Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa suoritettavaan tutkintoon

 


AJANKOHTAINEN HUOMIO! Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 77/2011 säädetään hyväksilukemisen yleisistä periaatteista, joista oleellisin muutos tulee voimaan 1.8.2012. Sen mukaan mikäli alkuperäinen opinto on hyväksilukemista haettaessa yli 10 vuotta vanha, ei hyväksilukemishakemusta oteta käsittelyyn, koska opinnot ovat joka tapauksessa tällöin vanhentuneita. Poikkeuksena ovat kieliopinnot, joilla ei ole vanhenemisaikaa.

Tutkinnon hakemisen yhteydessä tarkastetaan, ettei tutkintoon käytettävien opintojen joukossa ole hyväksiluettuja opintoja, joiden alkuperäinen suorituspäivä on yli kymmenen vuotta vanha.

Opintokokonaisuuden suorituspäivä määräytyy viimeisimmän opintojakson suorituspäivän mukaan. Kokonaisuuteen liitetty hyväksiluettu opinto ei vanhene eli mikäli tutkintoon liitettävän kokonaisuuden suorituspäivä on alle kymmenen vuotta vanha, ei kokonaisuuteen kiinnitettyjen opintojen suorituspäiviä enää tutkita.

Tätä vanhenemissääntöä sovelletaan vain 1.8.2012 tai sen jälkeen haettaviin hyväksilukuihin.


 

Muualla suoritettuja opintoja voidaan erillisellä päätöksellä hyväksilukea tietojenkäsittelytieteen tutkintovaatimusten mukaan suoritettavaan tutkintoon. Hyväksilukeminen voi kohdistua pääaineopintoihin, sivuaineopintoihin sekä muihin opintoihin. Suoritetut opinnot voivat korvata pakollisia opintojaksoja tai ne voidaan hyväksyä valinnaisiksi opintojaksoiksi.

Yleiset periaatteet on esitetty matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännössä.

Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää yleisimpiä hyväksilukemistilanteita tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijan kannalta. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös hyväksiluettaessa muiden kuin pääaineopiskelijoiden tietojenkäsittelytieteeseen kuuluvia suorituksia.

Laitoksella hyväksiluetaan: 

  • tietojenkäsittelytieteen (pääaineen) suorituksia,
  • tutkintovaatimusten kohdan “muut opinnot” suorituksia (ei kuitenkaan kieliopintoja),
  • sivuaineiden suorituksia (rajoitetusti: valmiit sivuaineen opintokokonaisuudet, laitoksella muodostettava sivuaine; ks. kohta 4).

Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot hyväksilukee yliopiston kielikeskus. Sivuaineiden opintokokonaisuuksiin sisällytettävien opintojaksojen hyväksilukemisesta päättää pääsääntöisesti opetusta antava sivuainelaitos.

Pakollisen opintojakson korvaaminen vaatii riittävää sisällöllistä samankaltaisuutta; valinnaiseksi opintojaksoksi voidaan hyväksilukea muitakin kuin laitoksen opetusohjelmaan kuuluvia opintojaksoja. Muuhun suoritettuun alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnassa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon yhteensä enintään 60 opintopistettä. Muuhun suoritettuun ylempään korkeakoulututkintoon (myös ylempi AMK-tutkinto) sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea tiedekunnassa suoritettavaan maisterin tutkintoon yhteensä enintään 40 opintopistettä. Näiden opintopistemäärien lisäksi tutkintoon voidaan hyväksilukea muuhun tutkintoon sisältyvistä opinnoista vaaditut kieliopinnot.  Aiempien suoritusten perusteella ei voi korvata kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa, kypsyysnäytettä eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Hyväksilukeminen vaatii opintojaksokohtaisen tarkastelun ohella myös laajempaa kokonaisarviointia, minkä takia hakijan tulisi mieluiten esittää kaikki kysymykseen tulevat suorituksensa hyväksiluettaviksi yhdellä kerralla. Kun yleisimpiin suoritettuihin tutkintoihin perustuvalle hyväksilukemiselle on määritelty alempana normilaajuudet, muuta tutkintoa suorittavien olisi selvintä hakea hyväksilukemista vasta tämän tutkinnon valmistuttua. Toisaalta opintojen suunnittelun kannalta aikaisempi käsittelyvaihe on usein perusteltu.

Hyväksilukemisessa otetaan huomioon lähinnä tutkinnon minimilaajuuteen vaadittavat opinnot. Ylimääräisten muualla suoritettujen opintojen kirjaaminen Helsingin yliopiston suoritusrekisteriin ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Kun opintoja voidaan hyväksilukea eri laitoksilla, alempana mainitut hyväksiluettavien opintojen ylärajat tarkistetaan lopullisesti tutkinnon valmistuessa.

Hyväksiluettavat opintosuoritukset eivät yleensä saa olla seitsemää vuotta vanhempia.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista haetaan lomakkeella, joita on saatavissa laitoksen opintohallinnosta (D239), opintoneuvonnasta (A232) sekä kansliasta (D238). Hakemukseen liitetään

  1. suoritustodistusten oikeiksi todistetut jäljennökset (opintosuoritusrekisteriote, mahdollinen tutkintotodistus),

  2. muualla suoritettujen opintojaksojen sisältökuvaukset,

  3. hakijan käsitys siitä, mitä opintojaksoja muualla suoritetut opintojaksot vastaavat, ja

  4. ote Helsingin yliopiston opintosuoritusrekisteristä (epävirallinen riittää).

Hakemus liitteineen jätetään henkilökohtaisesti laitoksen opintohallintoon (Reijo Sivèn, huone D239, vastaanotto tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13-14), jossa tarkistetaan annetut tiedot ja valmistellaan asia opintoesimiehen päätettäväksi. Hakemuksen käsittelyyn voi erityisesti lukukauden alussa kulua aikaa, joten se on syytä jättää ajoissa. Hakija saa tiedon päätöksestä postitse.

Hyväksiluetut suoritukset merkitään opintosuoritusrekisteriin. Rekisteriin merkitään yleensä arvosana, mikäli hyväksilukeminen perustuu korkeakoulutasoisiin opintoihin.

1. Muissa yliopistoissa suoritetut tutkinnot ja opinnot

Muualla suoritettuja tutkintoon sitomattomia opintoja voidaan hyväksilukea ilman määrällistä rajoitusta. Muualla eli muissa yliopistoissa tai HY:n muussa tiedekunnassa suoritettuun alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon yhteensä enintään 60 opintopistettä sekä lisäksi muihin opintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot. Vastaavasti maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea muualla suoritettuun ylempään korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja yhteensä enintään 40 opintopistettä (sekä kieliopinnot).

Sivuaineiden hyväksilukeminen esitetään kohdassa 4.

Ulkomailla suoritettujen opintojaksojen hyväksilukemisessa otetaan huomioon ECTS-järjestelmän opintojaksojen laajuutta koskevat normit.

Muiden yliopistojen avointen verkkokurssien (MOOC) suorittamisesta ja niiden hyväksilukemisesta on erillinen ohje.

2. Ammattikorkeakoulututkinnot ja -opinnot

Soveltuvassa koulutusohjelmassa (esim. tietojenkäsittely, tietotekniikka, ohjelmistotekniikka) suoritettuun tutkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon yhteensä enintään 60 opintopistettä sekä lisäksi muihin opintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot.

Muussa koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneelle voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon 25 opintopisteen laajuinen sivuaineopintokokonaisuus, 20 opintopistettä muita opintoja sekä muihin opintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot.

Syventäviä opintoja hyväksiluetaan ammattikorkeakoulututkinnon tai -opintojen perusteella vain poikkeustapauksessa.

Keskeneräisten ammattikorkeakouluopintojen perusteella hyväksiluettavat opinnot (määrä ja korvattavat opintojaksot) harkitaan tapauskohtaisesti.

3. Muut ammatilliset tutkinnot ja muut opinnot

Datanomin tutkinnon suorittaneelle voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon erikseen valittavia tietojenkäsittelytieteen perus- ja aineopintoja tai muita opintoja yhteensä enintään 40 opintopistettä, jotka kirjataan suoritetuiksi ilman arvosanaa.

Muun soveltuvan atk-alan tutkinnon (esim. atk-merkonomi ohjelmoinnin opintosuunnalta) suorittaneelle voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon enintään 20 opintopistettä perusopintoja (valitaan erikseen, ilman arvosanaa) ja enintään 20 opintopistettä muita opintoja.

Muun tutkinnon (esimerkiksi insinööri, merkonomi, teknikko) suorittaneelle voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon vapaasti valittavan sivuaineen opintokokonaisuus 25 opintopisteen laajuisena.

Ammatillisen koulutuksen yksittäisten suoritusten perusteella ei yleensä korvata tietojenkäsittelytieteen tutkintoon kuuluvia opintojaksoja, ei myöskään työelämään liittyvien tai muiden lyhytkurssien tms. perusteella.

4. Sivuaineopintojen hyväksilukeminen

Muussa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu sivuaineopintokokonaisuus hyväksiluetaan sellaisenaan, ja se kelpaa tutkintoon tutkintovaatimusten mukaisesti.

Muualla suoritetut, johonkin Helsingin yliopiston oppiaineeseen soveltuvat, opinnot voi täydentää HY:n vaatimusten mukaiseksi sivuainekokonaisuudeksi ao. sivuainelaitoksella. Tällaiset sivuaineopinnot voidaan hyväksilukea tietojenkäsittelytieteen laitoksella erillisinä opintojaksoina tai (mieluummin) jättää hyväksiluettaviksi ao. sivuainelaitoksella.

Tietojenkäsittelytieteen laitos voi myös muodostaa pääaineopiskelijalle kandidaatin tutkintoon yhden 25 opintopisteen sivuaineopintokokonaisuuden seuraavilla edellytyksillä:

  • Opinnot muodostavat sisällöllisesti järkevän kokonaisuuden (vaikkakaan eivät ole välttämättä yhdessä aineessa tai yhdessä korkeakoulussa suoritettuja).
  • Opinnot on suoritettu pääasiassa aineissa, joita vastaavaa opetusta ei ole Helsingin yliopistossa (esim. tekniset tieteet, kauppatieteet).

Edellä kohdissa 2 ja 3 mainitut 25 opintopisteen sivuaineet muodostetaan samojen periaatteiden mukaisesti.

 

Tätä ohjetta noudatetaan 1.8.2005 alkaen.

 

Helsingissä 1. elokuuta 2005
                                                                           Jukka Paakki
                                                                           laitoksen johtaja

Päivityksiä 26.9.2008/5.11.2008/5.10.2009  Hannu Erkiö/Jaakko Kurhila/Thomas Vikberg

 

23.08.2013 - 11:24 Otto Nurmi
05.10.2009 - 15:17 Webmaster