1 Johdanto

Tämä seminaarityö käsittelee yhtä tietotekniikkahistorian tärkeimmistä yrityksistä, 1890-luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanutta IBM:ää. Yrityksen nimen lyhenne tulee sanoista International Business Machines.

Seminaarityössä käsitellään IBM:ää historiaperspektiivistä tarkastellen. Seminaarityön toisessa luvussa kerrotaan IBM:n nykyisestä toiminnasta, minkä jälkeen seuraavissa luvuissa käydään läpi IBM:n syntyhistoriaa sekä yrityksessä työskennelleitä henkilöjä ja heidän saavutuksiaan. Seminaarityö käsittelee pitkälti yrityksen viittäkymmentä ensimmäistä toimintavuotta.

Yrityksenä IBM on enemmän kuin yksi tavallinen, jollain yksittäisellä liiketoiminta-alueella toimiva yritys; IBM on monella tavalla vaikuttanut koko maailman kehittymisessä nykyisenkaltaisekseen. Nykyaikana televisiossa pyörivät Linux-palvelinratkaisumainokset mainostavat IBM:n palveluja, jotka ovat liiketoimintamielessä paljon kehittyneet siitä liiketoimintamallista, jonka pohjalta IBM:n liiketoiminta alkoi. Historiansa alkupuolella IBM toimi yksinkertaisia ongelmia ratkaisevia toimistokoneita valmistavana holding-yhtiönä [Rodg69]. Holding-yhtiö valmisti toimistokoneita, kuten tietojenkäsittelyssä tarvittavia taulukointilaitteita. Ajan kuluessa holding-yhtiö muuttui IBM-osakeyhtiöksi [IBMb].

IBM:stä on kirjoitettu useita kirjoja, joista yhtä käytetään tämän työn keskeisenä lähdemateriaalina [Rod69]. Toinen keskeinen työn lähdemateriaali on IBM:n arkistosivut [IBMa].

2 IBM nykyään

IBM:n massiivista olemusta kuvastaa se, että yhtiössä työskenteli vuonna 2001 noin 320 000 ihmistä ja yhtiön liikevaihto oli noin 85.9 miljardia dollaria [IBMb]. Yhtiön kokoa havainnollistaa se, että sillä on on pelkästään kotimaassaan Yhdysvalloissa yli kolmesataa toimipistettä [IBMe]. Nykyään IBM:n tuotemerkki on suunnilleen yhtä tunnettu Coca Colan, Disneyn, Marlboron, Microsoftin tai Nokian tuotemerkkien kanssa.

3 Thomas Watson – IBM:n rakentaja

Thomas Watson syntyi vanhempiensa maatilalla 17.2.1874. Watson oli astmaattinen ja ruumiinrakenteeltaan heikko. Hänen luonteensa oli syrjäänvetäytyvä. William Rodgers kiteyttää Watsonin varhaisen elämän sanalla ’maalaistollo’ [Rod69].

Iän karttuessa Watson siirtyi maatilalta liike-elämän palvelukseen. Hän aloitti uransa toimimalla myyntimiehenä monopoliasemaa tavoittelevassa konttorikoneliikkeessä, National Cash Registry Companyssa. Watson oppi konttorikoneliikkeen myyntimiehenä liike-elämässä tarvittavia taitoja. Lopulta yrityksen johtaja halusi päästä Watsonista eroon, koska johtaja ei voinut sietää ketään itsensä vertaista ihmistä. Myöhemmin Watsonista tuli IBM:ää edeltäneen CTR holding-yhtiön pääjohtaja [Rod69].

Johtajat tekevät työkseen kaikenlaisia tulevaisuusarvioita. 1920-luvulla Watson arvioi tulevaisuutta käyttäen arviointiperusteinaan muun muassa savupiippujen määriä ja tavarajunien pituuksia. IBM selvisi Yhdysvaltain lama-ajasta Watsonin arviointikyvyn ja oikeiden päätösten ansiosta [Rod69]. Eniten huomiota saanut Watsonin tekemä arviointi on vuodelta 1943. Silloin Watson, sen aikainen IBM:n pääjohtaja, arvioi että maailmassa olisi markkinoita noin viidelle elektroniselle tietokoneelle [Ruf99]. Kyseinen arvio kuulostaa tänä päivänä oudolta, varsinkin kun Watson oli ollut arvionsa sanoessaan yli kolmekymmentä vuotta tekemissä mekaaniseen tietojenkäsittelyyn ja mittaamiseen liittyvien laitteiden kanssa. IBM on oikaissut Watsonin virhearviota jälkikäteen sanomalla, että Watsonin pojan mukaan on mahdollista, että ennustus viidestä tietokoneesta oli 1950-luvulla annettu myyntiarvio 701-koneiden myymisestä eräälle yksittäiselle asiakkaalle [IBMe]. Joka tapauksessa, Watsonin antamasta tietokoneiden lukumäärän virhearviosta on syntynyt eräs tietojenkäsittelyalan legendoista.

Watson oli karismaattinen johtaja, joka edellytti työntekijöiltään hyvätapaisuutta, raittiutta ja kykyä uhrautua työnsä puolesta. Ennen toista maailmansotaa työntekijöiden piti olla protestantteja - ja miehiä. Watson vaati työntekijöiltään paljon muutakin, mutta toivoi heille parasta. 1920-luvulla Watson kehoitti työntekijöitään, heidän etujaan vilpittömästi ajatellen, ottamaan osan palkastaan yhtiönsä osakkeina. Osakkeita ottaneet työntekijät saivat muutaman tuhannen dollarin sijoituksillaan miljoonien dollareiden omaisuudet [Rod69].

Thomas Watson työskenteli IBM:lle 42 vuotta. Suurimman osan työurastaan hän oli johtotehtävissä, joista hän luopui vuonna 1956, kuukausi ennen kuolemaansa. Watson oli ennen kaikkea taitava ihmisten käsittelijä ja aikaansaava persoona [Rod69]. Watsonilla oli taikurimainen kyky ennustaa ja tehdä tulevaisuutta, ainakin lähitulevaisuutta.

3.1 Think

Eräässä IBM:n logossa lukee ”Think”. Symbolinen Think-sana otettiin IBM:ssä käyttöön yhtiön alkuvaiheiden aikana. Watson oivalsi kyseisen sanan merkityksen entisen työpaikkansa myyntimiesten palaverissa. Palaverin aikana mietittiin, miksi yrityksen koneet eivät mene riittävästi kaupaksi. Watson oivalsi, että myyntimiesten työ on ajattelemista (Think), eikä jaloilla tehtävää mekaanista työtä. Tästä oivalluksestaan iloinnut Watson kehoitti ihmisiä ajattelemaan.

Myöhemmin Think-sanasta oli tuleva toisen yhtiön, IBM:n, motto. Watson kiinnitti IBM:llä työskennellessään tikkukirjaimin maalattuja Think-kylttejä jokaiseen toimistoon. Think-kylttejä piti olla myös jokaisen työntekijän työpöydällä [Rod69].

4 IBM:n varhaishistoria

IBM:n perusti Charles R. Flint. Flint omisti CTR holding–yhtiön, johon hän oli yhdistänyt 13 aiempaa yritystäään yhdeksi holding-yhtiöksi. CTR holding-yhtiön nimi vaihtui IBM:ksi vuonna 1924. IBM:n perustamisajankohta ei ole yksikäsitteisesti selvä. IBM pitää syntymähetkenään toukokuun neljättä vuonna 1914. Kyseisenä päivänä CTR holding-yhtiö palkkasi Thomas Watsonin työntekijäkseen. IBM:n syntymähetkeksi voitaisiin tulkita myös jokin niistä päivistä, joina CTR holding-yhtiöön kuuluvia yrityksiä perustettiin [IBMe].

CTR-holding yhtiöstä riippumaton yritys, Tabulating Machine Company, kehitti 1800-luvun lopulla Yhdysvaltojen väestönlaskennan tulosten käsittelyssä käytetyn reikäkorttilaitteiston. Reikäkorttilaitteistotoiminnot päätyivät CTR holding-yhtiölle, kun laitteistot keksinyt Herman Hollerith myi laitteistonsa oikeudet Flintille. Syy oikeuksien myyntiin oli se, että Hollerith oli todennut laitteistonsa kilpailijoiden laitteita huonommaksi. CTR holding-yhtiön onnistui Thomas Watsonin neuvokkailla toimilla kehittää reikäkorttilaitteistostaan kilpailukykyinen. Reikäkorttitekniikka oli IBM:n varhaishistoriassa merkittävä liiketoiminta-alue, jolla menestyminen takasi Watsonin mahdollisuudet edetä yhtiössä pääjohtajasti asti [Rod69].

5 IBM:n tuotteista ennen 1960-lukua

IBM on tarjonnut alansa kärkeä edustavia ratkaisuvälineitä tietojenkäsittelyongelmiin historiansa alusta lähtien. Tekniikan kehittyessä myös IBM:n tuotekirjo on laajentunut. Tietotekniikan käyttö ei enää nykyään rajoitu valtionlaitoksiin tai suurten yritysten tietotekniikkasaleihin, joissa IBM:n toimittamat tietojenkäsittelyratkaisut viitoittivat tietojenkäsittelyn alkuvaiheita.

5.1 Tuotteet ennen elektronista tietojenkäsittelyä

Flint perusti CTR holding-yhtiönsä hallitakseen erilaisia mittareita ja konttoriapuvälineitä valmistavia yrityksiään. IBM:n varhaishistoriaan kuuluvan holding-yhtiön tuoteille oli yhteistä se, että ne oli tehty mittaamaan ja laskemaan mitattavia suureita, kuten aikaa tai painosuureita. Kyseiset tuotteet olivat vaakoja, kellokorttikoneita ja reikäkorttikoneita [IBMc].

Vuodesta 1933 lähtien IBM harjoitti muiden toimintojensa ohella kirjoituskoneliiketoimintaa. Yhtiö toi vuonna 1935 markkinoille ensimmäisen Yhdysvalloissa menestystä saavuttaneen sähköisen kirjoituskoneen. Vuoteen 1958 mennessä IBM oli tehnyt jo miljoona kirjoituskonetta. IBM:n kirjoituskoneiden valmistaminen jatkui vuoteen 1991 asti, jolloin kirjoituskoneisiin liittyvät toiminnot siirrettiin uuden yrityksen, Lexmarkin, alaisuuteen [IBMe].

5.2 IBM ja 1940-luvun Mark I

Tietojenkäsittelyn historiassa mainitaan usein Mark-koneet. Mark I oli mekaaninen laskukone, joka vihittiin käyttöön vuonna 1943. 1940-luvun mittapuiden mukaan Mark 1 oli valtavan iso kone. Fyysisesti siinä oli esimerkiksi yli 800 kilometriä sähköjohtoa. Koneen käyttäjäksi tuli Yhdysvaltain laivasto, jonka palveluksessa Grace Hopper ohjelmoi Mark I:stä [Gra94].

Mark 1 -koneen suunnitteli Harvardin apulaisprofessori Howard H. Aiken; koneprojektin resurssoinnista ja toteutuksesta vastasi IBM [Rod69].

5.3 Fortranista ja 1950-luvun koneista

John von Neumann työskenteli 1950-luvun alussa yhden päivän viikossa IBM:lle. Hänen tehtävänsä oli arvioida yhtiön kehitysprojekteja. John Backuksen mukaan von Neumann oli skeptinen uskomaan, että tietokoneiden ohjelmointia varten pitäisi kehittää konekielen lisäksi muita ohjelmointikieliä [Vir]. Von Neumannin epäluuloista huolimatta IBM:lle työskennellyt Backus kehitti Fortranin ja sai sen valmiiksi vuonna 1957 [IBMe]. Fortranista tuli laajasti tiedemaailman käyttämä ohjelmointikieli, jota käytetään vielä nykyäänkin.

1950-luvulla IBM rakensi monia tietokonemalleja. Näistä koneista voidaan mainita 701-kone, joka kykeni laskemaan 2000 jako- tai kertolaskua sekunnissa. Toinen 1950-luvun kone, IBM 704, oli ensimmäinen kaupallinen liukulukuja laskenut kone [IBMe]. Eräs tietojenkäsittelyn historian kannalta mielenkiintoinen 1950-luvun tietokone oli IBM 305 RAMAC, joka oli ensimmäinen levyaseman kanssa toimitettava tietokone [Com].

6 1960-luku - Thomas Watson juniorin aikakausi

Thomas Watsonilla oli poika, jonka nimi oli Thomas Watson junior. Junior syntyi vuonna 1914 samoihin aikoihin, kun Watson meni CTR holding-yhtiölle töihin [Rod69].

Thomas Watson junior kasvoi isänsä ankarassa kasvatuksessa. Junioria ei nuoruusvuosinaan kiinnostanut jäädä isänsä johtamaan yhtiöön, vaan hän opiskeli itselleen tutkinnon. Toisen maailmansodan loppumisen jälkeen siirtyminen IBM:lle oli Thomas Watson juniorille helpompaa. Juniorista tuli yhtiön johtaja vuonna 1950.

Juniorin aikana yritys kasvoi ja kansainvälistyi aiempaa nopeammin [Tim02]. IBM:n kasvua hänen aikanaan nopeuttavista asioista voidaan mainita sähköisen tietojenkäsittelyn ja tietokonelaitteistojen massamarkkinoiden syntyminen sekä yhtiön pitkä kokemus tietojenkäsittelyalalta.

Thomas Watson juniorin suurin saavutus oli 60-luvun alussa kehitetty IBM 360-koneperhe, joka tuplasi IBM:n vuosittaiset tulot [Tim02]. 360-koneperhe poikkesi muista aikakautensa tietokoneista siinä, että se oli helposti laajennettava kokoelma keskenään yhteensopivia tietokoneita. Lisäksi 360-koneessa oli joten kuten moniajava käyttöjärjestelmä.

7 IBM ja Suomen tietokoneistuminen 1960-luvulla

IBM:n toimittaman lähdemateriaalin ohella myös suomalainen lähdemateriaali puhuu sen puolesta, että IBM:n osuus tietokoneiden kehityksessä oli merkittävä. 1960-luvulla Suomessa elettiin Kekkosen aikakautta; tietotekniikkasaralla maatamme hallitsi IBM.

On havaittavissa, että 1960-luvulla tietokoneista tuli aiempaa selvempiä komponenttilaitteistoja – ja massatuotteita. Eräs 1960-luvun merkittävistä tietokoneista oli vuonna 1959 julkaistu IBM 1401 [Sai01]. Teknisinä yksityiskohtina voidaan mainita, että IBM 1401:ssä oli 0,087 megahertsin nopeudella toimiva keskusyksikkö sekä 4000 merkkipaikan (nyk. tavu) muisti. 1401-kone oli osista koostuva modulaarinen kokonaisuus, jota voitiin tarpeen vaatiessa laajentaa erilaisilla oheislaitteilla, kuten lisämuisteilla. 1401-koneeseen syötettiin tietoa reikäkorteilla. Kone pystyi käyttämään magneettinauhaa ja levy-yksikköä. IBM 1401-koneiden ohjelmointikielenä käytettiin konekieltä. Koneeseen oli saatavissa myös nykyisiä assembly-kieliä muistuttava symbolinen konekieli. Myöhemmin IBM toteutti 1401-koneelleen Fortran- ja Cobol-kääntäjät.

Ohessa on Louisianan yliopiston ACM-kerhon tekemä, 1401-koneen hello world –reikäkorttiohjelma.

,008015,022029,036043,050054,055062,063065,066077/333/M0762502F1.HELLO WORLD [Lou].

1401-koneen ohella tärkeä 1960-luvulla Suomeen hankittu IBM:n tietokonemalli oli 1620. 1620-konemalli oli laskentavoimaltaan 1401-konetta vahvempi, mutta 1620-koneen heikkoutena oli hidas tietojen lukeminen ja tulostaminen. 1620-konetta käytettiin esimerkiksi vaaliennusteiden laskemiseen [Suo00].

8 IBM:n tuotteista 1970-luvulta 2000-luvulle

IBM:n 1950- ja 1960-lukujen historiaa käsiteltäessä mainitaan tavallisesti laitteistot innovatiivisina keksintöinä. Voidaan sanoa, että 1970-luvulta lähtien muistinhallintaa ja tiedontalletuskapasiteettia parantavat innovaatiot ovat olleet keskeinen osa IBM:n tuotekehitystoimintaa. 1970-luvulla IBM kehitti muun muassa relaatiotietokantatekniikoitat, disketit ja laser-printterit.

1980-luvulta lähtien historiikeissa mainitaan kotitietokoneisiin liittyvät keksinnöt ja suurelle yleisölle vieraiksi jääneet yritystietokonemallit [IBMd]. On havaittavissa, että viime vuosikymmenten historiikeissa puhutaan useammin tehostavista ja parantavista valmistustekniikoista, kuin kokonaan uusista aluevaltauksista.

IBM:n tekemä aikajana yhtiön tuotteista on nähtävissä web-osoitteessa www.ibm.com/history/timeline.nsf/products1 [IBMf].

9 Palkinnoista ja patenteista

IBM laajaa vaikutusta tekniikan kehittymisessä kuvaavat yrityksen työntekijöille myönnetyt palkinnot ja patentit. IBM:n tutkijat ovat saaneet kolme Nobel-palkintoa. Nobelit myönnettiin 1970- ja 1980-luvuilla yhteensä viidelle IBM:n palkkalistoilla olleelle tutkijalle. Kaikki kolmesta keksinnöstä myönnetyt Nobel-palkinnot ovat fysiikasta [Sta02]. Tietotekniikasta ei myönnetä erillisiä Nobeleja.

Tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt eivät ole Nobel-palkintoja vaille jäämisestään huolimatta jääneet ilman tunnustuksia. Esimerkiksi ACM on palkinnut IBM:n työntekijöitä Turing-palkinnoilla. John Backus sai Turing-palkinnon Fortranin kehittämisen hyväksi tekemästään työstään vuonna 1977; John Cocke palkittiin samalla palkinnolla kääntäjien kehittämisen hyväksi tehdystä työstä

vuonna 1987 [IBMg]. Myös puolalaissyntyinen fraktaalien isä Benoit Mandelbrot, joka on palkittu monilla merkittävillä palkinnoilla, on saanut palkintoja IBM:ssä kehittämistään innovaatioista [Mac98].

Palkinnot ovat tunnustuksia hyvin tehdystä työstä, mutta patentit ovat liiketoiminnan jatkuvuudelle palkintoja tärkeämpiä. Yhtiölle myönnetään vuosittain suurin yksittäisen yrityksen Yhdysvalloissa saama määrä patentteja. IBM omistaa oikeudet yli 34 000 patenttiin [IBMg]. IBM:n omistamien patenttien korkea lukumäärä kuvastaa sitä, että IBM on tehnyt huomattavasti tietotekniikkaan liittyviä peruskeksintöjä, joista vain harvoille on voitu myöntää Nobel-palkintoja tai muita kunnianosoituksia.

10 1970-luvun trusti-oikeudenkäynti

William Rodgers kirjoittaa vuonna 1969 julkaistussa kirjassaan Ajattele! – IBM:n tarina (suom. Risto Varteva, 1972) IBM:ssä vaikuttaneiden Thomas Watson seniorin ja juniorin sekä itse yrityksen tarinan. Rodgers aloittaa kirjansa lauseella ”Yksi yhtiö hallitsee koko maailman tulevaisuutta”. Tällä lauseellaan Rodgers tarkoittaa luonnollisesti IBM:ää. Kyseisen 1960-luvulla sanotun lauseen argumentteja olivat tietojenkäsittelyalan nopea kasvu sekä IBM:n toiminta 105 maassa lukemattomilla yhteiskunta- ja liiketoimintasektoreilla. Lauseen kirjoittamisen aikoihin oli myös havaittavissa, että IBM:n pörssiarvo ohittaa perinteisen teollisuuden yritysten, kuten öljy-yhtiöiden ja autoteollisuuden yritysten, pörssiarvot [Rod69].

Rodgersin oli helppoa aloittaa kirjansa kyseisellä maailman hallitsemisesta kertovalla mahtipontisella lausella, koska kirjan kirjoittamisen aikoihin IBM oli ajautumassa monopoliasemaa käsittelevään trusti-oikeudenkäyntiin [Rod69].

Trusti-oikeudenkäynti kesti kolmetoista vuotta. Oikeudenkäyntiä varten tehtiin selvitystöitä, joiden tuloksena syntyi 66 miljoonaa dokumenttisivua [IBMe]. 1980-luvun alussa tullut vapauttava päätös oli helpotus ja synninpäästö IBM:lle, mutta kilpailu tietojenkäsittelyalalla koveni alan kehittymisen myötä.

IBM:ään oli yritetty soveltaa trustilakeja useita kertoja jo 1930-luvulla lähtien. IBM oli selvinnyt ehjänä aiemmista trusti-oikeudenkäynneistään, koska yhtiön johto oli tietoisesti antanut mahdollisuuden osalle yrityksen kilpailijoista pysyä alalla [Rod69].

11 Sinisen tunnusvärin alkuperä

Think-moton ohella IBM:n tunnukseksi on muodostunut sininen väri. ATK-ammattilaisten keskusteluissa sininen väri on liitetty IBM:n 1960-luvulta lähtien, koska 1960-luvulla suomalaisiakin tietojenkäsittelijöitä palvelleet 1401-koneet olivat yleisväritykseltään sinisiä [Suo00].

12 Yhteenveto

Työssä esiteltiin IBM:n tuote- ja henkilöhistoriaa.. Yleisesti voidaan sanoa, että laitteita, ohjelmistoja ja konttorikoneita valmistaneen IBM:n vaikutus tietojenkäsittelyn kehittymisessä nykyisen kaltaisiksi automaattisiksi prosesseiksi on ollut erittäin merkittävä. Isä ja poika johtivat yhtiötä 60 vuoden ajan, mikä on IBM:n kokoisille yhtiöille nykyaikana harvinaista.

Lähteet

[Com] Computer History for 1940 – 1960, http://www.computerhope.com/history/194060.htm, Computer Hope.com, 2.3.2002.

[Gra94] Grace Hopper Celebration of Women in Computing 1994 conference proceedings, Yalen yliopisto, 1994, http://www.cs.yale.edu/homes/tap/Files/hopper-story.html, 2.3.2002.

[IBMa] IBM, Arkistosivut, http://www-1.ibm.com/ibm/history/, 2.3.2002.

[IBMb] IBM, Yritysesittelysivut, http://www.ibm.com/ibm/, 2.3.2002.

[IBMc] IBM, Historia vuosilta 1885-1969 http://www 1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/1885-1969.pdf, 2.3.2002 .

[IBMd] IBM, Historia vuosilta 1970-1984, http://www-1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/1970-1984.pdf, 2.3.2002.

[IBMe] IBM, FAQ historiasta, http://www-1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/faq.pdf, 2.3.2002.

[IBMf] IBM, aikajana yhtiön tuotteista, www.ibm.com/ibm/history/timeline.nsf/products1, 2.3.2002.

[IBMg] IBM Research, Awards and Achievements, http://www.research.ibm.com/about/awards.shtml, 2.3.2002.

[Lou] 1401-koneen hello world –ohjelma, Louisianan yliopiston ACM-kerho, http://www2.latech.edu/~acm/helloworld/IBM1401.html, 2.3.2002 .

[Mac98] School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland, The MacTutor History of Mathematics archive, Benoit Mandelbrot, www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Mandelbrot.html, 6.3.2002.

[Rod69] Rodgers, W., Ajattele! – IBM:n tarina (Alkuteos: Think! A biography of the Watsons and the IBM, 1969), Tammi, 1972.

[Ruf99] Northern Arizona University, Rufis 99: The Virtual University, http://www.nau.edu/rufis99/masterton/tsld003.htm, 1999, 1.2.2002.

[Sai01] Sainio A., IBM 1401 – Yhden käyttäjän tietokone vuodelta 1961, Edita, 2001.

[Sta02] Nobel Lauretes http://www.slac.stanford.edu/library/nobel.html, Stanford University, 2.3.2002.

[Suo00] Suominen J., Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi, Gummerus, 2000.

[Tim02] Time Magazine, 100 Builders and Titans, Thomas Watson junior, http://www.time.com/time/time100/builder/profile/watson.html, 6.3.2002.

[Vir] The History of Computing, von Neumann, Department of Computer Science at Virginia Tech, http://ei.cs.vt.edu/~history/VonNeumann.html, 6.3.2002.