\documentclass[a4paper,11pt,finnish]{article}

% Esittelyosa

\usepackage[latin1]{inputenc}   % Unixin merkistö
\usepackage[T1]{fontenc}        % Kirjaimet, joissa aksentteja (skandit)
\usepackage[finnish]{babel}     % Suomalaiset babel-makrot
\usepackage[dvips]{graphicx}	% Jos halutaan lisätä kuvia dokumenttiin

\usepackage{palatino}		% Otetaan siisti fontti käyttöön 
							% (oletusfontti on PDF:ssä kamalan näköinen)


% Dokumentin "nimiö"
\title{\LaTeX:n käytön testailua}
\author{Testaaja}
\date{Helsinki \today}


% Varsinainen dokumentti alkaa
\begin{document}

\maketitle   		% Tulostaa dokumentin "nimiön"

\tableofcontents	% Tulostaa sisällyluettelon
\listoffigures		% Tulostaa kuvaluettelon



\section{Ensimmäinen sektio}

% Teksiä voi kirjoitaa ihan "normaalisti"... Tyhjä rivi tarkottaa
% kappalevaihtoa, normaalisti ylimääräisiä välilyöntejä ei huomioida.
% \section ja \subsection -komennoilla voi määritellä dokumentin 
% loogisen rakenteen.

Helsingin yliopiston perustehtävät ovat akateeminen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa harjoitettava tutkimus on erittäin laajaa ja kattaa kaikki yliopiston edustamat alat.

Yliopiston viralliset tilastot kertovat toiminnan volyymista ja tutkimusalojen keskinäisestä painotuksesta. Korkeakoulutietokannan KOTAn perusteella Helsingin yliopiston profiili on selvästi tutkimuspainotteinen.

Parhaiten kuvan yliopiston tieteenalojen kirjosta saa seuraavista lähteistä:

% Luettelo:
\begin{itemize}
\item tiedekunta- ja laitosrakenne
\item asiantuntijatietokanta ASTI
\item julkaisutietokanta JULKI
\item tutkimushanketietokanta TUHTI
\item muun tieteellisen toiminnan tietokanta MUTI
\end{itemize}

Yliopiston kansallinen tutkimusvastuu on tarkoittanut perinteisesti perustutkimusta, joskin myös soveltava tutkimus on monille aloille luonteenomaista. Tutkimuksesta noin puolet rahoitetaan perustoimintabudjetista ja toinen puoli ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolinen rahoitus on aina rahoittajan ehdoin kilpailtua tutkimusrahaa ja sen kokonaismäärä on nelinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Valtaosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan edelleen julkisista lähteistä (esim. Suomen Akatemia, TEKES, ministeriöt, EU). Viime vuosina tutkimustulosten kaupallistaminen on noussut tärkeään asemaan. Samalla on kehitetty uusia yhteistyömuotoja yritysmaailman kanssa.

Yliopistolle on tärkeää, että sen tutkimus on korkeatasoista. Korkean laadun varmentamiseksi yliopisto toteutti vuonna 1999 laajan kansainvälisen arviointihankkeen. Kaikkiaan 120 kansainvälisesti arvostettua tutkijaa tutustui vuosina 1994-1998 tehtyihin julkaisuihin. Tutkimuksen arviointi osoitti yliopiston tutkimuksen olevan yleisesti lähellä kansainvälistä kärkeä, joillain aloilla tutkimus edustaa ehdotonta huippua.

Eräänä laadun indikaattorina voidaan pitää sitä, että Suomen Akatemian nimeämistä 26:sta kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä kaikkiaan 12 toimii joko osin tai kokonaan Helsingin yliopistossa. 1990-luvulla yliopisto on myös tukenut yhteensä yhdeksää omaa huippuyksikköä viiden vuoden ajan. Lisäksi yliopisto edistää tutkimusta erilaisin taloudellisin tukitoimin.

Yliopisto on viime vuosina ollut mukana rakentamassa uusia tutkijakouluja. Tutkijakoulut ovat merkinneet - muun kasvaneen tutkimusrahoituksen ohella - aiempaa useammalle nuorelle tutkijalle mahdollisuuden keskittyä kokopäiväisesti neljän vuoden ajan väitöskirjatyön tekemiseen. Lisäksi tutkijakoulut ovat tehostaneet annettavaa jatkokoulutusta sekä edistäneet alan koulutuksen kansallista koordinaatiota. 


\section{Sekalaista testailua}


Tässä lauseessa\footnote{Tämä on alaviite.} on \textbf{lihavoitua tekstiä}, \textit{kursivoitua tekstiä} sekä \texttt{tasavälistä tekstiä}.


\subsection{Koodia verbatim-ympäristön avulla}

\begin{verbatim}

function handleSOAPResponse (response,call,error)
{
      if (error != 0)
      { 
          alert("Service failure");
          return false;
      } else 
      {
          var fault = response.fault; 
          if (fault != null) { 
              var code = fault.faultCode; 
              var msg = fault.faultString; 
              alert("SOAP Fault:\n\n" +
                  "Code: "  + code +
                  "\n\nMessage: " + msg
              );
              return false;
          } else 
          {
              return response;
          }
      }
}

\end{verbatim}


\subsection{Grafiikan lisääminen}

EPS-formaatissa olevia kuvia voi lisätä \verb|\includegraphics| -komennolla.

\begin{figure}[h]
\begin{center}
\includegraphics[]{hy-logo.eps}
\caption{Yliopiston logo}
\end{center}
\end{figure}



\end{document}