Verkko opetuksessa – opettaja verkossa -kirjassa tarkastellaan käytännön esimerkkeihin ja kokeiltuihin malleihin tukeutuen verkko-opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Mikä opetus- ja opiskeluympäristö verkko on? Mitä hyötyä verkosta on? Miten verkko-opetus käynnistetään? Millaiset ovat verkko-opetuksen tulevaisuudennäkymät? Sisältö Kirjassa selvitellään verkko-opetuksen terminologiaa ja käsitteitä didaktiikan ja tekniikan kannalta. Se esittelee verkko-opetuksen tutkimukseen perustuvia pedagogisia periaatteita, verkko-opetuksen välineitä ja niiden käyttötapoja ja antaa elävään elämään perustuvia esimerkkejä. Suunnittelun tueksi kirja avaa mm. verkko-opetuksen käsitteellistä viitekehystä, antaa malleja verkkomateriaalin visuaaliseen suunnitteluun ja tukee verkko-opetuksen käyttötapojen analysointia. Kohderyhmä Kirja on kohdistettu pääasiassa julkisen sektorin opetushenkilöstölle, opettajille, kouluttajille, verkkomateriaalin suunnittelijoille sekä verkko-opetuksesta kiinnostuneille korkeakouluissa ja yliopistoissa. Myös yritysmaailman eLearning-yksiköt ja knowledge management -organisaatiot saavat kirjasta ideoita. |
Oppimateriaalin tekijöiden koulutus: verkkopedagoginen sisältötuotanto ( 3 ov )
Koulutuksen tuottajana toimii Opetusalan koulutuskeskus (Opeko) ja koulutusohjelman päävetäjä on tutkija ja oppimateriaalin tuottaja Pasi Silander.
Koulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiuksia kehittää pedagogisesti toimivaa verkko-oppimateriaalia. Saavutettava osaaminen koostuu oppimateriaalitutannon pedagogisesta asiantuntijuudesta. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on myös erityisesti tukea ja edistää osallistujien kehityshankkeita mm. konsultatiivisesti sekä eri mallien ja käytäntöjen konkreettisen soveltamisen kautta. Huom ! Koulutuksessa EI keskitytä tietoteknisten taitojen opetteluun.
Koulutuksen hyödyt ja käytettävät opetusmenetelmät
Koulutuksen hyödyt konkretisoituvat pedagogisesti mielekkäänä verkko-oppimateriaalitoteutuksina ja menetelmäkehityshnakkeina. Osallistujien kehityshankkeet ja niiden kuvaukset toimivat myös muille opettajille best practise:na ja pedagogisten mallien soveltamisen vihjekehikkonä. Koulutuksen hyödyt voidaan nähdä yksittäisen opettajan, opppilaitoksen, kunnan ja valtakunnan tasolla. Oppimisprosessiperusteinen opetus, tutkiva verkko-oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, ongelmakeskeinen oppiminen. Koulutuksessa käytetään PedaNettiä. tai paikallisesti sovittavaa verkkoalustaa.
Verkko-opiskelua tukevat oppimiskäsitykset
Vanhemmat sovellukset tietokoneavusteisen oppimisen käyttöönoton alkuaikoina olivat lähinnä behavioristisiä niiden monotonisen vastausten verifioijana toimimisen johdosta. Nykyaikaisimmissa verkko-oppimisalustoissa konstruktivismiä pidetään vallitsevana oppimiskäsityksenä, joka tukee parhaiten verkko-oppimista. [LEH03]
Oppilas voi etsiä tietoa, jonka hän jäsentää itselleen sopivaksi käyttäen hyväksi aikaisempia tietojaan ja elämänkokemustaan, jonka jälkeen hän voi liittää tämän tiedon aiemmin luomaansa maailmankuvaan. Tämä ei siis ole suoraa hauki-on-kala-tyyppistä oppimista, vaan tapa rakentaa uutta aiemmin oppimansa kontekstiin varaan.
Verkossa - ajatuksia oppimisesta
Verkkoympäristön opetuskäyttöä suunnittelevana opettajana tuntee olevansa kuin kala verkossa. Irti siitä ei pääse, vaikka välillä mieli tekisikin ja samalla alkaa turtua kiertämään sitä kehää, jonka ympärillä pedagoginen keskustelu tuntuu pyörivän alalla kuin alalla, päivillä kuin päivillä.
Verkko kommunikoinnin välineenä organisaatioiden sisällä ja välillä tuntuu sopivan suomalaiseen kulttuuriin erityisen hyvin. Informaationhankintakanavanakin se on nopeudessaan ja kattavuudessaan lyömätön. Se on itsestäänselvyys. Sen olemassaolon oikeutuksesta puhuminen on turhaa.
Tiimi- ja verkosto-organisaatio
Yhteiskunnan ja työelämän muutos vaikuttaa työorganisaatioihin ja yksityisiin ihmisiin. Vanha tayloristista ajattelua perustana pitävä organisoituminen on käynyt kestämättömäksi monesta syystä. Organisaation näkökulmasta vanha toimintatapa osoittautui lopulta epätaloudelliseksi, tehottomaksi, joustamattomaksi, haavoittuvaksi ja staattiseksi. Työntekijöiden kannalta se merkitsi yksitoikkoisia töitä, taitojen epätaloudellista ja epämotivoivaa käyttöä, työssä viihtymättömyyttä ja myös työperäisiä fyysisiä ja henkisiä sairauksia. Organisaation kehittämis- ja tuloksellisuuspaineisiin on olemassa sekä ulkoisia että sisäisiä syitä.