Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden pakollinen opintojakso. Kurssin aikana kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittu kandidaatintutkielma. Kurssin taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös filosofian maisterin (FM) pro gradu -tutkielmassa.

Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen, johon kuuluu lähdemateriaalin haku ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä kirjallinen ja suullinen esitystaito.

Tieteellisten tekstien lukutaito ja tieteellisen esityksen rakentamisen taidot ovat tarpeellisia myös tiedemaailman ulkopuolella. Näille taidoille rakentuvat mm. projektin johtamisen ja onnistuneen ohjelmistotuotteen toteuttamisen edellytykset.

Kurssin yhteydessä tehdään myös suomalaisiin yliopistotutkintoihin sisältyvä äidinkielen kypsyysnäyte.

Kurssisuorituksesta saatua arvosanaa ei voi myöhemmin enää korottaa, koska se on määräytynyt LuK-tutkielman perusteella, eikä kertaalleen hyväksyttyjä tutkielmia voi enää uusia. Jos siis tarvitset välttämättä jonkin tietyn arvosanatason, niin sinun on tähdättävä sen saavuttamiseen heti tutkielmaprosessin alusta alkaen.

Kandidaatintutkielman kieli

Kanditutkielman kieli riippuu koulutaustastasi seuraavasti:

Tavallinen suomalainen ylioppilastutkinto:

Kirjoitat tutkielman samalla kielellä kuin äidinkielen ylioppilaskokeesikin, eli joko suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintoosi kuuluu sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja, ja kanditutkielma kattaa niistä myös äidinkielen osuuden. Tällainen tutkinto antaa suomalaiselta virkamieheltä vaaditun molempien kotimaisten kielten taidon.

Suomessa suoritettu International Baccalaureate (IB) -tutkinto:

Jos tutkintoosi kuuluu laajimman tason koe kummastakin kotimaisesta kielestä, niin saat itse valita, kumpi niistä on äidinkielesi ja kumpi toinen kotimainen kielesi. Sen jälkeen toimitaan kuten edellisessä kohdassa.

Jos tutkintoosi kuuluu laajimman tason koe vain yhdestä kotimaisesta kielestä, niin se katsotaan äidinkieleksesi. Silloin olet toisaalta vapautettu toisen kotimaisen kielen vaatimuksesta, mutta et toisaalta myöskään saa virkamieheltä vaadittua toisen kotimaisen kielen taitoa.

Ulkomailla suoritettu vastaavan tasoinen tutkinto (kuten ulkomailla suoritettu IB tai saksalainen reifeprüfung):

Saat itse valita kieleksesi suomen, ruotsin tai englannin. Ilmoita valinnastasi jo ilmoittautuessasi kurssille. Et saa virkamieheltä vaadittua kummankaan kielen taitoa.

Suomalainen peruskoulu mutta ei ylioppilastutkintoa:

Kuten suomalainen ylioppilastutkinto yllä, mutta äidinkieli ja toinen kotimainen kieli katsotaankin peruskoulun päästötodistuksesta.

Muissa ja epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön jo ilmoittautuessasi kurssille. Ota mukaasi (epäviralliset) jäljennökset tutkintotodistuksistasi.

Luennot pidetään suomeksi. Pienryhmäohjausta annetaan niillä kielillä, joilla kurssin harjoituksia kirjoitetaan.

Esitiedot ja sijoittaminen opintoihin

Kanditutkielma kannattaa tehdä viimeisellä täydellä lukukaudella ennen LuK-tutkinnon valmistumista. Jotta mukaan hyväksytään, täytyy ilmoittautumisajan päättyessä olla vhäintää 125 op opintosuoritusrekisterissä, mielellään enemmänkin. 

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden puolella (syksyn kurssille touko- ja kevään marraskuussa). Ilmoittautuminen tapahtuu toisin kuin kursseille yleensä, ja siitä on annettu erillinen ohje.

Kurssin korvaaminen

1.8.2005 tai myöhemmin voimaan tullut tutkintosääntö koskee nykyisin kaikki opiskelijoita.

Et voi korvata kurssia aikaisemmilla opinnoilla, koska LuK-tutkinto on sinulle pakollinen, ja siihen kuuluvat tutkielma, kypsyysnäyte sekä äidinkielen ja tutkimustiedonhaun opinnot suoritetaan osana tätä kurssia.

Luennot

Kurssilla on kolme luento- ja/tai keskustelukertaa.

Teemat

1. tapaaminen: Orientointi
   • Järjestäytyminen: Kurssin tavoite ja työmuodot
   • Ensimmäinen luentokerta on ehdottoman pakollinen kaikille, koska siellä muodostetaan lopullinen ryhmäjako!
2. tapaaminen: Tiedonhaku
   • Tiedonhaun prosessi
   • Tietojenkäsittelytieteen tietokannat
3. tapaaminen: Suullinen esittäminen
   • Puhutun ja kirjallisen esityksen erot, valmistelu, tekniikkaa, yleisiä ongelmia

Luentokalvot lukukausikohtaisilla sivuilla.

Harjoitukset

Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan noin 6 hengen työryhmiin. Ryhmät kokontuvat läpi lukukauden yhdeksän kertaa eli lähes joka viikko. Jokaisen opiskelijan edellytetään toki jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole, erityisesti myös periodien välisellä viikolla.

Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista!

Ryhmissä jokainen tekee useita kirjoitusharjoituksia sekä pitää suullisen esitelmän:

REFERAATTI tai ESSEE

Tieteellisen artikkelin keskeisen sisällön kokoaminen ja esittäminen omin sanoin. Voi perustua useampaankin keskeiseen lähteeseen. Referaatti on noin 2-4 sivun mittainen.

AINE tai TUTKIELMASUUNNITELMA

Aine on noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.

ESITELMÄ

Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon. Esityksen mitta on 20-25 minuuttia. Esityksen tukena käytetään useimmiten kalvoja annettujen ohjeiden mukaisesti.

TUTKIELMA

Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan. Tutkielman pituus on noin 20 sivua.

Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi. Enemmän harjoitusten tekemisestä kertoo Anni Rytkösen kuvaus.

Harjoituksille on ryhmässä varattu suunnilleen seuraavasti: referaatti 3 viikkoa, aine 5 viikkoa ja tutkielma 6 viikkoa. Tutkielmakin saadaan valmiiksi kurssin aikana. Harjoitusten ja tutkielman tulee noudattaa muodoiltaan annettuja ohjeita (ks. alempana tällä sivulla).

Kypsyysnäyte

HY:n rehtorin päätöksen 260/2008 ja tiedekuntamme syksyn 2010 ohjeistuksen mukainen kypsyysnäytekäytänne on seuraavan tiivistyksen mukainen:

Opiskelijan on tehtävä kypsyysnäyte sekä LuK- että FM-tutkinnoissaan.

LuK-tutkinnon yhteydessä opiskelija osoittaa sisältöosaamisen lisäksi myös äidinkielen taitonsa. Siksi LuK-tutkielma kirjoitetaan äidinkielellä (eli ns. koulukielellä). LuK-tutkielman yhteydessä kypsyysnäyte tehdään aina osana Kandidaatintutkielma-kurssia (ent. Tieteellisen kirjoittamisen kurssi). Kypsyysnäyte on kandidaatintutkielma-kurssin ns. aineen johdanto-osuus. Kypsyysnäytteen tarkastaa ja siitä antaa palautetta äidinkielen ammattilainen sisältöammattilaisen eli ohjaajan lisäksi. Suomenkieliset kypsyysnäytteet käsittelee Dos. Antti Leino, ja ruotsinkieliset Marina Kurten. LuK-tutkinto-oikeuden omaavat englannin kielellä kirjoittavat opiskelijat käsitellään samoin (Marina Kurten), vaikka heillä kyse ei olisikaan äidinkielestä.

Tutkielmien arviointi

Tutkielman tarkastuksessa kiinnitetään huomiota asiakokonaisuuden hallintaan, tekstin luettavuuteen, eettisten sääntöjen noudattamiseen ja esitystekniikkaan.

Asiakokonaisuuden hallinta edellyttää, että tekstissä on tuotu esiin käsiteltävälle asialle olennaiset piirteet ja vain ne. Tutkielman jäsentelyn on syytä noudattaa esitettävän asian rakennetta luontevalla tavalla. Tekstiä voi arvoida myös tarkastelemalla onko sen tiedonkäyttötapa yksinomaan toteava ja kuvaileva vai kehittelevä, jolloin mukana on lisäksi analyysiä, synteesiä ja arvointia.

Tekstin luettavuus muodostuu mm. itsenäisestä käsiteltävän asian kuvaamisesta ja lukijan ohjaamisesta. Lähteitä käytetään tehtyjen väitteiden tukena, ei sellaisenaan toisiinsa niveltymättöminä palasina. Samoin on syytä kiinnittää huomiota tekstin yksikäsitteisyyteen ja täsmällisyyteen.

Eettiset säännöt määrittävät esimerkiksi korrektin viittaus- ja lainaustekniikan ja plagioinnin välistä eroa. Hyvään kirjoitustapaan kuuluu myös, ettei tuloksia tai väitteitä jätetä ilman todisteita tai perusteluja.

Esitystekniikkaan kuuluvat sanonnan täsmällisyys, kirjoitusteknisten välineiden käyttö (kuvat ja taulukot teksteineen, vaatimukset täyttävä lähdeluettelo ja viitetekniikka) sekä kieliopillinen ja oikeinkirjoituksellinen virheettömyys.

Tutkielmien arvioinnissa käytetään normaaleja kurssiarvosanoja. Arvosanaan vaikuttavia tekijöitä on koottu taulukkoon (PDF). Liian kauas vaatimuksista jäävä tutkielma hylätään. Silloin voidaan vaatia koko kurssin suorittamista uudelleen.

Plagiointi ja muu vilppi johtavat tutkielman hylkäämiseen.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssin tutkielmalta ei vaadita omaa tutkimuksellista panosta. Kurssilla harjoitellaan ensisijaisesti tiedon hankkimisen ja tieteellisen kirjoittamisen teknisiä keinoja. Tutkimusprosessin muita osia harjoitellaan pro gradu -tutkielmassa.

Kurssimateriaali

Tutkielmaa koskevat vaatimukset

• Opinnäytetyön ulkoasun malli ainetta ja tutkielmaa varten

Työskentelyn välineitä

LaTexin ja muiden välineiden käytöstä tutkielman teossa

• Opinnäytetyön mallin tuottavat Latex- ja Bibtex-tyylit
• Opinnäytetyön pohja OpenOffice (odt) -formaatissa (ensimmäinen pohja Time New Roman ja toinen Century Schoolbook L -fonteilla; kiitokset pohjasta M. Pervilälle)
• Tiivistelmälomake rtf-muodossa
  • HUOM! Luokitustapa on muuttunut 1.1.2013: Nyt laitoksen opinnäytteissä käytetään ACM Computing Classification System 2012 -versiota:  valitse 1-3 käsitettä listasta siten, että ne kuvaavat työsi aluetta mahdollisimman tarkasti. Valitsemalla (klikkaamalla) käsitettä ACM:n CCS-puusta siitä generoituu tiivistelmään tuleva pari, esimerkiksi "Information systems --> Data encryption". Jos käsitteen relevanssi on tutkielmassasi korkea, se lihavoidaan; jos keskimääräinen, sekursivoidaan; ja jos matala, tekstityyppinä on normaali teksti.  

• Elämää helpottavia viilailuja laitoksen latex- ja bibtex-tyylien puutteisiin löytyy Jukka Suomelan latex-sivuilta

Tiedon hakeminen

• Tiedonhaun opas
• Kumpulan tiedekirjastossa on lainattavissa (4 kpl) Tiedonhakijan teho-opas, 6. uud. painos, Docendo 2005. Kirja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja tutkijoille.
• HYn kirjastojen NELLI-tiedonhakuportaali
• FinElib-konsortio, jossa Helsingin yliopisto on mukana. Laitoksen koneilta on pääsy elektronisiin versioihin merkittävistä lehti- ja konferenssijulkaisuista. FinElib-palvelujen kautta ovat saatavissa mm. IEEE:n ja ACM:n useat julkaisut.
• ACM Computing Classification System, tietojenkäsittelytieteen kirjastoluokitus
• Viitetietoihin erikoistuneet tietokannat, hakukoneet ja kokoelmat ovat hyödyllisiä tieteellisen tiedon haussa.
  • Google Scholar
  • Digital Bibliography & Library Project (DBLP)
    • Jos haluat etäkäyttää aineistoja yliopistoverkon ulkopuolelta, seuraa näitä ohjeita:
      • proxy TAI
      • VPN
         

Tutkielman rakentaminen ja työprosessi

• Matti Mäkelä: Kirjoitelman laatiminen.

Viimeistelystä

• Ennen kuin palautat harjoituksesi tai tutkielmasi kommentoitavaksi tai arvosteltavaksi, käytä tarkastuslistaa oman tekstisi viimeistelyyn. Henkilökohtainen tarkastuslista voi sisältää "omia helmasyntejäsi", mutta kirjallisuudesta löytyvistä esimerkinomaisista peruslistoista on hyvä aloittaa.

Suullinen esitys

• Parberry,I., How to Present a Paper in Theoretical Computer Science: A Speaker's Guide for Students. ACM SIGACT News 31,1, sivut 77-86, 2000
• Tiina Niklanderin laatima suullisen esityksen arviointilomake.

Kurssitiimi

Kulloinkin vuorossa oleva kurssin henkilökunta (vastuuhenkilö, ryhmien valvojat ja ohjaajat) löytyvät lukukausikohtaiselta sivulta. Ko. sivun kautta pääsee myös kunkin ryhmän omalle sivulle. Tiimin roolijako on seuraava:

Koko kurssin vastuuhenkilö:

Käytännön järjestelyt, luennot, suoritusmerkinnät, pulmallisten tilanteiden ratkaisu.

Ryhmän valvoja:

Laatii yhdessä ohjaajan kanssa aiheet, tarkastaa vähintään tutkielmat, antaa ohjaajalle tukea muidenkin harjoitusten arvioinneissa, määrää kypsyysnäyteotsikot, myöntää mahdolliset jatkoajat

Ryhmän ohjaaja:

Laatii ryhmälleen aikataulun, koordinoi ryhmän työskentelyä, ohjaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti harjoituksia, koordinoi aihevalintoja ryhmässään, arvioi harjoitukset, hankkii ryhmän tarvitsemat palvelut (salit, lupien allekirjoitukset).