle ja kuulijoille
  • Toissijaisesti itsenäinen esitys aihepiiristä.
  • Luonteeltaan "laajennettu tiivistelmä" (extended abstract).
  • Hyvä rakenne, kieliasu ja esitystekniikka (kuvat, kaaviot).
  • Muistakaa esitelmän ja alustuksen kohdeyleisö: tämän seminaarinosallistujat.
  • Jos esitelmän kohdehenkilö/keksintö/aihepiiri/aihealue kattaa paljon muutakin kuin tietojenkäsittelytiedettä, niin keskittykää kuitenkin tietojenkäsittelypuoleen. Kyseessähän on tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari.
  • Tekstin pitää olla omaa. Lähteistä ei saa suoraan kopioida tai kääntää. Pienet suorat lainaukset ovat sallittua, mutta ne on silloin sellaisiksi merkittävä. Erityisesti olkaa varovaisia muiden opiskelijoiden tekemien vastaavien (seminaari)esitysten kanssa. Näitähän löytyy verkosta, mutta niiden suora käyttö rakenteen tai sisällön osalta on plagiointia. Taustatietojen keräämiseen ne ovat tietenkin sopivia.
  • Hyvät lähdeviitteet (mielellään muutkin kuin vain viitatut lähteet) alkuperäisiin lähteisiin.
  • Yleisesti ottaen, kirjallinen esitys on saman tyyppinen ja saman tasoinen kuin tieteelllinen kirjoittaminen -kurssin tutkielma, vaikkakin lyhyempi. Ulkoasu noudattaa TiKi-kurssilla käytettyä opinnäytetyön ulkoasun mallia.
  • Kirjallisen esitys tuotetaan verkkomuotoisena; siitä ei tarvitse tehdä paperikopioita muille osallistujille.
  • Kirjallisesta esityksestä saadaan palaute suullisen esityksen palautteen yhteydessä. Tässä yhteydessä mahdollisesti määrätyt korjaukset tulee tehdä pikapuoliin.
  • Ottakaa talteen kaikista verkosta imuroiduista kuvista niiden alkuperäiset linkit ja laittakaan ne näkyviin dokumenttiin kuvien yhteyteen.
  • Kirjalliset esitykset arkistoidaan kirjastokopion lisäksi verkkoon (suullisen esityksen kalvojen kera) seminaarin kotisivulle linkitettynä.

Seminaariesitelmä (suullinen alustus)

Seminaariesitelmän pitämisessä olisi huomioitava (ainakin) seuraavat näkökohdat:
  • Pituus n. 60 min. (esitys n. 40 min + 5 min opponentille + 10 min keskustelulle).
  • Siistit PowerPoint kalvot ajoissa, jotta muut voivat ne tulostaa esityksen tueksi.
  • HUOM: jos jaatte kalvot pdf-tiedostoina, niin tehkää niistä myös musta-valkoinen 6 kalvoa/sivu versio, joka on mukavampi tulostaa. Värillinen 1 kalvo per sivu versio tarvitaan silti.
  • Kattava esitys aihepiiristä, annetun ajan puitteissa. Sisältää myös pohdintaa, jossa esitelmän kohdehenkilö/keksintö/aihepiiri/aihealue asetetaan oikealle paikalleen tietojenkäsittelytieteen historiassa.
  • Hyvä rakenne, kieliasu ja esitystekniikka (kuvat, kaaviot).
  • Tukee kirjallista esitystä. Voidaan otaksua, että kuulijat ovat lukeneet artikkelin.
  • Suullisessa esityksessä käytetty materiaali (PowerPoint tms. kalvot) arkistoidaan verkkoon.

Opponointi

Opponoinnissa olisi huomioitava ainakin seuraavan asiat:
  • Opponentti on hyvin perehtynyt kirjalliseen esitykseen etukäteen.
  • Tarkoitus on saada aikaa (kriittistä) keskustelua aihepiiristä, ei esittäjästä!
  • Yksi kalvo valmiina.
  • Hyvää (huonoa) esityksessä, painottuen sisältöön.
  • Hyviä kysymyksiä (ainakin 3) esitelmän pitäjälle.
  • Mahdollista mielenkiintoista lisätietoa, jota haluat tuoda esille.

Seminaariraportti

Jokainen laatii seminaarin aikana oman seminaariraporttinsa, jossa käsitellään 6 muun opiskelijan esitystä. Raportin voi lähettää epostin liitteenä. On mahdollista, arvostelut lähetetään (anonyymeinä!) myös esitelmöijille seminaarin loputtua. Välttäkää siis henkilökohtaisuuksia, kiitos.

Raportissa tulee huomioida ainakin seuraavat seikat:

  • Max 1/2 sivua per esitys, identifioi esitys ja esittäjä selkeästi. Muistakaa laittaa raporttiin oma nimenne.
  • Lähinnä sisältöön liittyvää arviointia ja kommentteja, mutta myös täydentäviä näkökulmia, ehdotuksia, tietoja muista lähteistä, tms.
  • Lyhyt yhden lauseen arvio opponoinnista.
  • 3 kpl arvosana (1-5) ehdotuksia: kirjalliselle ja suulliselle esitys sekä opponointi. Tavanomainen hyvä työ ansaitsee arvosanan 3/5..
  • Tavoitteena on osoittaa ymmärtäneensä asiat ja kuinka ne tuli esitettyä.
  • Tekstitiedostoina tai MS-Word -tiedostoina, kiitos.

Kirjallisuus ja muut viitteet

  • WWW-linkkejä
  • Teemu Kerolan muutama tietojenkäsittelytieteen historiaan liittyvä kirja tai muu lähde (lainattavissa seminaariesityksen tekemistä varten)
  • Tietojenkäsittelytieteen historiaa (Teemu Kerola, luento, Tietojenkäsittelytieteen esittely -kurssi, S2003)
  • Kerään mielelläni lisää linkkejä tähän listaan. Ehdotukset ovat tervetulleita. Kiitos.

Aikaisemmat historiaseminaarit

  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2006 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2005 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2004 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2003 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2002 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2001 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelytieteen historia, HY/TKTL seminaari, Teemu Kerola, kevät 2000 (TKTL kirjasto, verkko)
  • Tietojenkäsittelyn historia ja filosofia, HY/TKTL seminaari, Pekka Orponen, syksy 1995 (TKTL kirjasto)
  • Tietojenkäsittelyn historia, HY/TKTL seminaari, Pekka Orponen, kevät 1993 (TKTL kirjasto)


Ohjeet seminaariin ilmoittautujille

Seminaarin painopiste on historiallisissa aihepiireissä, eikä jonkin suht'koht tuoreen aihepiirin historiassa. Painopiste on myöskin nimenomaan tietojenkäsittelytieteessä, vaikka useaan aihepiiriin voisi myös ajatella laajempaa lähestymistapaa. Hyvästä syystä tähän peruslähtökohtaan tehdään poikkeuksia.

Ilmoittautuessanne tähän seminaariin kiinnittäkää erityistä huomiota seminaarien ilmoittautumislomakkeessa olevaan kohtaan "Erityisiä perusteluja tähän seminaariin osallistumiselle?".
(Tai johonkin muuhun vastaavaan kohtaan, jos ilmoittautumislomakkeeseen tulee viime hetken muutos)

Kertokaa vastauksessanne tähän kysymykseen

  1. Mistä tietojenkäsittelyn historian osa-alueesta (laitteiston historia, algoritmitutkimuksen eli teorian historia, ohjelmistotuotannon historia, tietokonejärjestelmien historia, henkilöhistoria, tms.) olisitte eniten tai erityisen kiinnostuneita?
  2. Mahdollisen esitelmän nimi tai aihepiiri? Esitelmä voi tavanomaisen "luennon" asemesta (tai lisäksi) sisältää vanhojen järjestelmien tai niiden simulaattorien demonstraatioita, tms. Esimerkkejä seminaariesityksen aihepiireistä on verkossa. Välttäkää viime tai toissa vuonna pidettyjä aiheita, ellette pysty tuomaan esille selkeästi uusia näkökulmia.
  3. Milloin saitte merkinnän LuK-tutkinnosta? Milloinka suorititte Tieteellisen kirjoittamisen kurssin ja millä arvosanalla?

Osallistujien valintaan käytetään myös em. tietoja ilmoittautumislomakkeella.


Teemu Kerola