Ei päivää ilman tietotekniikkaa

Elimellinen osa laitosta on toimiva tietotekninen ympäristö. Kukaan ei tunne sitä tietotekniikkapäällikkö Petri Kutvosta paremmin.

Vuonna 1976 laitokselle tullut Kutvonen on ollut talossa hieman henkilökohtaisia tietokoneita kauemmin.

- Runsaat parikymmentä vuotta sitten laitokselle hankittiin ensimmäiset ABC 80 -malliset mikrot. Ne olivat hyvin yksinkertaisia pikkuvehkeitä kasettiasemalla. Samoihin aikoihin laitokselle saatiin myös Nokialta professori Martti Tienarin suhteilla lainaan Mikko kolmoset, jotka olivat samalla myös monen käyttäjän koneita, muistelee Kutvonen.

Laitoksen tietotekniikkapalveluiden henkilökunta viikkopalaverissa. Pöydän päässä Petri Kutvonen, josta oikealla Pasi Vettenranta, Samuli Valo, Pekka Niklander, Jani Jaakkola, selin olevat Mikael Jokela ja Ville Hautakangas sekä Sami Lehtinen.

Noista ajoista laitteistokasvu on ollut huimaa. Vuonna 1985 laitokselle hankittiin ensimmäinen mikroluokka. Seuraavana vuonna taloon saapui ensimmäinen monen käyttäjän Unix-kone, joka merkitsi kirjaimellisesti uuden aikakauden alkua.

- Kun muutimme tänne Vallilaan vuonna 1988, saimme koko laitosta palvelevan palvelimen sekä ison joukon työasemia henkilökunnan käyttöön. Newsit ja sähköposti yleistyivät nopeasti. Yliopiston verkkojen kehityksen voi tutustua vaikka osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/u/kutvonen/yliopisto-internet.html.

Suunnittelijasta sisäänostajaksi

Vielä 1980-luvulla Kutvonen teki paljon töitä itse sovellusten parissa, mutta tänään hän tuntee toisinaan itsensä tietokoneiden sisäänostajaksi. Kun taloon hankitaan yli sata konetta vuodessa, ei valintoja voi tehdä sattumanvaraisesti. Tällöin mietitään kysymyksiä kuten soveltuuko kone Linux-käyttöön ja toimiiko siinä huollot.

Kasvanut laitteistokanta ja verkkojen kehitys on johtanut myös ylläpidon henkilöstön kasvuun. Kun vielä vuonna 1995 ylläpidossa oli töissä neljä ihmistä, niin nyt heitä on kahdeksan.

- Meillä on ollut kohta kolme vuotta sama porukka, joka on hioutunut hyvin yhteen. Kaikki työntekijät ovat omien alojensa asiantuntijoita.

Pitkät perinteet ja laadukas toiminta ovat johtaneet myös tiettyihin yhteiskunnallisiin kunniatehtäviin.

- Meillä on edelleen .FI-domainin juurinimipalvelijan toissijainen palvelin. Jos joku siis haluaa tietää suomalaisen internetpalvelimen sijainnin, niin meillä on periaatteessa tuo tieto. Olemme pitäneet palvelinta yllä käytännössä niin kauan kuin Internetiä on Suomessa ollut. Ensisijainen palvelin on Viestintävirastossa.

Laitoksen tietotekniikkapalveluista ei voida puhua myöskään mainitsematta Linus Torvaldsia ja Linuxia. Laitos sitoutui Linuxiin jo varhaisessa vaiheessa, ja nykyinen Jani Jaakkolan ylläpitämä 500 työaseman Linux-verkko on vieläkin vertaansa vailla. Kokeellinen Linux-ympäristö heijastelee laajemminkin tietotekniikkapalveluiden toimintafilosofiaa.

- Meillä on tietyssä mielessä tiukka kuri siitä, mitä koneella voi tehdä. Toisaalta melkein mikä tahansa on mahdollista, jos asiasta sovitaan riittävän aikaisin etukäteen. Voimme tehdä myös kokeellisia ratkaisuja.

Kutvonen näkee, että seuraava kohtuullisen iso kehityshaaste on opiskelijoiden mobiilipalveluiden tarjoaminen. Ovatko nämä palvelut sitten kannettavia tietokoneita langattomalla yhteydellä, kämmentietokoneita tai uuden sukupolven kännyköitä on toissijaista. Totuus kuitenkin on että enää harva käyttää kannettavaansa talon kiinteän verkon kautta.

Opiskelijat ja henkilökunta

Kutvonen tuntee, että etenkin opiskelijat osaavat hyödyntää laitoksen tietoteknisiä järjestelmiä. Mikael Jokelan ammattitaidolla toimittamien TKTL:n atk-uutisten tehtävänä on osaltaan pitää ihmiset tietoisena laitteiston kehityksestä.

- Tiettyä hyödyntämisongelmaa on yllättäen joskus osalla henkilökuntaa. Se on ymmärrettävää, koska oma substanssi on jossain muualla. Kaiken kaikkiaan meillä on kuitenkin erittäin hyvä ja tiedostava tietotekniikkakulttuuri.

Ylös