Loppuraportti

Convergence of messaging

The Converge Group

Sisältö

• Johdanto
• Projektin organisaatio
• Projektin aikaansaannokset
  • Dokumentit
  • Ohjelmisto
  
  
• Työmäärät
• Jälkiarviointi
  • Mikä meni pieleen
  • Mikä onnistui
  • Mitä tehtäisiin toisin
  • Mitä opittiin
  
  
• Tuntilistat
• Kokousten pöytäkirjat
• Tästä dokumentista ...

0.0.1  17.12.2002        Dokumentti luotu           Olli Pettay
0.1    20.12.2002        Sisältöä lisätty           Mikko Hiipakka
1.0    20.12.2002        Jäädytys                   Mikko Hiipakka

Johdanto

Projektiryhmä Convergen (The Converge Group) tehtävänä oli luoda prototyyppi käyttäjän viestien hallintaan soveltuvasta ohjelmasta. Asiakkaana oli HIITin Mikko Mäkelä ja lisäksi asiakkaaksi oli alkuperäisessä tehtävänannossa mainittu Kimmo Raatikainen, jota ryhmä ei kuitenkaan kertaakaan tavannut.

Projekti aloitettiin 20.8.2002 ja se päättyi 20.12.2002.

Projektin organisaatio

Projektiryhmään kuuluivat:

• Mikko Hiipakka, projektipäällikkö
• Anssi Johansson
• Joni Karppinen
• Olli Pettay
• Timo Ranta-Ojala
• Tea Silander

Ohjaajana toimi Markus Ekholm ja ohjelmistotuotantoprojektin vastuuhenkilönä Turjo Tuohiniemi.

Projektin aikaansaannokset

Projektin aikana tuotettiin runsaasti dokumentaatiota ja määrittelyn mukainen ohjelmisto vähäisin muutoksin.

Dokumentit

• Projektisuunnitelma
• Määrittelydokumentti
• Suunnitteludokumentti
• Toteutusdokumentti (sis. ylläpitodokumentti ja käyttöohje)
• Testaussuunnitelma
• Testausdokumentti
• Loppuraportti

Ohjelmisto

Projektissa toteutettiin Java:lla käyttäjän viestinnän hallintaan soveltuva prototyyppi. Koodirivejä (ilman kommentteja) kertyi noin 6300.

Työmäärät

Ryhmän jäsenet tekivät projektin aikana yhteensä 1585 työtuntia.

Taulukko 1: Työmäärät

Ryhmäläinen	Työtunnit
Mikko Hiipakka	264
Anssi Johansson	269
Joni Karppinen	231
Olli Pettay	356
Timo Ranta-Ojala	262
Tea Silander	203

Jälkiarviointi

Mikä meni pieleen

Aikataulusta jäätiin jälkeen.

Aikataulusta oltiin jäljessä hieman jo projektisuunnitelmaa tehdessä, mutta suuremmaksi ongelmaksi muodostui määrittelyvaiheen venyminen kohtuuttomasti. Lopulta työ palautettiin noin kaksi viikkoa alunperin suunnitellun päivämäärän jälkeen.

Ohjelman koko kasvoi siitä, mitä alunperin ajateltiin.

Projektisuunnitelmaan kirjattiin arvio ohjelman kooksi noin 4000 riviä koodia, mutta toteutuksessa syntyikin noin 6300 riviä koodia. Tosin jo projektisuunnitelmassa jäi mahdollisuus, että ohjelmiston koko saattaa erota huomattavasti arvioidusta, kuten nyt noin 58 prosenttia arvioitua suurempi.

Testaamiselle olisi pitänyt jäädä huomattavasti enemmän aikaa.

Ohjelmiston testaukselle jäi lopulta aikaa vain reilu viikko, ja samaan aikaan jouduttiin yhä tekemään (vähäisiä) lisäyksiä ohjelman koodiin.

Epätarkka tehtävänmäärittely vaikeutti työtä.

Ryhmän alussa saama tehtävänmäärittely oli jätetty varsin avoimeksi. Tämä vaikeutti ryhmän työskentelyä ainakin niiltä osin, että projektia oli vaikeaa lähteä suunnittelemaan, kun ryhmä ei tiennyt mitä pitäisi tehdä. Lisäksi määrittely muuttui muutamaan kertaan projektin aikana. Aiheeseen liittyvät käsitteetkin olivat ryhmälle alusta asti kovin abstrakteja ja aikaa kului turhan paljon käsitteiden selventämiseen ja määrittelyyn.

Mikä onnistui

Prototyyppi.

Huolimatta aikatauluun tulleista suurista muutoksista saatiin aikaan ohjelmisto, jota on helppo (?) laajentaa ja jolla voi tehdä hyvinkin monimutkaisia määrityksiä viestien käsittelylle.

Mitä tehtäisiin toisin

Enemmän työtä heti alkuvaiheessa

, jotta työmäärä jakautuisi koko projektiin käytetylle ajalle tasaisemmin. Tällä tavalla aikatauluarviotkin olisivat luotettavammat, kun työ etenee koko ajan.

Määrittely pitäisi lyödä ajoissa lukkoon.

Asioita ei pitäisi käsitellä vaikeasta helppoon vaan ensin perusasiat kuntoon, jonka päälle sitten rakennetaan vaikeammin käsitettävät ajatukset.

Enemmän ja kiperämpiä kysymyksiä asiakkaalle

, jotta käsitys tavoitteista selkeytyisi. Projektiryhmän on todella vaikea toimia ilman tarkaa päämäärää, jossa asiakas on keskipisteenä.

Käyttötapauksien hyväksikäyttö

jäi vähäiseksi ja tämä taisi olla määrittelyvaiheessa tehdyistä virheistä pahin. Keinot epäselvyyksien selventämiseksi jäivät turhan vajaiksi.

Mitä opittiin

Ennestään vieraiden kolmannen osapuolien ohjelmistokomponenttien käyttäminen saattaa olla vaikeaa.

Droolsin yhdistäminen järjestelmään tuotti hieman päänvaivaa. Xindicestä puolestaan löytyi muutama virhe, jotka piti korjata, jotta järjestelmä toimisi virheettömästi.

Projektti on kokonaisuus,

jonka hyvä onnistuminen alkaa jo projektisuunnitelman tarjoamasta toimintapohjasta, päätyen jokaisen ryhmänjäsenten omalta osaltaan tarjoamaan yksityiskohtaiseen tietotaitoon.

Tuntilistat

Kokousten pöytäkirjat

Tästä dokumentista ...

Convergence of messaging

Tämä dokumentti tehtiin ohjelmistolla LaTeX2HTML translator Version 2002 (1.62)

Copyright © 1993, 1994, 1995, 1996, Nikos Drakos, Computer Based Learning Unit, University of Leeds.
Copyright © 1997, 1998, Ross Moore, Mathematics Department, Macquarie University, Sydney.

Komentoriviargumentit olivat:
latex2html -split 0 loppuraportti.tex.

Komennon ajoi Joni J Karppinen 2002-12-20