Tietojenkäsittelytieteen laitos

Uusia otsikkoja näissä uutisissa Nyt ajankohtaista CS Linux 2:ssa on nyt uusi versio Gnome-käyttöympäristöstä Kiinteän verkon Windows 2000 -työasemien etäpäivitys Kärrymikrojen laitteistoa ja ohjelmistoja päivitettiin Pian ajankohtaista Cygwin-ohjelmisto asennetaan jälleen mikroluokkiin Kehityshankkeita TKTL:n Windows-järjestelmän etäylläpitoa kehitetään pääasiassa omin voimin Ongelma-asioita CS Linux 2:n sisäänkirjautumiskäyttöliittymä saattaa erehtyä käyttäjien lukumäärässä Briefly in English

14.12.2001 (N:o 21/2001) TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella ajankohtaisia atk-laite- ja ohjelmistoasioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein. Linkkejä Atk-järjestelmien etusivu Atk-järjestelmien ohjeita Henkilökunta Palaute Muita atk-uutisia Edellinen numero (30.11.2001) Seuraava numero (14.1.2002) 2001, 2000, 1999, 1998, 1995 - 1997

Alkuun  >Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	CS Linux 2 -päivityksissä #2.046-48 päivitettiin Gnome-käyttöympäristö ja joitakin muita järjestelmän ohjelmia ja kirjastoja RedHat Linux 7.2 -tasolle. Gnome on CS Linux 2:n vaihtoehtoinen, kehittynyt käyttöympäristö, jolla on pienehkö mutta vakiintunut käyttäjäkunta. Oletuskäyttöympäristö on KDE2, ja sitä suositellaan useimmille käyttäjille. Nyt kaikki voivat kuitenkin kokeilla uuden Gnomen ominaisuuksia valitsemalla sen käyttöympäristöksi cslconfig-ohjelmalla. Kunkin käyttöympäristön asetukset säilyvät käyttäjän kotihakemistossa. Kiintolevytilan kulutus tuli näiden päivitysten yhteydessä ongelmaksi yhä useammissa koneissa: päivitykset vievät tilaa satoja megatavuja, vaikka oletusasennuksesta on jätetty pois Gnome-ohjelmistojen kääntämiseen tarvittavat paketit sekä Enlightenment-ikkunanhallintaohjelman uusi versio. Ensin mainitut paketit tosin asennetaan, jos koneessa on riittävästi vapaata kiintolevytilaa. Enlightenment on sen sijaan jätetty päivittämättä, koska sen oleellisissa piirteissä ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä. Gnome käyttää nyt oletuksena Sawfish-ikkunanhallintaohjelmaa (entinen Sawmill). Päivityksissä #2.046-48 tehtiin Gnomen päivityksen lisäksi muun muassa seuraavia käyttäjille tuntuvia muutoksia: Asennettiin Ghostscript postscript-tulkin versio 6.51, jonka toivotaan korjaavaan värillisiin postscript-tiedostoihin liittyviä kirjasinongelmia ja parantavan PS<->PDF-muunnosten luotettavuutta. Asennettiin versio 0.67 Gnumeric-taulukkolaskentaohjelmasta. Asennettiin versio 1.2.1 Gimp-kuvankäsittelyohjelmasta. XMMS (X Multimedia System, MP3/MPG/OGG-vorbis-soitin) päivitettiin versioon 1.2.5. Korjattiin X-Windows-palvelimen vika, joka aiheutti skandinaavisten merkkien katoamisen leikepöydällä tiettyjä ohjelmia (mm. rxvt, Netscape) käytettäessä. Postscript-tiedoston voi muuntaa Linuxissa PDF-muotoon komennolla ps2pdf, mutta lopputulos ei ole välttämättä aina laadukas. PDF-tiedostoja (Portable Document Format) voi lukea eri ympäristöissä esimerkiksi Acrobat Reader -ohjelmalla (Linuxissa komento acroread). PDF on tavallinen tiedostomuoto grafiikkaa sisältävien dokumenttien sähköisessä jakelussa. Tarkempia tietoja CSL 2 -päivitysten #2.046-48 sisällöstä on päivitystiedotteessa.    Laitoksen kaikkiin kiinteisiin Windows 2000 -työasemiin on yritetty päivittää etänä Service Pack 2 -korjausversiota. Päivitys edellytti, että työasema on Windowsissa ja että käyttäjä ei ole kirjautuneena Windowsiin. Nämä vaatimukset eivät täyttyneet läheskään kaikissa tapauksissa, vaikka asiasta tiedotettiin henkilökunnalle tktl-list-postituslistalla (pääsy TKTL:n henkilökunnan käyttäjätunnuksilla). Kaikkiin mikroluokkien koneisiin päivitys on kuitenkin tehty onnistuneesti. Windows-järjestelmän ylläpito keskittyy nyt päivitysohjelmiston kehittämiseen, ja päivityksiä ei tällä hetkellä enää tehdä. Tavoitteena on saada päivitykset onnistumaan varmemmin ja vaivattomammin sekä ylläpidon että käyttäjien kannalta. Päivittämättä jääneiden työasemien haltijoiden kannattaa odottaa, kunnes päivitysohjelmiston seuraava versio saadaan käyttöön. Katso lisätietoja atk-uutisten kohdasta kehityshankkeita. Windowsin etäpäivitykset eivät vielä koske kannettavia koneita, joten kannettavien koneiden haltijat voivat tuoda koneensa päivitettäväksi Pekka Niklanderille (B425). Kone kannattaa tuoda riippumatta Windowsin versiosta, jos on pienikin epäilys siitä, että Windowsista puuttuvat uusimmat tietoturvapäivitykset. Päivitys edellyttää isojen tiedostojen hakemista verkosta ja useita uudelleenkäynnistyksiä, joten se ei onnistu odottaessa.    Kärrymikrojen¹ kannettaviin koneisiin (earl, mooch) on asennettu uudet, isommat kiintolevyt (20 GB) sekä Windows 2000. Toisena käyttöjärjestelmänä koneissa on edelleen CS Linux 2. Sekä Linuxiin että Windowsiin kirjaudutaan henkilökohtaisilla TKTL:n atk-järjestelmien käyttäjätunnuksilla. Linuxissa on kuitenkin paikalliset kotihakemistot. Kotihakemisto luodaan kullekin käyttäjälle ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Tarkempia tietoja koneiden kokoonpanosta on TKTL:n lainattavien laitteiden WWW-sivulla (pääsy TKTL:n henkilökunnan käyttäjätunnuksilla). ¹ Kärrymikrot (multimediakärryt) ovat opetuksessa ja esityksissä käytettäviä kannettavan tietokoneen ja dataprojektorin yhdistelmiä. Laitteet on kiinteästi asennettu helposti liikuteltaviin kärryihin. Kärrymikrojen varauksia hoitavat TKTL:n kiinteistön alakerran vahtimestarit.
Alkuun  Nyt ajankohtaista >Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Cygwin-ohjelmisto on jäänyt pois uusimmista mikroluokkien Windows-asennuksista. Yleisön pyynnöstä Cygwin kuitenkin asennetaan, ja se tulee lähiaikoina ainakin porkkala-luokkaan (A214). Cygwinillä saadaan Windowsiin unix-tyyppinen ohjelmointiympäristö, mikä on hyödyllistä esimerkiksi unixille tehtyjen ohjelmien siirtämisessä Windowsiin.  CS Linux 2:ssa päivitetään lähiaikoina seuraavia ohjelmistoja: Linux-käyttöjärjestelmän ytimen versio 2.4.x otetaan käyttöön kaikissa koneissa. Uusi ydin on etenkin palvelinkäytössä entistä parempi, mutta asennus kannettaviin koneisiin vaatii vielä työtä. X-Windows-palvelin päivitetään versioon XFree86 4.1. KDE2-käyttöympäristö päivitetään versioon 2.2.2.  Kaikille avoin Maple-ohjelmiston esittely on maanantaina 17.12.2001 Porthania II:ssa (Yliopistonkatu 3) klo 11.15-12.45. Porthania II:ssa on myös muuta opetusteknologiaan liittyvää ohjelmaa koko päivän ajan klo 10-16. Maple7-ohjelmisto on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/maple/, ja se käynnistyy CS Linux 2:ssa komennolla /opt/maple/bin/xmaple. Maple on monipuolinen symbolisen matematiikan ja matemaatiikkaan liittyvän ohjelmoinnin työkalu, joka soveltuu opetukseen ja tutkimukseen. Yliopistolle on hankittu Maplen kampuslisenssi TKTL:n ja muutaman muun laitoksen yhteishankkeena. Lisenssi sallii ohjelman asentamisen yliopiston kaikkiin tietokoneisiin sekä henkilökunnan kotikoneisiin. Kysy lisätietoja ylläpidolta.  Laitos hankkii opiskelijoiden käyttöön kannettavia tietokoneita. Koneet annetaan lainaksi tutkijalinjan opiskelijoille ja TKTL:n Pro gradu -stipendin saaneille opiskelijoille. Koneisiin tulee todennäköisesti TKTL:n Windows- ja CS Linux 2 -asennukset sekä langaton verkkokortti. Rajoittamatonta käyttöoikeutta laitoksen lähiverkkoon ei kuitenkaan anneta, vaan näiden koneiden verkkoyhteydellä tulee pääsemään vain tiettyihin palveluihin.  Erikoisvarusteltuja työasemia asennetaan vielä mikroluokkaan D326 (stubben-luokka). Koneisiin tulee zip-asema (250 MB) ja kirjoittava CD-asema.  Mikroluokkaan D423 asennetaan samanlaisia uusia koneita kuin luokkaan D326 (stubben-luokka). D423:n nimeksi tulee tauvo-luokka Perämeren rannikolla sijaitsevan Tauvon mukaan.  TKTL:n atk-järjestelmien salasanat alkavat vanhentua 1.1.2002 jälkeen, ellei salasanaa ole vaihdettu riittävän usein. Ylläpito suosittelee, että käyttäjät vaihtaisivat salasanansa vähintään puolen vuoden välein. Jos salasanaa ei ole vaihdettu, järjestelmä tulee varoittamaan siitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Varoituksia voidaan myös lähettää sähköpostitse. Jos varoituksista huolimatta salasanaa ei vaihdeta, käyttöluvan voimassaoloaika loppuu siihen. Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvatoimenpide. Jos jokin versio käyttäjätietokannasta tai osia verkkoliikenteestä joutuu vääriin käsiin, salasanojen vaihtuminen tekee niistä ennen pitkää hyödyttömiä. Vaatimus säännölliseen salasanan vaihtamiseen myös poistaa pitkään käyttämättä olleiden käyttäjätunnusten ongelman. Lisätietoja TKTL:n salasanoista ja hyvän salasanan ominaisuuksista on WWW-sivulla.  Fs-levypalvelimen päivitystä jouduttiin lykkäämään viime hetkellä ilmenneiden ohjelmisto-ongelmien takia. Koska ylläpito haluaa varmistaa palvelimen vakauden tuotantokäytön aikana, palvelimen päivitys on jouduttu siirtämään myöhempään, toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. Myöskään suunnitelluista ohjelmistoteknisistä uudistuksista (katso alempana mainintoja kokoonpanosta) ei haluta luopua. Tällä hetkellä toivomme, että Linuxin ytimen versio 2.4.16 parantaisi tilannetta. Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta: Intelin valmistama palvelinkotelo tuplaprosessoriemolla ja kahdella virtalähteellä prosessoreina 2 * PIII 1 GHz 1 GB keskusmuistia QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x. Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista. Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Aikaisemmin on tutkittu mahdollisuutta käyttää vastaavasti toimivaa XFS-tiedostojärjestelmää. Tavoitteena on saada uuteen fs-palvelimeen tällainen vikasietoisempi tiedostojärjestelmä. Jos nimittäin esimerkiksi tavallisen ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä säilyisi kokonaan ehjänä. Levykiintiöt. TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla ei ole perinteisesti käytetty lainkaan kiintiöitä. Nytkään ei ole päätarkoituksena rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Jos kiintiöt lopulta tulevat käyttöön, tämä "turvaraja" tulee olemaan 2-20 GB käyttäjää kohden. Levypalvelimen tietojen varmistukseen otetaan käyttöön Overlandin valmistama SuperDLT-tekniikkaan perustuva nauhakirjasto, jossa yksittäisen nauhan pakkaamaton kapasiteetti on 110 GB ja koko kirjaston pakkaamaton kapasiteetti 2.8 TB.  Laitokselle asennetaan Windows 2000 -palvelin nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Windows 2000 -palvelin helpottaa Windows 2000 -työasemien ylläpitoa ja parantaa Windows-järjestelmän tietoturvaa.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista >Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen. Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows NT/2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia. Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi: Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla. Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla. Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla. Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta. Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä. Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.  Kumpulaan sijoitetaan web-kamera kuvaamaan tietojenkäsittelytieteen laitoksen uuden kiinteistön, Exactumin rakennustöiden edistymistä. Vuoden 2003 loppuun mennessä valmistuvaan Exactumiin tulee muuttamaan tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi muun muassa matematiikan laitos.  Mahdollisimman suuri osa laitoksen Linux-työasemista pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan. CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df. Ylläpito suosittelee tässä vaiheessa, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI.  CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot.  Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti. Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä. Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.  Laitoksen langattomaan lähiverkkoon asennetaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi kokonaan 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps. Muutamissa paikoissa uudet tukiasemat ovat jo käytössä, ja uusien kannettavien koneiden mukana tulee myös nopea verkkokortti.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita >Ongelma-asioita Briefly in English Ikuisuusongelmia	CS Linux 2:n sisäänkirjautusmiskäyttöliittymässä (nicegetty) saattaa näkyä koneen käyttäjien lukumäärä väärin. Nicegetty näyttää kulloinkin kirjautuneena olevien käyttäjien lukumäärän Linuxin utmp-tietokannan perusteella. Käyttäjien lukumäärän näkyminen virheellisenä johtuu siitä, että utmp-tietokannan päivittäminen on pääteohjelmien vastuulla. Jos pääteohjelma kaatuu tai toimii huonosti, tietokantaan saattaa jäädä virheellisiä tietoja. Sisäänkirjautumiskäyttöliittymän nicegetty-ohjelmaa tullaan korjaamaan niin, että se tarkistaa kirjautuneiden käyttäjien todellisen lukumäärän eikä näytä utmp-tietokannan virheitä.  Euro-merkin tuottaminen Linuxissa ei onnistu, koska euro-merkki ei sisälly Linuxissa käytettävään ISO-8859-1 (Latin1) -merkistöön. Euron takia joudutaan ottamaan käyttöön jokin korvaava merkistö, esimerkiksi ISO-8859-15 (Latin9). Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, ja myös muiden merkistöjen käyttömahdollisuutta tutkitaan. Lisätietoja merkistöjen eroista on Jukka Korpelan dokumentissa. Euro-merkin sijasta kannattaa käyttää euro-sanaa, koska euro-merkin esittämisessä tulee vielä pitkään olemaan ongelmia eri yhteyksissä. Lisätietoja euro-sanan ja siihen liittyvien lyhenteiden käytöstä on Kielitoimiston WWW-sivuilla.  TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina, jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2. Uusien häiriötilanteiden välttämiseksi ylläpito kuitenkin suosittelee käyttäjille seuraavia toimia: Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa, kun tällaisia käyttäjiä useita. Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi Neomaililla). Näin säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa. Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.  Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla. Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä. Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun muassa sähköpostipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ja interaktiivinen palvelin melkinkari.cs.Helsinki.FI) käyttäjien tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.  3D-kiihdytys aiheuttaa ongelmia CS Linux 2 -koneissa. Jos samanaikaisesti käyttää 3D-kiihdytystä ja vaihtaa X-Windowsissa työpöytää, X-Windows-palvelin saattaa jumittua niin pahasti, että koko koneen joutuu käynnistämään uudelleen. Kyseessä on X-Windows-palvelimen vika, joka korjataan, kun XFree86:sta on saatavilla toimiva, Redhatin paketoima versio. Matroxin 3D-kiihdytyksen saa pois päältä asettamalla ympäristömuuttujan: export MESA_FORCE_SOFTX=1.  Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta.  CS Linux 2:n mixer-asetukset eivät enää säily, kun Linux käynnistetään uudelleen. Esimerkiksi aumix-ohjelmalla säädetyn äänenvoimakkuustason joutuu säätämään uudelleen. Tämä ominaisuus johtuu Redhat Linuxin 7.1 -version käynnistysskripteistä, jotka on otettu käyttöön CSL 2:ssa. Ongelmaan on tarkoitus kehittää ratkaisu, jolla mixer-asetukset saataisiin tallennettua joko kone- tai käyttäjäkohtaisesti.  CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita >Briefly in English The CS Department's IT News concerns current computing facilities software and hardware issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff	The Gnome user environment and some other programs and libraries were updated to the RedHat Linux 7.2 level in the CS Linux 2 updates #2.046-48. Gnome is an advanced user environment which is supported as an alternative to the default user interface KDE2. Each user can change his/her user interface with the cslconfig command. Hard disk space requirement is a major problem with these updates even though the Gnome development libraries and the latest version of the Enlightenment window manager were left out. The default Gnome window manager is Sawfish now. Other changes in the latest CSL2 updates include new versions of Gnumeric, Gimp, XMMS and Ghostscript. The Ghostscript version 6.51 in installed in the hope that it would make the conversion between the PS and PDF data formats more reliable. Postscript files can be converted to PDF with the command ps2pdf in CS Linux 2 but the quality of the resulting PDF is not always perfect.    All fixed Windows 2000 workstations in the CS Department's network have been tried to remotely update to the Service Pack 2 level. The update failed in several cases because the workstation was either not running Windows or the user was not logged off. All classroom machines were updated successfully, though. The remote updating system is being developed now (see below). Updates will not be done until the system is more reliable and simple for the users and for the administration. Remote updates don't yet concern portable machines. So, the users of the CS Department's portable machines should bring the machine to Pekka Niklander (B425) for updating if recent Windows updates have not yet been installed manually.    Administrating the CS Department's Windows system has become more demanding and time-consuming as the Microsoft Windows operating systems and the Windows software have become more complex. At the same time the amount of security threats is increasing and the CS Department's Windows user database has been integraded with the Linux system. It is necessary to keep the Windows system security at a high level in these circumstances. Even though most people prefer Linux at the CS Department, a working Windows system is needed for teaching and the use of certain applications. The remote updating system of the Windows 2000 workstations is being actively developed. There is no such software available which would suit our environment. Thus, a lot of customised development is needed. We will utilize the features of the Windows NT/2000 domain and some of the useful Sysinternals utilities. A few targets for development: Workstations have to be remotely rebooted from Linux to Windows. Windows has to be restarted after each update package. Microsoft has a tool for installing multiple packages at once but it has not been found reliable. The update has to be carried out also when a user is logged in. The user's work must not be interrupted. Portable machines should be connected to the Windows domain so that they could be updated remotely. Portable machines are not usually connected to the network. A fixed workstation may be running Linux with an open session for a long time. Nevertheless, these machines should also be updated at some time. Only Windows 2000 workstations will be supported in the future. Other Windows versions will be either removed or updated to Windows 2000. Hardware upgrades may also be needed at this time.    The borrowable portable machines earl and mooch have been equipped with a new 20 GB hard disk and Windows 2000. CS Linux 2 is also available.    The Cygwin software was left out of the new Windows 2000 installations in the classrooms but it will be installed in A214 soon, at least. Cygwin is a tool for unix-like programming in Windows.    The CS Linux 2 login screen may show wrong the number of users. The number of logged in users is read from the Linux utmp database which may contain erroneous information if a terminal program has crashed. This will be fixed by updating the login screen software.  The following software updates will be done in CS Linux 2 soon: The Linux kernel version 2.4.x will be installed. The new kernel is definitely better for servers but the installation for portables isn't yet ready. The X Windows server XFree86 will be updated to the version 4.1. The KDE2 user environment will be updated to the version 2.2.2.  The Maple software will be demonstrated (probably in Finnish) on December 17th in Porthania II (Yliopistonkatu 3) at 11:15 a.m. There are also other demonstrations about teaching technology between 10 a.m. and 4 p.m. The Maple 7 software is available in the Linux system network path /opt/maple/. The program starts with the command /opt/maple/bin/maple. Maple is a system for symbolic mathematics. The university staff members may install the software into their home computers, too. Ask the administration for details.  A web camera will be installed in Kumpula to keep watch on the construction work of the CS Department's new building Exactum.  The euro sign isn't yet supported in CS Linux because it's not included in the standard charset ISO-8859-1 (Latin1). We are planning to use another charset instead, e.g. ISO-8859-15 (Latin 9), but problems exist. Anyway, it's advisable to avoid the use of the euro sign because of compatibility issues and just write the word euro instead.  Mail.cs.Helsinki.FI has been overloaded lately. We are looking forward to upgrading the server in the next few months. However, certain measures are recommended for all users to prevent the server from getting overloaded again: The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary load. The inbox e-mail folder should be kept as small as possible so that it will consume less memory. Especially e-mail messages with large attachments should be deleted or saved in another folder.  The CS Department's computing facilities passwords will begin to expire on January 1st, 2002. Users are advised to change their password every six months. Otherwise, a warning message will show up during login and in email. More information on the password policy and how to pick a good password is in a WWW page.  The installation of the new fs file server has been delayed until further notice due to software problems. We want to make sure that the new server will be as reliable as possible without discarding the new software technologies (see below). At the moment we hope that the Linux kernel version 2.4.16 would solve most of the problems. The new fs file server will be a dual PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will probably be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the ext3 file system. The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken.

Alkuun