Henkilö
 
Gustaf Hällström - luonnontieteiden professori ja yliopiston rehtori

Laitoksen muuttaessa Kumpulan kampukselle Exactumiin osoitteeksemme tuli Gustaf Hällströmin katu 2b. Kuinka moni kuitenkaan tietää, kuka oli tämä Hällström ja miksi Exactumin ja Physicumin kotikatu nimettiin hänen mukaansa?

Koko nimeltään Gustaf Gabriel Hällström (1775-1844) toimi Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston luonnontieteen, tarkemmin ottaen fysiikan, professorina vuosina 1801-1844, 43 vuoden ajan kuolemaansa asti. Hällström oli kansainvälisesti arvostettu tiedemies. Hän ei ollut ainoastaan lahjakas matemaatikko ja teoreetikko, vaan oli kiinnostunut myös lämpöilmiöistä ja maatalouden ilmastollisten edellytysten tutkimisesta. Hän tutki ahkerasti aineiden lämpölaajenemista , akustiikkaa ja meteorologiaa, etenkin yöhalloja.

Hällström vaikutti myös organisaattorina ja hallintomiehenä: yliopiston rehtorina hän toimi vuosina 1829-32. Hän oli ensimmäinen vuoden 1826 ’statuuttien’ mukaisesti kolmen vuoden toimikaudeksi valittu rehtori. Hällströmin kaudella yliopisto muutti Helsinkiin.

Hällström oli myös vuonna 1804 virkaansa vihitty pappi ja viimeinen fysiikan professori, jolla oli palkkapitäjä ja joka oli tuomiokapitulin jäsen. Tämän päivän näkökulmasta hieman erikoisempi yhdistelmä, vaikkei ennenkuulumaton.


Kuvan taulun on maalannut J.E. Lindh n. 1830. Taulu Helsingin yliopisto, kuva Helsingin yliopistomuseo.

Hällströmin tieteellistä perintöä on löydettävissä internetistä – artikkelien muodossa!

1808
Försök till en avhandling om solidum minine resistance i anledning av Normarkske grundformlerna, rörande vattnets motstånd
1815
Om de korrektioner och beräkningar som vid tidsbestämning med kronometer är användbara
1823
Undersökning om vattnets volymförändring av värme, och bestämning av den värmegrad, varvid vattnets täthet är störst
1824
Tillägg till bestämningen om värmen för vattens största täthet
1833
Granskning av senast gjorda bestämning om vattnets volymförändring i olika värme och om värmen för vattnets största täthet

Lähteet: Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan pöytäkirja 5/2001, Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta 150 vuotta -juhlakirja

Ylös