17.08.2005

Esittely: opetuksen uudistajat -juonteeseen

Teemu Kerola
TieVie asiantuntijakoulutus 2005-2006

Hei!

Olen Teemu Kerola Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Toimin lehtorina ja vastaan laitoksen virtuaaliopetuksen kehittämisestä.

Toivon tutustuvani muihin Suomen yliopistoissa ja muissa koulutuslaitoksissa työskenteleviin kolleegoihin, joilta toivon mukaan saisin apua meneillään olevan projektiimme. Yritämme kehittää käytännönläheisiä työkaluja ja mittoja verkko-opetusmenetelmien arviointiin. Käytännönläheisyydellä tarkoitan sellaisia menetelmiä, joita geneerinen yliopiston opettaja millä tahansa yliopiston laitoksella voisi helposti hyödyntää.

Uskon, että yliopisto-opetuksessa on käynnissä suuri murros, jossa tietokone- ja tietokoneverkkopohjaiset apuvälineitä otetaan laajassa mittakaavassa käyttöön. Murros kestänee ainakin 20 vuotta vielä ja on ollut käynnissä jo noin 10 vuotta. Nyt kun erilaisia verkko-opetusmenetelmiä tullaan kokeilemaan seuraavat 10-20 vuotta, niin lopulta hyväksi havaittujen menetelmien tunnistamiseen tarvitaan myös muunlaisia kuin "mutu"-arvioita. Lopulta olemme toivon mukaan tilanteessa, jossa (a) verkko-opetusmetodit ovat yhtä luontevia ja vakiintuneita kuin nykyinen luento-opetus ja jossa (b) tietokoneiden ja verkon käyttö on yhtä huomaamatonta kuin mitä tiedostopalvelimelta luettujen ja verkon kautta välitettyjen PowerPoint-kalvojen käyttö luento-opetuksessa on tällä hetkellä. Tarvitsemme selkeän prosessin ohjaamaan tätä murrosta, jotta siitä ei tulisi tarpeettoman pitkä ja tuskainen.

Haluaisin kuulla muilta osallistujilta käytännönläheisiä arvioita heidän käyttämistään verkko-opetusmenetelmistä. Mikä oli hyvää ja miksi? Mikä oli huonoa ja miksi? Mitkä olisivat hyvä ja käytännönläheisiä (verkko-)opetusmenetelmän laadun mittareita? Opetusteknologian ammattilaisten käyttämät käsitteet kuten esimerkiksi "aktiivisuus", "intentionaalisuus" ja "konstruktiivisyys" tuntuvat kovin teoreettisilta näin tietojenkäsittelytieteen lehtorin näkökulmasta.

Haluan parempia ja käytännöläheisempiä mittareita, joilla olisi helppo arvioida esimerkiksi, tulisiko tietyn kurssin tavanomaiset luennot korvata suorilla tai editoiduilla videoluennoilla, verkossa olevalla jonkin sortin itseopiskelumateriaalilla vai millä. Vai olisiko nykytilanteessa parempi pitäytyä tavanomaisiinluentoihin ja miksi? Millä mittareilla voin verrata erilaisia itseopiskelumateriaaleja toisiinsa tai esimerkiksi tavanomaisiin luentoihin?