Helsingin yliopiston fysiikan professori, akatemiaprofessori Markku Kulmala on edelleen ykkönen geotieteiden maailmanlistalla, jota julkaisee tiedemaailman viittauksia seuraava Thomson ISI Web of Knowledge Essential Sciece Indicators.Kulmala on ensimmäinen suomalainen, joka on yltänyt kovatasoisilla maailmanlistoilla alansa viitatuimmaksi tutkijaksi.

Lapsiperheille on tarjolla luonnontieteisiin painottuvaa ohjelmaa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa maanantaista 7.5. perjantaihin 11.5. teemalla Maan ja taivaan välillä.Viikon jokaisena päivänä kello 12-20 on luvassa erilaista ohjelmaa: maanantaina tietojenkäsittelyä pelejä tehden, tiistaina fysiikkaa itse rakentaen ja kokeillen, keskiviikkona matematiikkaa summamutikassa.

Tietojenkäsittelyteknisten ratkaisujen soveltaminen liiketoiminnan tukemiseen on kohdannut viime vuosina useita muutoksia. Liiketoiminnallinen kilpailu on siirtynyt yksittäisten yritysten välisestä verkostojen väliseksi, palveluperustaiset ratkaisut lisääntyvät ja globaalistuminen yleistyy.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa yhdistyy usein huippututkimus ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Kevään tutkimusta esittelevä kollokviosarja alkaa. Se on kaikille avoin. Tervetuloa kuulemaan lisää! OHJELMA tiistaina 7.2. kello 16.15 Physicumin salissa D101:Epäorgaanisen kemian professori Timo Repo: Biomassasta kemikaaleja Geologian professori Juha Karhu: Timantit: Suomen kallioperän aarteita? Tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju: Yksittäinen tietokone ei tuota merkittävästi sähköä!Kollokvion jokainen puheenvuoro kestää 15 minuuttia.

Helsingin yliopiston fyysikot ovat julkaisseet yhteistyönsä tuloksia Manchesterin yliopisto tutkijaryhmän kanssa arvostetussa Nature Physics -lehdessä. Tutkimus koski normaalisti ei-magneettisen grafeenin magneettisia ominaisuuksia. Tutkimukseen osallistui myös fysiikan nobelisti professori Andre Geim.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on palkinnut 20-vuotiaan Aleksis Kosken poikkeuksellisen menestyksekkään ja nopean opintosuorituksen. Syracusen yliopistosta vierailulta vastikään palannut maisteri suoritti kaikki matematiikan ja lähes kaikki muutkin opintonsa arvosanalla 5/5.

Virtaviivaiseen ajatteluun (lean thinking) perustuvaa Kanban-tuotannonohjausmenetelmää on alettu soveltaa prosessimallina ohjelmistotuotannossa. Tällä Japanissa kehitetyllä menetelmällä saavutettiin viime vuosisadan puolessa välissä kehittäjämaan autoteollisuudessa merkittävä kilpailuetu länsimaihin verrattuna.

Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty hiukkastörmäytinkokeissa. Uusin yhteenveto etsinnän tuloksista Euroopassa tehtiin alkuviikosta. Vuonna 2012 on tarkoitus kerätä niin paljon uutta dataa Cernissä, että havaittu tilastollinen epävarmuus saadaan riittävän pieneksi ja Higgsin olemassaolo pystytään vahvistamaan tai sulkemaan pois.

Tavallisissa matemaattisissa ongelmissa meillä on ilmiö, jonka synty tunnetaan, mutta sen seuraukset halutaan selvittää. Käänteisessä ongelmassa tunnetaan ilmiön seuraukset, ja niiden avulla pyritään selvittämään ilmiön syy. Alan tutkijat kokoontuvat Kumpulan tiedekampuksella 13.

Helsingin yliopiston ja tukholmalaisen lääketieteellisen yliopiston Karolinska Institutetin tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan laskea molekyylejä. Molekyylibiologiassa on keskeistä pystyä mittaamaan erilaisten RNA- ja DNA-molekyylien määrät soluissa, koska nämä molekyylit varastoivat ja kuljettavat solujen perinnöllisen informaation.

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alueellisten erojen kasvua. Näin toteaa Katja Vilkama, joka väittelee filosofian tohtoriksi 25.

Kaakkois-Keniassa sijaitsevien Taitavuorten alkuperäisvuoristosademetsät ovat tärkeitä alueen asukkaille: metsät toimivat vesitorneina ja sosiokulttuurisina paikkoina. Köyhyys, pula viljelymaasta ja perinnetiedon hiipuminen kohdistavat paineita metsiin. Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi kehitysmaantieteen alalta väittelevä Nina Himberg on tutkinut Taitan asukkaiden ekologista perinnetietoa ja sen soveltamisen mahdollisuuksia muuntuvassa luonnonvarainhallinnassa.

A. I. Virtanen -palkinto annetaan tunnustukseksi kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä, ja sen saajaa valittaessa korostetaan tutkimuksen poikkitieteellisyyttä. Palkinto luovutettiin professori Markku Leskelälle 10. marraskuuta. Markku Leskelä edustaa Suomessa tämän hetken laaja-alaisinta kemian ja materiaalitieteiden tuntemusta, ja hänen kansalliset ja kansainväliset tiedeverkostonsa ovat erittäin laajat, palkintojen perusteluissa todetaan.

Hiukkasfoorumin Vuoden 2011 Hiukkasteko -palkinto on myönnetty fysiikan professori Kaarle Hämerille. Perusteluissa kiitellään, että hän on esimerkillisesti tehnyt suomalaista aerosoliosaamista tunnetuksi kansainvälisesti ja ollut keskeinen vaikuttaja aerosolialan verkostoissa.