Tietojenkäsittelytieteen opinto-opas 2003-2004


Tämä versio vastaa tiedekuntaan 18.6.2003 lähetettyä tarkistettua (toista) taittoversiota eli on käytännössä lopullinen.
Opetusta koskevat tiedot tarkentuvat aikanaan lukukausittaisissa opetusohjelmissa; pieniin muutoksiin on syytä varautua.

Lopullinen versio (pdf) (tiedekunnan painetun oppaan osa, koko opas löytyy tiedekunnan sivulta)

Sisältö


Tietojenkäsittelytieteen laitos


PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Puhelinnumero 1911 (vaihde), ohivalinta 191...
http://www.cs.helsinki.fi/


Johtaja: prof. Jukka Paakki, vastaanotto ke 13-14, to 10-10.30, A310.
Kanslia (A307, 3. kerros): avoinna opiskelijoille ma-pe 12-14.

Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 191 44222. Lukukausittaiset vastaanottoajat ilmoitetaan web-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/.

Kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainausoikeutta voi anoa kun vähintään 20 ov tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma-to 8-18 ja pe 8-15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma-pe 8-15.45, heinäkuussa suljettu.

Laitos käyttää web-sivuja hyvin laajasti sekä pysyvistä että ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Opiskelun kannalta keskeinen informaatio löytyy sivun http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ kautta.

Tietojenkäsittelytiede

Nopea tekninen kehitys on nostanut tietojenkäsittelyalan yhdeksi tärkeimmistä sektoreista yhteiskunnassamme, jonka toiminta yhä enenevässä määrin perustuu tietoteknisiin järjestelmiin. Automaattinen tietojenkäsittely liittyykin nykyisin kiinteästi useimmille elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimuksen ja opetuksen alueille, joilla menestymisessä tietotekninen osaaminen on avainasemassa. Suomessa on pysytty erittäin hyvin mukana kansainvälisessä kehityksessä, ja tietojenkäsittelyalasta on lyhyessä ajassa tullut kansallinen vahvuutemme.

Tietojenkäsittelytieteen opinnot antavat erinomaisen pohjan työskennellä tehtävissä, joissa kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Työmarkkinoilla tarvitaan varsinaisten tietojenkäsittelyalan ammattilaisten lisäksi henkilöitä, joilla on oman alansa taitojen lisäksi hyvät perustiedot tietojenkäsittelytieteestä. Tietojenkäsittelyalan tehtäviin voikin valmistua, paitsi opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä pääaineena, myös opiskelemalla sovellusalaa pääaineena ja tietojenkäsittelytiedettä vahvana sivuaineena. Tietojenkäsittelysovelluksista kiinnostuneille suositellaan jälkimmäistä tapaa.

Tietojenkäsittelytiede on tieteenalana harvinaisen monipuolinen. Erityisalasta riippuen sen luonne saattaa olla hyvinkin erilainen: matematiikan kaltainen abstrakti metoditiede, järjestelmien käyttäytymistä tutkiva kokeellinen luonnontiede tai järjestelmiä rakentava insinööritiede. Tietojenkäsittelytiedettä pääaineena opiskelevan onkin mahdollista liittää tutkintoonsa sivuaineita, jotka merkittävästi tukevat ja laajentavat osaamista myös pääaineessa.

Tietojenkäsittelytieteen tutkimuskohteena ovat ne algoritmeihin perustuvat menetelmät ja prosessit, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoria, analyysi, suunnittelu, toteuttaminen ja soveltaminen. Tällaiset menetelmät voidaan ohjelmoida tietokoneohjelmiksi, jotka kone pystyy suorittamaan "automaattisesti". Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: Mitä voidaan automatisoida ja miten tämä tapahtuu tehokkaasti? Tietojenkäsittelytiede onkin perusluonteeltaan vahvasti konstruktiivinen ja kokeileva oppiaine, jossa käytännön harjoitustöillä on merkittävä rooli.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat sijoittuvat yleensä asiantuntijoiksi liike-elämän ja hallinnon atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan ja IT-sektorin innovatiivisiin kehitystehtäviin sekä alan opetukseen ja tutkimukseen. Tutkimus- ja kehitystehtävistä kiinnostuneille tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto: alan tutkimus tarjoaa haastavia ja merkittäviä ongelmia, joiden ratkaisuilla on usein välittömiä käytännöllisiä ja teollisia sovelluksia.

Tutkinnot, suuntautumisvaihtoehdot ja erikoistumislinjat

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa voi suorittaa perustutkintona luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon, jonka laajuus on 120 ov, tai filosofian maisterin (FM) tutkinnon, jonka laajuus on 160 ov. LuK-tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. LuK-tutkinto on myös sopiva välitavoite, vaikka tavoitteena olisi FM-tutkinto tai jatko-opinnot; pakollinen se ei kuitenkaan ole. FM-tutkinto on suunniteltu opiskeltavaksi viidessä vuodessa. Jatkotutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne selviää tutkintovaatimuksista.

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot alkavat cum laude approbatur -oppimäärän suorittamisella. Pääosa oppiaineksesta on yhteistä kaikille opiskelijoille laudatur-vaiheen erikoistumisesta riippumatta. Cum laude approbatur -oppimäärä muodostaa LuK-tutkinnon rungon. FM-tutkintoa varten on suoritettava laudatur-oppimäärä, jossa on viisi suuntautumisvaihtoehtoa: tietojenkäsittelyn, sovelletun tietojenkäsittelyn, opettajan, tietokonematemaatikon sekä uusi bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto on laajin ja jakautuu useiksi erikoistumislinjoiksi. Koulutus tähtää alan asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin tai tutkijanuralle. Erikoistumislinjoja kuvataan tarkemmin luvussa Opintojen suunnittelu ja suuntautumisvaihtoehtojen kotisivuilla, ks. http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/suunta.html.

Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu biologisten sovellusten tarvitsemien laskennallisten menetelmien kehittämisestä kiinnostuneille.

Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös yritysten koulutustehtävissä, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa.

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat opiskella tavallista enemmän jotakin sivuainetta pystyäkseen kehittämään jonkin sovellusalan tarvitsemaa tietotekniikkaa.

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto toteutetaan yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa, ja tutkintoon kuuluu kurssipohjaisia opintoja yhtä paljon kummastakin; oleellisin ero on pro gradu -tutkielma, joka tehdään pääaineessa.

Opettajan, sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa vaaditaan tietojenkäsittelytieteen opintoja hieman vähemmän ja vastaaavasti sivuaineiden opintoja hieman enemmän kuin tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehtoon ja sen erikoistumislinjoille hakeudutaan ilman erityistä valintaa suorittamalla tutkintovaatimuksissa mainitut opinnot. Linjat tiedottavat laudaturin valinnaisiksi soveltuvista kursseista ja kurssiyhdistelmän mahdollisesta sopimismenettelystä verkkosivuillaan. Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian, sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehtojen valinta suoritetaan sopimalla kirjallisesti tutkinnon sisältö suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan 9 ov tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -opintoja (ks. myös opinto-oppaan kohta Aineenopettajankoulutus).

Pro gradu -tutkielma tehdään pääsääntöisesti saman suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan aihepiiristä kuin pakolliset laudaturkurssit. Tutkielman aihe sovitaan aina linjan vastuuprofessorin kanssa. Linjajaon ylittävä tutkielma-aihe voi vaatia tutkielmatyötä tukevia muiden linjojen kursseja ennen tutkielman aloittamista. Erityisesti sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa on otettava ajoissa (tutkinnon sisällöstä sovittaessa) huomioon sivuaineiden lisäksi pääaineen opintojaksojen yhdistelmä myös tutkielma-aiheen kannalta.

Tutkijalinja

Tietojenkäsittelytieteen tutkijalinja kokoaa piiriinsä opiskelijoita, joilla on tavoitteena tutkimus- ja kehitystyö tietojenkäsittelytieteen tai tietotekniikan alalla.

Tutkijalinjan opiskelijat tähtäävät tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnon suorittamiseen välitavoitteenaan filosofian maisterin tutkinnon nopea suorittaminen. Linjan toiminta kohdistuu lähinnä 2.-4. vuosien opiskelijoihin. Laudatur-opintojen loppuvaiheessa linjan opiskelijat siirtyvät tutkimusryhmiin tai tutkijakouluihin (HeCSE, ComBi, KIT).

Linjalle valitaan vuosittain toukokuussa noin 10 opiskelijaa, jotka muodostavat oman, seuraavana syksynä toimintansa aloittavan opettajatuutorointiryhmän. Valinta perustuu opintomenestykseen ja haastatteluun. Opinnoissaan hyvin edennyt opiskelija voi pyrkiä linjalle myös myöhemmin kuin ensimmäisen opintovuoden keväällä.

Tutkijalinjalla ei ole omia tutkintovaatimuksia, mutta tiettyjä kursseja voidaan suositella linjan opiskelijoille. Yleissuosituksena on matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen. Lisäksi linjan opiskelijoille pyritään tarjoamaan tutkimussuuntautunutta opetusta, haasteellisempia omia harjoitustöitä sekä kesätyöpaikkoja laitoksen tutkimusprojekteissa. Linjan opiskelijat saavat käyttöönsä työtilan ja harjoitustöiden tekemistä varten kannettavan tietokoneen.

Opintoneuvonta

Tietoa laitoksesta, opetuksesta ja tutkimusryhmistä on tarjolla laitoksen web-palvelimessa ja ilmoitustauluilla.

Opintoihin liittyvät keskeiset tiedot löytyvät web-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.

Ajankohtaiset tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy lukukauden alkaessa laitoksen web-palvelimeen ja 4. kerroksen ilmoitustaululle.

Opintojaksojen sisältö ja koevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka löytyvät web-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/.

Henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 191 44222). Opintoneuvonnan vastaanottoajat luetellaan sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/.

Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat suuntautumisvaihtoehtojen ja erikoistumislinjojen vastuuprofessorit vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.

Yleisissä tutkintovaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä opintoesimies Hannu Erkiön puoleen.

Tärkeitä päivämääriä

Tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille järjestetään neuvontatilaisuus torstaina 4.9.2003 kello 9-12 laitoksen Auditoriossa, Teollisuuskatu 23, ensimmäinen kerros. Uusille opiskelijoille hyödyllistä tietoa saa lisäksi opintoihin orientoivassa jaksossa ja siihen liittyvässä pienryhmäohjauksessa. Pienryhmätoimintaan osallistuminen on tärkeää opintojen käynnistämisessä ja yliopistoyhteisöön tutustumisessa.

Oheiseen listaan on kerätty neuvontatilaisuuden lisäksi myös muita opiskelun kannalta tärkeitä lukuvuoden 2003 - 2004 päivämääriä.

Syksy 2003:

Kevät 2004: Kesä 2004:

Tutkintovaatimukset

Perustutkinnot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (vähintään 120 OV)

  1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä vähintään 45 ov
  3. Muut opinnot vähintään 6 ov

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (vähintään 160 OV)

Tietojenkäsittelytieteen laudatur -oppimäärään tulee sisältyä kypsyysnäyte.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 95 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 45 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 80 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 60 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

Opettajan suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 75 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 70 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)
Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto:
  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 76 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 75 ov), joista yhden on oltava vähintään 60 ov:n matematiikan oppimäärä
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)
Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto:
  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 95 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 45 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

1. Pääaineopinnot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (46-69 ov)

581324 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326 Java-ohjelmointi, 2 ov
581327 Johdatus sovellussuunnitteluun , 2 ov
581328 Tietokantojen perusteet, 2 ov
58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581305 Tietokoneen toiminta, 2 ov
581329 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
581330 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
58131 Tietorakenteet, 4 ov
581331 Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
581332 Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
581333 Tietoliikenne I, 2 ov
58161 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
581334 Tietokannan hallinta, 2 ov
581259 Ohjelmistotuotanto, 3 ov
581260 Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
58110 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov

Cum laude approbatur -oppimäärään voi liittää lisäksi valinnaisia cum laude approbatur -opintojaksoja ja laudatur-opintojaksoja.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ

Laudatur-oppimäärään kuuluu joukko kaikille pakollisia opintoja sekä joukko suuntautumisvaihtoehto- tai erikoistumislinjakohtaisesti määriteltyjä pakollisia ja valinnaisia opintoja. Linjakohtaisten minimiopintojen lisäksi laudaturiin sisällytetään tarvittava määrä (muissa paitsi tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdoissa vähintään 6 ov) vapaavalintaisia tietojenkäsittelytieteen laudatur- ja cum laude approbatur -opintoja.

Erikoistumislinjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja voi sopimuksen mukaan ottaa myös toiselta erikoistumislinjalta, toisesta suuntautumisvaihtoehdosta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta korkeakoulusta; soveltuvia laudatur-kursseja ja seminaareja luetellaan erikoistumislinjojen kuvauksissa opinto-oppaassa ja verkossa.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto (vähintään 95 ov)

Kaikille erikoistumislinjoille yhteiset opinnot:

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336 Laskennan teoria, 3 ov
Seminaareja, vähintään 4 ov
50131 Pro gradu -tutkielma, 16 ov

Algoritmien erikoistumislinja

58053 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov

Vähintään 15 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.

Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja

Vähintään 20 ov linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.

Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja

581358 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
581359 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu, 3 ov

Vähintään 14 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.

Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja

582405 Käyttöjärjestelmät II, 2 ov
581363 Tietoliikenne II, 2 ov
581365 Tietokoneen rakenne, 2 ov
581366 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet, 2 ov
582417 Hajautetut järjestelmät, 3 ov

Vähintään 9 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.

Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja

581353 Tietokannan mallinnus, 2 ov
581354 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov

Vähintään 14 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto (vähintään 80 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
50131 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov

Laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 10 ov.

Opettajan suuntautumisvaihtoehto (vähintään 75 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336 Laskennan teoria, 3 ov
58037 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, 4 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
50131 Pro gradu -tutkielma, 10 ov

Valinnaisia laudatur-kursseja, vähintään 4 ov.

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto (vähintään 76 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärän opintojaksoja, vähintään 40 ov
Tietojenkäsittelytieteen laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 18 ov
Tietojenkäsittelytieteen seminaareja, vähintään 2 ov
50131 Pro gradu -tutkielma 16 ov

Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto (vähintään 95 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov

582313 Bioinformatiikan perusteet, 2 ov
581336 Laskennan teoria, 3 ov

Vähintään 10 ov opintojaksoja seuraavista:
581269 Laskennallinen biologia, 3 ov
581264 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, 3 ov
581550 Tietämyksen muodostaminen, 3 ov
58053 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
58093 Merkkijonomenetelmät, 4 ov
581353 Tietokannan mallinnus, 2 ov
581354 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov

Muita aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja, vähintään 8 ov (yhdessä edellisten kanssa vähintään 18 ov)
Seminaareja, vähintään 4 ov
50131 Pro gradu -tutkielma, 16 ov

2. Sivuaineopinnot

a) Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 45 ov):

Matematiikan approbatur-oppimäärä (väh. 15 ov)

Minimikokoa laajemman approbaturin tai cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen on suositeltavaa. Kurssivalinnoissa suositellaan erityisesti seuraavia:

Analyysin peruskurssi, 5 ov tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I, 5+6 ov
Lineaarialgebra I, 5 ov
Algebra I, 5 ov
Diskreetti matematiikka I, 5 ov
Logiikka I, 5 ov
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov

Muut sivuaineoppimäärät ovat tutkintosäännön 8 õ:n asettamissa rajoissa vapaasti valittavissa.

b) Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 60 ov):

Sivuaineoppimääriä on oltava vähintään kaksi. Sivuaineiden valinnasta sovitaan laitoksen kanssa opiskelijakohtaisesti.

c) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 70 ov):

Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (35 ov). Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.

Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tästä opintokokonaisuudesta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.

d) Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 75 ov):

Tutkintoon tulee sisältyä vähintään kaksi sivuaineoppimäärää, joista toisen on oltava vähintään 60 ov:n matematiikan oppimäärä, ks. matematiikan tutkintovaatimukset.

e) Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 45 ov):

Vähintään kaksi sivuaineoppimäärää, joista sovitaan laitoksen kanssa opiskelijakohtaisesti. Suositeltavia ovat erityisesti matematiikka ja jokin biologisten tieteiden oppimäärä.

3. Muut opinnot

Pakolliset opinnot (vähintään 6 ov)

Orientoivat opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1-2 ov
Osallistuminen opettajatuutorointitoimintaan (581256) neljän lukukauden ajan, 1 ov
581355 Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov

Vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.

Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä opintojaksoja ei sisällytetä muihin opintoihin, vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen oppimääriin ylimääräisinä suorituksina.

Jatkotutkinnot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

  1. Pää- ja sivuaineen opintoja 40 ov siten kuin opiskelijan opintosuunnitelmassa sovitaan.
  2. Lisensiaatintutkimus.

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO

  1. Filosofian lisensiaatin tutkinto tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa tai pää- ja sivuaineopinnot kuten filosofian lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohdassa 1.
  2. Väitöskirja.

Sivuaineen opintojen on oltava vähintään cum laude approbatur -opintoja ja niiden on muodostettava hyväksyttävä, pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus.

Jos jatko-opiskelijan perustutkinto on muu kuin tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinto, opintosuunnitelmaan voidaan edellyttää sisällytettäväksi enemmän tietojenkäsittelytieteen opintoja, jolloin kokonaismäärä voi ylittää 40 ov.

Tietojenkäsittelytieteen oppimäärät sivuaineopiskelijoille

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (15-34 OV)

581324 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326 Java-ohjelmointi, 2 ov (tai jokin muu vastaava ohjelmointikurssi)
581327 Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
581328 Tietokantojen perusteet, 2 ov

Ainakin toinen seuraavista:

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581329 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen opintojaksoja vähintään 2 ov.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (35-69 OV)

584101 Approbatur-oppimäärä, vähintään 15 ov
58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly approbatur-oppimäärään)
581329 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly approbatur-oppimäärään)
581305 Tietokoneen toiminta, 2 ov
58131 Tietorakenteet, 4 ov
58161 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia cum laude approbatur- tai laudatur-opintojaksoja vähintään 10 ov (12 ov, jos molemmat harjoitustyöt sisältyvät approbatur -oppimäärään). Näihin on sisällyttävä kaksi seuraavista:

581332 Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov,
581331 Käyttöjärjestelmät I, 2 ov,
581333 Tietoliikenne I, 2 ov,
581334 Tietokannan hallinta, 2 ov,
581330 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov,
581264 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, 3 ov.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN SIVULAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 70 ov)

584202 Cum laude approbatur -oppimäärä (väh. 46 ov; pääaineoppimäärän mukaisena)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja (väh. 12 ov)

Ohjeita ja sääntöjä

Tietojenkäsittelytieteen opiskelu perustuu vahvasti opetuksen hyväksikäyttöön ja tekemiseen eikä vain lukemiseen. Tavanomaiseen kurssiin kuuluu luentoja ja eri tavoin ohjattuja harjoituksia sekä usein harjoitustöitä. Luentojen seuraaminen ohjaa löytämään oleellisen kirjallisesta materiaalista. Laboratoriotöissä opitaan asioiden soveltamista itsenäisesti tai ryhmässä.

Opetusmenetelmiä on kehitetty opiskelijakeskeiseen suuntaan ja kurssien toteutustavat vaihtelevat. Pelkkä opetuksen seuraaminen ei johda hyvään oppimistulokseen; ratkaisevaa on opiskelijan omakohtainen työ. Opintojen suunnittelun perussääntö on, että tavanomaisen kurssin omatoimiseen opiskeluun tulisi varata vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuunkin. Luentojen määrä opintojaksoa (ja opintoviikkoa) kohti vaihtelee; lukujärjestykseen ei pidä pakata kaikkia opintojaksoja, joiden luennot näyttävät mahtuvan mukaan.

Osa kursseista opiskellaan pienryhmätyöskentelyä ja opiskelijoiden yhdessä oppimista erityisesti korostaen. Harjoitusryhmä jaetaan pienempiin opintopiireihin, joissa ratkaistaan harjoitustehtäviä annetun aikataulun mukaisesti. Opintopiirit kokoontuvat säännöllisesti yhteen keskustelemaan tehtävien ratkaisuperiaatteista ja esittelemään ratkaisuja. Muita uusia opetusmuotoja ovat itsenäisesti käytettäväksi tarkoitettuun verkkomateriaaliin voimakkaasti tukeutuvat opintojaksot sekä yhdessä muiden yliopistojen kanssa järjestetyt videoidut virtuaalikurssit (valtakunnallinen virtuaaliyliopistohanke OSCu).

Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten pro gradu -tutkielman laatimista, on vaikea sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kehittymisen kannalta suositeltavaa.

On tärkeää, että opinnot etenevät oikeassa järjestyksessä niin, että kunkin opintojakson tarvitsemat esitiedot on hankittu ennen kyseisen opintojakson opiskelua. Oppaan kohdissa Kurssien välisiä riippuvuuksia ja Opintojen ajoitusmalli selitetään tätä tarkemmin.

Luentokurssit ja erilliskokeet

Luentokurssien laajuus vaihtelee yleensä 2-5 opintoviikkoon. Sekä syys- että kevätlukukausi jaetaan periaatteessa kahteen noin kuuden viikon periodiin. Lyhyet kurssit kestävät yhden periodin, pidemmät jatkuvat periodirajan yli.

Kursseja voi yleisesti ottaen suorittaa kahdella tavalla: luentokurssilla ja erilliskokeella. Molempiin ilmoittaudutaan etukäteen muualla ilmoitettujen aikarajojen ja ohjeiden mukaan. Ilmoittautumiseen liittyy yleensä harjoitusryhmän tai vastaavan valinta; luentokurssille ilmoittaudutaan siis harjoitusryhmän kautta.

Luentokurssi sisältää yleensä luennot sekä yhden tai kaksi kurssikoetta. Kurssiin voi sisältyä myös harjoituksia, harjoitustöitä ja opintopiirejä, jotka voivat olla pakollisia ja joista voi saada arvosanaan vaikuttavia pisteitä. Yleensä luentokursseilla on myös mahdollisuus osallistua myöhemmin järjestettävään erillis- tai uusintakokeeseen.

Erilliskoe on muodollisesti luentokurssista riippumaton koe, joka perustuu kurssikuvauksessa määriteltyyn materiaaliin. Erilliskokeen vaatimukset vastaavat yleensä viimeksi luennoidun kurssin asiasisältöä. Erilliskokeessa ei yleensä vaadita osallistumista edeltävään opetukseen. Kuitenkin kursseilla, joilla luentokurssiin liittyviä opetusmuotoja (harjoituksia, harjoitustöitä) pidetään erityisen tärkeinä, on erilliskokeen sijasta vain mahdollisuus uusintakokeeseen, jossa vaaditaan samat suorituskomponentit kuin alkuperäisessä kurssikokeessa. Kokeiden aikataulu kerrotaan web-sivulla http://ww.cs.helsinki.fi/kokeet/.

Useimmille opiskelijoille luentokurssiin ja kurssikokeeseen perustuva suoritus on erilliskoetta sopivampi opiskelumuoto. Perusteellinenkaan omatoiminen harjoittelu ei yleensä korvaa luentokurssin yhteydessä annettua opetusta ja erimuotoista harjoittelua. Kurssien suoritustavat selviävät kurssikuvauksista, jotka löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/.

Syksyllä 2002 aloitetun käytännön mukaisesti tietojenkäsittelytieteen laitoksen cum laude approbatur -kursseille voi osallistua luentokurssimuotoisesti eli harjoitusryhmäpaikan varaamalla vain kahdesti. Osallistumiskerraksi tulkitaan ilmoittautuminen, jota ei ole peruttu kurssikohtaisena määräaikana, yleensä ensimmäisen harjoitusviikon loppuun mennessä. Kurssin luennoija voi perustellusta syystä myöntää oikeuden lisäyritykseen. Sääntöä sovellettaessa ei lasketa ennen syksyä 2002 tehtyjä osallistumisia. Erilliskokeilla suorittamiseen ei liity lukumäärärajoituksia.

Aloitetun käytännön tavoitteena on rohkaista suunnitelmalliseen opiskeluun eikä vaikeuttaa opintoja. Samalla laitoksen opetusresurssit voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi perustamalla lisäryhmiä sinne, missä niitä todella tarvitaan.

Useimmista kursseista annetaan arvosana, joka määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan yleensä noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä.

Jotkin kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita, ja osa pidetään varmasti englanniksi. Katso tarkemmin opinto-oppaan kohdat Annettava opetus ja Computer Science Courses in English.

Laboratoriotyöt

Laboratoriotöissä syvennetään ja havainnollistetaan luennoilla opittuja tietoja toteuttamalla konkreettisia ohjelmointi- ja suunnittelutehtäviä. Työt suoritetaan erillisinä laboratoriokursseina. Laboratoriokurssille osallistuminen edellyttää, että sen pohjana olevat edeltävät luentokurssit (tai erilliskokeet) on suoritettu ennen laboratoriokurssin aloitusta. Laboratoriotyö suositellaan tehtäväksi heti kun vaaditut luentokurssit on suoritettu.

Laboratoriokursseja on kolme: Ohjelmoinnin harjoitustyö (edellytyksenä kurssit Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi), Tietokantasovellusten harjoitustyö (edellytyksenä kurssit Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet) ja Tietorakenteiden harjoitustyö (edellytyksenä kurssi Tietorakenteet).

Laboratoriokurssin kesto on noin 6 viikkoa, ja kursseja alkaa kummankin lukukauden alussa ja puolivälissä. Kurssit voi suorittaa myös kesällä. Työ on saatava valmiiksi kurssin aikana, mikä tarkoittaa, että aikaa työlle tulisi varata noin 15 tuntia viikossa. Ellei työ valmistu ajoissa, se katsotaan keskeytyneeksi. Laboratoriokursseja pääsee suorittamaan uudelleen vain keskeyttäneiden jonotuslistan kautta.

Laboratoriokurssille ilmoittautuminen on sitova. Sen saa kuitenkin perua, mikäli kurssin aloitustilaisuuden alkuun on aikaa yli kaksi vuorokautta. Osallistuminen kurssin aloitustilaisuuteen on välttämätöntä. Mikäli kurssille ilmoittautunut opiskelija ei ole paikalla aloitustilaisuudessa eikä ole ottanut yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön tai ryhmän ohjaajaan, hän menettää paikkansa. Jatkossa hän voi ilmoittautua laboratoriokurssille vain keskeyttäjien jonon kautta. Kurssin vapaat paikat täytetään aloitustilaisuudessa jonotuslistojen perusteella. Paikkoja täytettäessä ensikertalaiset ohittavat työn aiemmin keskeyttäneet.

Kullakin laboratoriokurssilla on omat kurssikohtaiset sääntönsä ja ohjeensa kurssin web-sivuilla.

Opettajatuutorointi

Opettajatuutoroinnin tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja laitoksen välistä vuorovaikutusta. Opiskelija ilmoittautuu opettajatuutorointiryhmään yleensä toisen opiskeluvuoden alussa ja kuuluu samaan tuutorointiryhmään noin kahden lukuvuoden ajan. Opettajatuutorointiin osallistuminen on pääaineopiskelijalle pakollista.

Tuutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tuutoriaan.

Syksyllä 2003 aloittavat ryhmät on lähinnä tarkoitettu vuonna 2002 aloittaneille opiskelijoille. Täsmälliset tiedot opettajatuutoroinnin järjestelyistä löytyvät oppaan luvusta Annettava opetus, syksyn kurssien luettelosta.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (kandidaatintutkielma)

Kurssilla perehdytään tietojen hakemiseen ja lähdemateriaalin käyttöön sekä harjoitellaan tieteellisen esityksen vaatimaa kirjallista ja suullista esitystaitoa. Kurssin harjoituksista laajin on luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma. Kurssilla opitut taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös pro gradu -tutkielmaa laadittaessa; tässä vaiheessa ei ole enää kurssimuotoista kirjoittamisen opetusta.

Kurssi on tarkoitettu tietojenkäsittelytieteen pääaine- ja sivulaudaturopiskelijoille. Sen voi suorittaa sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen muut pakolliset cum laude approbaturin kurssit ja harjoitustyöt on suoritettu lukuunottamatta Ohjelmistotuotantoa ja Ohjelmistotuotantoprojektia. Kurssia ei myöskään suositella suoritettavaksi Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa samalla lukukaudella.

Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtojen ja niiden erikoistumislinjojen tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden ohjaajina ja valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.

LuK- ja FM-tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin yhteydessä. Kurssin harjoitukset ja kypsyysnäyte kirjoitetaan samalla kielellä kuin ylioppilastutkinnon äidinkielen koe.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään joka lukukausi. Kurssille on ilmoittauduttava jo edellisellä lukukaudella (syksyä varten toukokuussa, kevättä varten marraskuussa). Ryhmiä pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Opettajan suuntautumisvaihtoon erikoistuville varaudutaan järjestämään ryhmä kevätlukukauden kurssilla.

Seminaarit

Laudatur-oppimäärään kuuluu 2-4 (yleensä 4) opintoviikkoa seminaarityöskentelyä. Alustuksiin ja keskusteluihin perustuvassa seminaarissa edellytetään ainakin yhden alustuksen laatimista ja aktiivista osanottoa muuhun työskentelyyn. Muun tyyppisissä seminaareissa vaaditaan vastaava työmäärä. Arvostelussa otetaan huomioon esitelmä, kirjallinen esitys ja muu toiminta. Viikoittain kokoontuva, lukukauden mittainen seminaari on yleensä laajuudeltaan 2 opintoviikkoa. Seminaarisuorituksen ehtona on läsnäolo vähintään 3/4 seminaarin kokoontumisajasta. Pääaineopiskelijoille suositellaan ensimmäisen seminaarin suorittamista aikaisintaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin rinnalla, mieluummin myöhemmin. Seminaarien osanottajamäärä on rajoitettu 15 opiskelijaan. Jos tulijoita on enemmän, opettaja valitsee mukaan mahtuvat.

Huom: Syksyn seminaareihin ilmoittaudutaan jo edellisenä keväänä, kevään seminaareihin edellisenä syksynä.

Jotkin seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita, ja osa pidetään varmasti englanniksi. Katso tarkemmin opinto-oppaan kohdat Annettava opetus ja Computer Science Courses in English.

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielma on opiskelijan itsenäisesti tekemä FM-opintojen lopputyö. Tutkielman vaatima työmäärä on noin 600 työtuntia (opettajan suuntautumisvaihtoehdossa noin 400 tuntia). Tutkielman laatiminen aloitetaan, kun tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä on valmis (oppimäärän merkintä haettu) ja pääosa laudatur-luentokursseista on suoritettu. Tutkielman laatiminen vaatii vähintään neljän kuukauden ajan keskittynyttä työskentelyä. Laitos myöntää hakemuksesta pro gradu -stipendejä tutkielmatyön ajaksi.

Tutkielman aiheesta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan vastuuprofessorin kanssa. Työskentely jaetaan ohjauksen ja valvonnan kannalta kahteen vaiheeseen: aiheeseen perehtymiseen ja itsenäiseen tutkimustyöhön. Perehtymisvaiheen aikana laaditaan tutkielmasuunnitelma. Vaihe katsotaan päättyneeksi, kun tutkielmasuunnitelma on hyväksytty.

Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä sekä tutkielmatyöskentelystä on esitetty ohjeessa, joka löytyy web-sivulta http://www.cs.Helsinki.fi/opiskelu/graduohjeet/. Tutkielman aiheen löytämiseksi voi myös tutustua laitoksen tutkimusryhmiin, joita on lueteltu kohdassa Opintojen suunnittelu - Suuntautuminen sekä web-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/research.

Pro gradu -tutkielmien aloittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään lisäksi kahdesti lukukaudessa järjestettävässä käynnistystilaisuudessa, johon on syytä osallistua sopivassa vaiheessa. Ajankohdat ovat oppaan kohdassa "Tärkeitä päivämääriä".

Opintokokonaisuuksien rekisteröinti, arvosanat

Yksittäisten opintojaksojen suoritukset rekisteröidään ilman eri pyyntöä, mutta opintokokonaisuudet eli oppimäärät (approbatur, cum laude approbatur, laudatur, jatko-opinnot) vain opiskelijan hakemuksen perusteella.

Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle opintosuoritusrekisteriotteen sekä luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista. Luettelo opintokokonaisuusmerkinnän antajista on sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/merkinnat.html. Lomakkeita luettelon laatimiseen ja tarkempia ohjeita on mainitulla web-sivulla.

FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistuksen saamiseen vaaditaan tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suoritus. FM-tutkintoa varten muiden opintojen merkinnän saa laudatur-oppimäärän merkinnän yhteydessä. Sivuaineoppimäärien tulisi olla tässä vaiheessa jo rekisteröityinä; ne rekisteröidään sivuainelaitoksilla niiden omien käytäntöjen mukaan. LuK-tutkintoa haettaessa opiskelija toimittaa tutkintotodistuspyynnön yhteydessä tiedekunnan kansliaan luettelon muihin opintoihin kuuluvista opintojaksoista.

Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 10 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene. Tietojenkäsittelytieteen oppimäärien arvosanat lasketaan lukuvuonna 1999-2000 tai myöhemmin voimaan tulleiden tutkintovaatimusten mukaan opiskeleville seuraavasti:

Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan opiskeleville arvosana lasketaan vanhoin laskentasäännöin (ks. lukuvuoden 1998-99 opinto-opas tai em. web-sivu ".../merkinnat.html").

JOO-opiskelu

Helsingin yliopistolla on ns. JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta pääkaupunkiseudun kaikkien muiden korkeakoulujen ja myös Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Vaasan yliopistojen kanssa. Sopimusten nojalla on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta sellaisiin opintoihin, joita oma yliopisto ei tarjoa. JOO-sopimuksen perusteella voi opiskella tutkintoon sisällytettäviä opintojaksoja tai laajempia sivuaineopintokokonaisuuksia.

JOO-opinnot on tarkoituksenmukaista valita siten, että ne tukevat laudaturvaiheen erikoistumista. Valinta tehdään tyypillisesti cum laude approbatur -opintojen loppuvaiheessa.

JOO-sopimukseen perustuvaa opinto-oikeutta haetaan kohdekorkeakoulusta sen ohjeiden mukaan. Hakulomakkeeseen tarvittavan puollon antaa laitoksen opintoesimies Hannu Erkiö.

Lisätietoa JOO-sopimuksesta löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/joo.html.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Eräiden kurssien suorituksesta voi saada vapautuksen aikaisempien atk-opintojen (mm. toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot, vaihto-opiskelijana suoritetut opinnot, datanomin tutkinto) perusteella. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä osaksi tietojenkäsittelytieteen oppimäärää päättää laitoksen opintoesimies Hannu Erkiö.

Tarkemmat tiedot hakemismenettelystä annetaan erillisessä ohjeessa web-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/hyvlukohje.html. Hakulomakkeita saa osoitteesta http://www.helsinki.fi/ml/tdk/lomakkeet/, tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoneuvonnasta (huone B439) ja kansliasta (huone A307).

Atk-työkokemus

Atk-työkokemuksesta voi saada 2-6 opintoviikon suorituksen, jonka voi sisällyttää cum laude approbatur- tai laudatur-oppimäärään. Tarkempia tietoja edellytyksistä ja hakemisesta löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/cum_laude/58168-4/. Hakemukset hyväksyy laitoksen opintoesimies Hannu Erkiö.

Kansainvälinen opiskelijavaihto ja työharjoittelu

Vaihto-opiskelupaikkoja tai työharjoittelupaikkoja tarjotaan usean eri tason sopimusten perusteella laitos-, yliopisto- tai maakohtaisesti. Tärkeimpiä opiskelijavaihto-ohjelmia ovat Sokrates/Erasmus EU-maiden ja Nordplus pohjoismaiden sopimusyliopistoihin. Peruslähtökohta opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun pääsemiseksi on opiskelijan oma aktiivisuus. Vaihto-opiskeluun tarjottavat aikajaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta yleensä yhteen lukuvuoteen. Hakuajat vaihtelevat yliopistokohtaisesti ja vaihto-ohjelmakohtaisesti ja ovat yleensä jo 6-12 kk ennen vaihto-opiskelukauden alkua. Seuraavan lukuvuoden aikana vaihtoa harkitsevan tulee siten selvittää tilannetta jo edellisestä syksystä alkaen.

Ulkomailla suoritettavat opinnot pyritään lukemaan täysimääräisesti tutkintoon. Tämä varmistetaan etukäteen hyväksyttävän opintosuunnitelman avulla. Käytännössä opintojen hyväksyminen toimitetaan jälkikäteen tavanomaista muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemismenettelyä käyttäen. Kansainvälisestä työharjoittelusta voi saada opintoviikkoja samoilla edellytyksillä ja menettelytavoilla kuin muustakin atk-työkokemuksesta.

Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja työharjoittelun sopimukset ja opintosuunnitelmat hyväksyy laitoksen opintoesimies Hannu Erkiö.

Lisätietoja kansainvälisestä opiskelijavaihdosta löytyy opinto-oppaan yleisestä osasta ja sivulta http://www.cs.Helsinki.fi/instr.engl/vaihto/.

Muuntokoulutus

Syksyllä 1999 käynnistyneen tietojenkäsittelytieteen muuntokoulutusohjelman tarkoituksena on kouluttaa tietojenkäsittelyalan asiantuntijoita jonkin muun tutkinnon jo aiemmin suorittaneista tai opiskelualaansa vaihtavista. Ohjelmaan otettiin viimeiset uudet opiskelijat keväällä 2002.

Niiden muuntokoulutusohjelmassa opiskelevien, jotka eivät vielä ole osallistuneet opettajatuutorointiin, tulee opettajatuutor-ryhmän saadakseen ottaa yhteys muuntokoulutuksen vastuuhenkilöön heti syksyn alussa. Ryhmän tuutor-opettaja avustaa ryhmäläisiään henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa.

Muuntokoulutettaville järjestetään omia ilta- ja viikonloppukursseja keskeisimmistä laitoksen kursseista. Lisäksi perustetaan tarvittaessa omia harjoitusryhmiä sekä varataan kiintiöpaikkoja eri kursseille opettajatuutoreiden toimesta. Muuntokoulutettaville käynnistetään tarpeen mukaan myös opintopiirejä. Opintopiirissä laitoksen opettajat auttavat opiskelijoita valmistautumaan esimerkiksi kurssien kokeisiin. Tavoitteena on tukea mm. sellaisten muuntokoulutettavien omaehtoista opiskelua, joilla on eri syistä rajoitetut mahdollisuudet osallistua laitoksen normaaliin opetukseen. Samalla opintopiirit tarjoavat muuntokoulutettaville tilaisuuden tavata ja auttaa toisiaan koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Opintopiirien kokoontumisajoista tiedotetaan myöhemmin erikseen muuntokoulutusohjelmaan osallistuville.

Sivuaineopiskelijoiden opinto-oikeus

Tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän suoritusoikeus (15-34 ov) on kaikilla yliopiston opiskelijoilla. Approbatur-oppimäärää laajempiin opintoihin myönnetään oikeuksia hakemuksesta, ks. http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/sivuaineoikeus.html.

Cum laude approbaturin opinto-oikeutta voi hakea kun tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettuna vähintään 12 ov. Sivulaudatur-oikeutta voi hakea, kun tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettuna vähintään 35 opintoviikkoa ja oman pääaineen opintoja on suoritettu vähintään cum laude -oppimäärä. Approbaturia laajemman opinto-oikeuden saamiseksi edellytetään yleensä vähintään arvosanatasoa 2 tietojenkäsittelytieteen opinnoissa. Ellei kurssikohtaisesti toisin mainita, laudatur-kursseille osallistuminen edellyttää vähintään cum laude -oppimäärän opinto-oikeutta.

Hakemukset hyväksyy laitoksen opintoesimies Hannu Erkiö.

Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan hakemalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa opinto-oppaan alkuosassa olevasta "Opinto-oikeudet"-luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.

Opintojen suunnittelu

Suuntautuminen

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on viisi suuntautumisvaihtoehtoa

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto sisältää viisi erikoistumislinjaa

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija valitsee erikoistumislinjan suorittamalla opinnot erikoistumislinjan tutkintovaatimuksien mukaan. Sovelletun tietojenkäsittelyn, tietokonematemaatikon sekä bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehtojen valinta suoritetaan sopimalla kirjallisesti tutkinnon sisältö suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan vähintään 9 ov tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -tason opintoja (kts. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).

Suuntautumisvaihtoehtojen ja linjojen yksityiskohtainen esittely on niiden kotisivuilla, ks. http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/suunta.html.

Algoritmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohdealueena ovat tietojenkäsittelyn teoreettiset perusteet, erityisesti algoritmitutkimus, mutta myös muu tietojenkäsittelyteoria. Linja ei ole kuitenkaan pelkkää teoriaa, vaan oleellista on myös perehtyä teorian ja käytännön vuorovaikutukseen ja kokeelliseen algoritmitekniikkaan eri sovellusaloilla (esim. tietokonegrafiikka, ohjelmien analyysi, signaalinkäsittely, koneoppiminen, laskennallinen biologia ja bioinformatiikka).

Linjalta valmistuvat sijoittuvat teknisiksi asiantuntijoiksi tai tutkijoiksi.

Linjan pakollinen peruskurssi Algoritmien suunnittelu ja analyysi tulisi suorittaa aikaisessa vaiheessa. Matematiikan taidot ja ajattelutavat ovat välttämättömiä; matematiikasta on syytä suorittaa cum laude approbatur -oppimäärä. Muita suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, kieliteknologia ja kognitiotiede sekä JOO-sopimukseen perustuvat opinnot TKK:ssa.

Erikoistumislinjan keskeinen tutkimus liittyy huippututkimusyksikön Datasta tietoon (From Data to Knowledge, FDK) toimintaan. Tutkimusalueita ovat mm.

Valinnaisia laudaturkursseja ja seminaareja järjestetään vähintään joka toinen vuosi vaihtelevansisältöisinä seuraavilta alueilta: algoritmitutkimus, teoreettinen tietojenkäsittelytiede, tekoäly ja hahmontunnistus, laskennallinen biologia ja bioinformatiikka, kuvankäsittely ja tietokonegrafiikka.

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/algoritmit/.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Jyrki Kivinen.

Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjalla tarkastellaan oppivien ja älykkäiden tietojenkäsittelyjärjestelmien rakentamista ja niihin liittyviä periaatteellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä. Linjan alueeseen kuuluu useita tietojenkäsittelytieteen osa-alueita kuten tekoäly, laskennallinen älykkyys, keinoelämä ja etsintämenetelmät. Tulevaisuuden tietotekniset sovellukset sisältävät yhä laajenevassa määrin adaptiivisuuteen perustuvia komponentteja niin sovellus- ja järjestelmätasolla kuin laitteistoissakin. Älykkäiden järjestelmien kehittäminen edellyttää paitsi hyviä käytännön teknisiä valmiuksia, myös kykyä mallintamiseen ja luovien ratkaisujen löytämiseen.

Linjalta valmistuvat sijoittuvat tyypillisesti sekä tutkijoiksi että teknisiksi erityisasiantuntijoiksi ohjelmistoalan ja tietoliikennetekniikan yrityksiin. Tämän takia tutkijakoulutuksella sekä käytännön harjoitustöillä ja projekteilla on merkittävä asema linjan opetuksessa.

Älykkäiden järjestelmien rakentaminen on luonteeltaan monitieteistä ja edellyttää usein matematiikan perusteiden lisäksi myös laajempaa näkemystä ratkaistavaan ongelmaan. Tämän takia erikoistumislinjalla suositellaan matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, psykologia, teoreettinen filosofia ja laskennallinen tekniikka (TKK).

Erikoistumislinjan tutkimus liittyy laitoksen Complex Systems Computation Group -tutkimusryhmän (http://cosco.hiit.fi/) toimintaan, jonka tutkimusalueita ovat

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/alykkaat/.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Petri Myllymäki.

Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja

Erikoistumislinjalla tarkastellaan suurten ja monimutkaisten ohjelmistojen systemaattista tuottamista. Tällaisten ohjelmistojen kehittäminen vaatii teknisiä taitoja, mutta niiden lisäksi keskeisiksi kysymyksiksi nousevat ryhmä- ja projektityö, kurinalainen laadukas tuotantoprosessi, dokumentointi ja uudelleenkäyttö.

Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti teknisiksi asiantuntijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi ohjelmistoalan yrityksiin. Täten vaativilla käytännön harjoitustöillä on keskeinen osuus linjan opinnoissa.

Koska ohjelmistotuotteiden kehittäjiltä vaaditaan monipuolisia taitoja, suositellaan erikoistumislinjalla matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, tilastotiede, tuotantotalous (TKK), kauppatieteet (HKKK) ja erilaiset taideaineet (TaiKK) sekä Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa yhteinen ohjelmistoliiketoiminnan sivuainekokonaisuus.

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan web-sivuilla http://www.cs.Helsinki.FI/ohjelmistot/.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Inkeri Verkamo.

Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohdealueena ovat hajautetut järjestelmät: järjestelmien itsenäisesti rinnakkain toimivat osat ja näiden osien välinen kommunikointi. Kommunikointia sääteleviä algoritmeja tarvitaan eri tasoilla: sovellusohjelmissa (esimerkiksi verkkopalvelut), hajautettujen järjestelmien peruspalveluissa (liikkuvat työasemat, langaton tietoliikenne, erilaisten järjestelmien välinen yhteistoiminta) ja laitteistomoduuleissa.

Linjan opetuksessa ja tutkimuksessa tarkastellaan järjestelmien komponenttien ja kommunikointikäytäntöjen rakennetta, toteuttamista, oikeellisuutta ja tehokkuutta. Tutkimusmenetelmät sisältävät niin konstruktiivisia kuin formaalejakin menetelmiä.

Linjan laudaturin pakollisten kurssien tavoitteena on antaa käsitteelliset perusvalmiudet alan keskeisiltä alueilta. Sivuaineopintoina suositellaan matematiikan lisäksi omaa erikoistumista tukevia metoditieteiden opintoja kuten esimerkiksi tilastotiedettä. Lisäksi on syytä huomata, että JOO-sopimus antaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia kohdealueosaamisen laajentamiseen.

Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti ohjelmisto- ja tietoliikennealan yrityksiin teknisiksi asiantuntijoiksi, tutkijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi.

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.helsinki.fi/hajautetut/.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Kimmo Raatikainen.

Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohteena ovat tiedon hallinta ja louhinta, tietokantojen suunnittelu ja toteutus sekä digitaalinen media ja kieliteknologia. Linjan kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus saada harjoitteluun perustuvia käytännöllisiä valmiuksia ja tuntumaa teoreettiseen työhön.

Linjalta valmistuvat sijoittuvat tiedonhallinta- ja ohjelmistoasiantuntijoiksi yrityksiin sekä tutkijoiksi. Erikoistumislinjan valitsevien suositellaan suorittavan pakolliset opintojaksot Tietokannan mallinnus ja Tietokantarakenteet ja -algoritmit aikaisessa vaiheessa.

Matematiikan sivuaineoppimäärässä suositellaan logiikan ja diskreetin matematiikan kursseja, joita tarvitaan erityisesti tietokantojen teoriassa. Tiedon louhintaan erikoistuvia suositellaan sisällyttämään sivuaineopintoihinsa tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa. Tilastotieteen lisäksi linjalle sopivia sivuaineita ovat mm. kieliteknologia, kansantaloustiede, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK), kognitiotiede ja viestintä.

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.helsinki.fi/info/.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Hannu Toivonen.

Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto

Nykyaikaiset biologiset tieteet pohjautuvat vahvasti laskennallisiin menetelmiin. Esimerkiksi molekyylibiologian, genetiikan ja ekologian alueilla tarvitaan varsin monimutkaisia laskennallisia menetelmiä, ja uusien menetelmien tarve on jatkuvasti suuri. Bioinformatiikan ja laskennallisen biologian suuntautumisvaihtoehto kouluttaa tällaisten menetelmien kehittäjiä sekä biologisten aineistojen hallintaan ja käsittelyyn erikoistuneita henkilöitä. Suuntautumisvaihtoehdon opinnoilla on menetelmällisiä yhtymäkohtia mm. algoritmien ja informaatiojärjestelmien erikoistumislinjoihin.

Linjalta valmistuvat sijoittuvat laskentamenetelmien erikoisasiantuntijoiksi tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen.

Tutkimusalat lukuvuonna 2003-2004:

Suuntautumisvaihtoehdon sivuaineista on sovittava erikseen linjan vastuuprofessorin kanssa. Vahvasti suositeltavia ovat vankka matematiikan ja tilastotieteen sivuainekokonaisuus sekä jokin biologinen tiede. Biotieteiden laitos tarjoaa mm. kokonaisuuden Geneettisen bioinformatiikan approbatur (15 ov). Matematiikan ja tilastotieteen opinnoista suositellaan erityisesti mm. tilastotieteen tutkintovaatimusten bioinformatiikan ja tilastollisen genetiikan linjan kursseja Kvantitatiivisen genetiikan tilastolliset mallit ja menetelmät, Geenikartoituksen mallit ja menetelmät, Molekyylievoluution mallit ja DNA-sekvenssien analyysimenetelmät, ja Geeniekspressiodatan tilastolliset analyysimenetelmät.

Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.helsinki.fi/bioinfo/.

Linjan vastuuprofessori sl. 2003 on prof. Matti Nykänen, kl. 2004 ilmoitetaan myöhemmin.

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehto mahdollistaa tutkinnon, jossa sivuaineiden osuus on tavallista suurempi. Tietojenkäsittelyn sovellusten parissa työskentelevälle tällainen aineyhdistelmä on usein tarkoituksenmukainen. Muuntokoulutuksessa tämä tutkintorakenne on usein käyttökelpoinen. Suuntautumisvaihtoehto ei liity kiinteästi mihinkään tutkimusalaan. Opiskelijan on kirjallisesti sovittava tutkintonsa sisältö viimeistään laudaturopintojensa alkuvaiheessa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa.

Suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua hyvin monenlaisiin aihepiireihin, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä:

Käytännössä sopivien sivuaineiden kirjo on ollut hyvin laaja ja sivuaineita on valittu myös Teknillisestä korkeakoulusta ja Kauppakorkeakoulusta JOO-sopimuksen puitteissa. Keskeisenä periaatteena on kuitenkin, että ainakin yksi sivuaine antaa laajan (cl-tasoisen) perehtyneisyyden. Pääainekurssien ja sivuaineiden tulee yhdessä muodostaa selkeä tavoitteellinen kokonaisuus. Jos laajana sivuaineena on matematiikka, kyseeseen voi tulla myös tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto.

Sovelletun suuntautumisvaihtoehdon alueella toimiva Semanttisen laskennan tutkimusryhmä tekee soveltavaa tutkimustyötä liittyen mm. semanttiseen webiin (Semantic Web) ja web-palveluihin (Web Services)) ja tarjoaa osaltaan aiheita opinnäytetöihin.

Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/sovellettu/.

Vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Eero Hyvönen.

Opettajan suuntautumisvaihtoehto

Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Koska suuntautumisvaihtoehtoon sisältyvät 35 ov:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, laudaturoppimäärä on suppeampi kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa.

Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan rinnakkain opetettavien aineiden opintojen kanssa. Opettajan pedagogisista opinnoista vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.

Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen kurssi on Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt. Toinen tälle suuntautumisvaihtoehdolle erityisen sopiva opintojakso on Aineenopettajan tietotekniikka. Luentokurssit, seminaarit ja pro gradu -tutkielman aihe voidaan valita myös jonkin toisen suuntautumisvaihtoehdon piiristä. Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla on kevätlukukaudella varauduttu opettajan suuntautumisvaihtoehtoon erikoistuvien ryhmään.

Suuntautumisvaihtoehdon tutkimusalueita ovat

Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/opettaja.

Vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Matti Nykänen.

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto muistuttaa sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehtoa, jossa laajana sivuaineena on matematiikka. Tutkintovaatimuksissa on joitain vähäisiä eroja. Opetus toteutetaan yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa. Suuntautumisvaihtoehdossa on matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen kurssiopetuksella samanlainen paino; erona on pro gradu -tutkielma, joka tehdään pääaineessa. Tavoitteena on räätälöidä tasapainoinen kokonaisuus, jossa tietojenkäsittelyn ja matematiikan kurssit tukevat toisiaan muodostaen hyvän pohjan erilaisiin työtehtäviin.

Koko tutkinnon sisältö on sovittava kirjallisesti suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Alustava henkilökohtainen keskustelu kannattaa käydä viimeistään cum laude approbatur -opintojen loppuvaiheessa.

Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/matemaatikko.

Vastuuprofessori lkv. 2003-2004 on prof. Eero Hyvönen.

Kieliteknologiaverkosto

Kieliteknologialla (human language technology, natural language processing) tarkoitetaan kielitieteellisen tiedon soveltamista luonnollista kieltä käsittelevissä tietotekniikan sovelluksissa. Kieliteknologian sovellusalueita ovat mm. puhutun kielen käyttö tietokoneen käyttöliittymissä, tietokoneavusteinen kielen oppiminen ja opetus, kirjoittamisen apuvälineet (oikoluku, tavutus jne.), tiedonhaku ja dokumenttienhallinta, automaattinen kielen kääntäminen, puheen tunnistus ja tuottaminen, interaktiiviset verkkosovellukset, matkaviestinteknologia ja elektroniset sanakirjat.

Tietojenkäsittelytieteen laitos kuuluu valtakunnalliseen Kieliteknologian opetuksen (KIT) verkostoon. Verkosto mahdollistaa laajat ja monitieteiset kieliteknologiaopinnot useissa yliopistoissa. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijat voivat sisällyttää kieliteknologiaopintoja tutkintoonsa joko laajana sivuaineena (toisen sivuaineen kanssa) sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa tai tavallisena suppeana sivuaineena tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa. Yksittäisiä kieliteknologiakursseja voi sijoittaa laudatur-oppimäärään sopimuksen mukaan. Muiden kuin oman yliopiston kurssien suorittaminen edellyttää verkoston opinto-oikeutta, jota haetaan oman laitoksen verkostoyhteyshenkilöltä.

Kieliteknologia-oppiaineen oppimäärät koostetaan Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksella. Tutkintovaatimukset ja tietoa kurssitarjonnasta on saatavissa KIT-verkoston sivuilta: http://www.ling.helsinki.fi/kit/. Ennen varsinaisia kieliteknologiakursseja kannattaa suorittaa Yleisen kielitieteen peruskurssi (Cyk110/Ctl102). Lisätietoja (mm. opinto-oikeudet, käytännön järjestelyt) saa tietojenkäsittelytieteen laitoksen vastuuhenkilöltä professori Helena Ahonen-Mykalta sekä sivulta http://www.cs.Helsinki.FI/ktekno/.

Matematiikan sivuaineopinnot

Matematiikka on tietojenkäsittelytieteen tärkein sivuaine. Matematiikan muodolliset sivuainevaatimukset ovat suppeat, mutta laitos suosittelee matematiikan cum laude approbaturin suorittamista.

Matematiikan sivuaineopinnot on syytä aloittaa heti opintojen alkaessa ja suorittaa pääosin kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Erityisesti kolmannesta opintovuodesta alkaen matematiikan taitoja tarvitaan monilla tietojenkäsittelytieteen kursseilla. Lisäksi tietojenkäsittelyalan tieteellisen kirjallisuuden seuraaminen esimerkiksi tutkielmatyössä vaatii riittäviä matemaattisia perustietoja.

Tutkintovaatimusten yhteydessä mainitut matematiikan kurssisuositukset kattavat varsin niukasti tärkeimmät tarpeet. Matemaattisen eksakti ajattelu ja päättely on tärkeää hyvinkin käytännöllisten ongelmien systemaattisessa ratkaisussa. Tältä kannalta tärkeimpiä ovat yleisluontoiset matematiikan kurssit kuten Lineaarialgebra I (tai Algebra I), Analyysin peruskurssi tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I, jotka samalla antavat pohjaa muille matematiikan kursseille.

Diskreetti matematiikka I on opintojen alkuvaiheeseen tarkoitettu kurssi, jolla kiinnitetään erityistä huomiota matemaattisten peruskäsitteiden selventämiseen. Logiikka I tarjoaa formalismeja ohjelmointikielten ja muiden järjestelmien määrittelyyn sekä on välttämätöntä perustietoa tietokantoja ja tekoälyä tutkittaessa.

Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan, kun tarkastellaan järjestelmien suorituskykyä esimerkiksi tietoliikenteessä ja hajautetuissa järjestelmissä. Todennäköisyyslaskenta on keskeistä perusteoriaa myös oppivissa ja älykkäissä järjestelmissä sekä algoritmien suunnittelussa ja analyysissä.

Muut sivuaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen suuntautumisvaihtoehdossa (matematiikan lisäksi) toinen ja mahdolliset muut sivuaineet ovat opiskelijan vapaasti valittavissa. Muiden suuntautumisvaihtoehtojen rajoitukset ja aineyhdistelmän sopimisen vaatimukset selviävät tutkintovaatimuksista. Kaikissa tapauksissa sivuaineiden valinnassa kannattaa pyrkiä siihen, että tutkinnosta muodostuu sisällöllisesti järkevä kokonaisuus.

Vuodesta 2002 alkaen tietojenkäsittelytieteen laitos, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu ovat tarjonneet pääaineopiskelijoilleen yhteisen ohjelmistoliiketoiminnan opintokokonaisuuden. Sivuaine koostuu ohjelmistotekniikan, ohjelmistotuotannon, liiketoiminnan, markkinoinnin ja tietotekniikkaoikeuden yleisistä kursseista sekä projektityöstä. Sivuaineeseen valitaan vuosittain rajoitettu määrä opiskelijoita. Hakuaika päättyy perjantaina 31.10.2003. Tarkempia tietoja löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/ohli/.

Tietojenkäsittelytieteellä on liittymiä moniin aloihin. Muissa sivuaineissa kuin matematiikassa vaadittavan oppimäärän (vähintään approbatur) voi suorittaa monessa tiedekunnassa tai myös toisessa korkeakoulussa. On syytä huomata, että monen alla mainitun aineen sivuaineopiskeluoikeus vaatii erillistä hakemusta tai tasokoetta. Näistä on otettava omatoimisesti selvää; hakumahdollisuus tai tasokoe on usein vain kerran vuodessa.

Esimerkkejä Helsingin yliopistossa suoritettavista sivuaineista:

matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka, teoreettinen fysiikka, bioinformatiikka, biologia (useita ns. yhteisiä sivuaineoppimääriä), perinnöllisyystiede, yleinen mikrobiologia, biokemia, maantiede;

valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotiede, kansantaloustiede, sosiaalipsykologia, käytännöllinen filosofia, viestintä, johtamisen sivuainekokonaisuus;

humanistisessa tiedekunnassa teoreettinen filosofia, kognitiotiede, yleinen kielitiede, kieliteknologia;

kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede.

Muissa korkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ns. joustavan opiskeluoikeuden sopimuksen (JOO) nojalla. Suosituimpia sivuaineita ovat olleet tuotantotalous (TKK), kauppatieteelliset aineet (HKKK) sekä eräät taideaineet (TaiKK). Opintojen sisällöstä ja hakumenettelystä saa tietoja mainittujen korkeakoulujen opinto-oppaista ja opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/hyvlukohje.html.

Muut opinnot

Muihin, oppimäärien ulkopuolisiin, opintoihin kuuluvat orientoivat opinnot, opintojakso Tietojenkäsittelytieteen esittely, osallistuminen opettajatuutorointiin, kieliopinnot ja muiden laitosten vapaasti valittavat opintojaksot.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson; katso opinto-oppaan alkuosan luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot', jossa kuvataan myös pakolliset kieliopinnot. Kielikurssien alussa järjestetään tasokokeita, joissa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.

Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aineet). Opiskelijan kannattaa valita myös muiden opintojen opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.

Opintojen ajoitusmalli

Seuraavassa esitetään malli filosofian maisterin tutkintoon tähtääväksi 4,5 vuoden opintosuunnitelmaksi (lähinnä tietojenkäsittelytieteen suuntautumisvaihtoehdon mukaan).

Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä opintojen alkupuolella on noin 20 opintoviikkoa lukukaudessa ja opintojen loppupuolella hieman vähemmän. Opintosuunnitelma on laadittu siten, että sen mukaisesti opiskelemalla luonnontieteiden kandidaatin välitutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Joitain sivuaineopintoja ja tietojenkäsittelytieteen alkuvaiheen opintoja sekä harjoitustöitä voi suorittaa myös kesällä. Käyttämällä hyväksi näitä mahdollisuuksia voi kevät- ja syyslukukausien opintoviikkomäärää keventää tai toisaalta nopeuttaa opintoja.

1. syyslukukausi, 19 ov

Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
Vieras kieli, 1 ov
Tietokone työvälineenä, 2 ov
Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
Java-ohjelmointi, 2 ov
Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
Sivuaineopintoja, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Lineaarialgebra, Analyysin peruskurssi tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I.1), 5 ov

1. kevätlukukausi, 20-21 ov

Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
Tietokoneen toiminta, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Diskreetti matematiikka (5 ov) tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I.2 (6 ov))
(jos ohjelma osoittautuu liian raskaaksi, voi Tietokantasovellusten harjoitustyön siirtää seuraavaksi syksyksi ja vastaavasti vähentää sieltä sivuaine- tai muita opintoja)

2. syyslukukausi, 20 ov

Tietorakenteet, 4 ov
Opettajatuutorointi alkaa
Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
Muita opintoja, 3 ov
Sivuaineopintoja, 9 ov

2. kevätlukukausi, 20 ov

Tietoliikenne I, 2 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Tietokannan hallinta, 2 ov
Ohjelmistotuotanto, 3 ov
Tkt:n valinnaisia cum laude approbatur -opintoja, 4 ov
Sivuaineopintoja, 7 ov

3. syyslukukausi, 20 ov

Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
Laskennan teoria, 3 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Sivuaineopintoja, 4 ov

3. kevätlukukausi, 21 ov

Tieteellinen kirjoittaminen, 4 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Opettajatuutorointi päättyy, 1 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Sivuaineopintoja, 8 ov

Tässä vaiheessa opintoja on koossa LuK- tutkintoon tarvittava määrä.

4. syyslukukausi, 14 ov

Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Seminaari, 2 ov
Valinnaisia laudaturkursseja 6 ov
Muita opintoja, 3 ov

4. kevätlukukausi, 10 ov

Valinnaisia laudaturkursseja, 8 ov
Seminaari, 2 ov
Gradun aloitus

5. syyslukukausi, 16 ov

Gradu valmistuu 16 ov

Yllä esitettyä ohjelmaa voi käyttää pohjana henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa. Omaa ohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon kurssien väliset riippuvuudet ja se, miten kurssit sijoittuvat laitoksen opetukseen. Laboratoriokurssit ja Ohjelmistotuotantoprojekti voidaan suorittaa joka lukukausi, myös kesällä. Lähes kaikki luentokurssit voi suorittaa erilliskokeessa tenttimällä joka lukukausi. Useimmat ohjelman ensimmäiselle ja toiselle vuodelle sijoitetut tietojenkäsittelytieteen kurssit järjestetään joka lukukausi. Myöhemmin ohjelmassa esiintyvät kurssit luennoidaan yleensä vain kerran lukuvuodessa. Valinnaisten erikoiskurssien luennointikerrat voivat olla vieläkin harvemmassa.

Tietotekniikan opettajaksi aikovat opiskelevat tietojenkäsittelytiedettä pääosin em. mallin mukaisesti sekä sivuaineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon hyväksymisen jälkeen. Praktikumeihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ks. oppaan luku Aineenopettajan koulutus.

Kurssien välisiä riippuvuuksia

Kurssien välisiä riippuvuuksia on kahdenlaisia: suosituksia ja vaatimuksia. Suositukset määrittelevät esitietotason ko. kurssille ja niiden täyttäminen on opiskelijan omalla vastuulla. Vaatimuksien täyttymistä valvotaan ilmoittautumisen ja kurssin alkamisen yhteydessä.



Kuva: Cum laude approbaturin pakollisten kurssien riippuvuus. Paksu nuoli tarkoittaa pakollisuutta, ohut nuoli tarkoittaa, että edeltäjäkurssin asiat on hallittava, katkoviivanuoli on suositus. (Kurssi Tietokone työvälineenä ei ole kuvassa; se tulee suorittaa ennen muita opintoja syyskuun alun tiiviskurssilla.)

Jatko-opinnot

Tietoteknisen murroksen vuoksi sekä yliopistoissa että teollisuudessa on pulaa tietojenkäsittelytieteessä jatkokoulutuksen saaneista henkilöistä. Tutkijapulan poistamiseksi on korkeakouluissa kehitetty useita erilaisia toimintamuotoja kuten tutkijakouluja, tutkimuslaitoksia ja tutkimuksen huippuyksiköitä. Lisäksi tietotekniikkateollisuus on panostanut voimakkaasti tutkimus- ja kehitystoimintaan mm. perustamalla omia erityisiä tutkimusyksiköitään. Tilanne onkin erityisen suotuisa tietojenkäsittelytieteen tutkimukselle ja siihen liittyville jatko-opinnoille.

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen perehtyneisyys johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan ja saavuttaa siinä valmius luoda uutta tieteellistä tietoa. Jatko-opinnot aloitetaan normaalisti FM-tutkinnon pohjalta, usein samasta aihepiiristä, josta pro gradu -tutkielma on laadittu. Lupaavat jatko-opiskelijat pyritäänkin jo FM-tutkinnon loppuvaiheissa ohjaamaan sellaisiin aiheisiin, jotka toimivat pohjana jatko-opintojen aloittamiselle.

Jatko-opintoja suunnittelevan kannattaa viimeistään pro gradu -tutkielman aihetta valitessaan ottaa yhteyttä siihen laitoksen tutkimusryhmään, jonka tekemä tutkimus on lähinnä hänen omaa kiinnostustaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä, monissa tapauksissa jo pro gradua tehtäessä. Laitoksen tutkimusaloja ja -ryhmiä esitellään laitoksen tutkimussivuilla http://www.cs.helsinki.fi/research/.

Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensin välivaiheena lisensiaatintutkinto tai suoraan tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.

Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Silloin lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Yleensä on syytä pyrkiä kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Tieteellisiä tuloksia on tapana julkaista jo ennen varsinaista väitöskirjaa konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse väitöskirjakin on mahdollista koota ns. "nippuna" tällaisista erillisjulkaisuista. Toinen väitöskirjan pääasiallinen muoto on ns. monografia, joka sisältää koko työn yhtenä kokonaisuutena.

Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan sopimalla jatko-opintojen alueella toimivan professorin kanssa tutkielman aihepiiri (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä jatkotutkintoon sisältyvät pää- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen ohjaaja, joka huolehtii jatko-opintojen etenemisestä ja tutkimustyön tieteellisen tason varmistamisesta. Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Jatkotutkintoon sisällytettävien opintojaksojen arvosanojen on oltava vähintään 2/3. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Huomattava osa jatko-opiskelijoista kuuluu erityisiin ns. tutkijakouluihin. Koulut järjestävät jatkokoulutuskursseja, ja niiden kautta on mahdollista saada päätoiminen tutkijakoulutuspaikka. Laitos osallistuu kolmeen tutkijakouluun (ks. alla). Jatko-opintoja voi rahoittaa myös työskentelemällä jossakin laitoksen tutkimushankkeessa tai opetusvirassa. Jatko-opintoja voi suorittaa myös tietotekniikkayrityksessä tai tutkimuslaitoksessa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön ohessa, joskin tällainen järjestely on osoittautunut käytännössä varsin raskaaksi.

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu HeCSE

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE, Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering) on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelyalan laboratorioiden ja tutkimusyksiköiden yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun ohjelmaan sisältyvää opetusta annetaan sekä Helsingin yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista ja opintojen rahoituksesta Helsingin yliopistossa saa tutkijakoulun johtajalta professori Henry Tirriltä ja tutkijakoulun koordinaattorilta Tiina Niklanderilta, web-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/hecse/ tai sähköpostitse osoitteesta hecse-admin@cs.helsinki.fi.

Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu ComBi

Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu (ComBi, Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics, and Biometry) on Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun yhteisesti järjestämä jatkokoulutusohjelma. Koulu aloitti toimintansa vuoden 1998 alussa ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos toimii koulun vastuulaitoksena. Koulun tutkimuksellisena tavoitteena on kehittää tietojenkäsittelytieteen, (sovelletun) matematiikan ja tilastotieteen alaan kuuluvia menetelmiä biologisia tieteitä varten. Väitöskirjatyöt tehdään yhteistyössä sovellusaloja (kuten biokemia, molekyylibiologia, perinnöllisyystiede ja biotekniikka, ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka, maantiede sekä kansanterveystiede) edustavien tutkimusryhmien kanssa. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista, opintojen rahoituksesta ym. saa tutkijakoulun johtajalta prof. (TKK) Heikki Mannilalta ja pääsihteeriltä Heikki Lokilta (HY) sekä web-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/combi/ tai sähköpostitse osoitteesta combi@cs.helsinki.fi.

Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT-tutkijakoulu)

KIT-tutkijakoulu on kieliteknologian monitieteinen, valtakunnallinen tutkijakoulu, joka toimii osana muotoutumassa olevaa pohjoismaista kieliteknologian tutkijakoulutusta. Koulu on aloittanut toimintansa vuoden 2002 alussa. Tarkempia tietoja toiminnasta ja hakuajoista saa professori Helena Ahonen-Mykalta ja sivun http://www.ling.helsinki.fi/kit/tutkijakoulu/ kautta.

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT

Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT on Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen tietotekniikan tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tietojenkäsittelytieteen strategisen tutkimuksen merkittävä vahvistaminen sekä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistyön parantaminen. HIIT koostuu kahdesta yksiköstä: soveltavaa teollisuusyhteistyötä tekevästä tavoitetutkimusyksiköstä (johtajana Martti Mäntylä), joka toimii lähinnä Teknillisen korkeakoulun tiloissa Ruoholahdessa, sekä uudesta perustutkimusyksiköstä (johtajana Heikki Mannila), joka aloitti toimintansa vuoden 2002 alussa. Perustutkimusyksikkö sijoittuu pääosin tietojenkäsittelytieteen laitoksen tiloihin Vallilaan; osa toimii TKK:n tiloissa Otaniemessä. Perustutkimusyksikkö tekee korkeatasoista tietojenkäsittelytieteen perustutkimusta tiiviissä yhteistyössä muita tieteitä ja teollisuutta edustavien soveltajatahojen kanssa. Yksikön keskeisiä tutkimusalueita ovat data-analyysi ja adaptiivinen laskenta. Lisätietoja saa web-osoitteista http://www.cs.helsinki.fi/hiit_bru/ ja http://www.hiit.fi/ sekä sähköpostitse osoitteesta Heikki.Mannila@cs.helsinki.fi.

Annettava opetus

Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa web-sivuilla ja 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta erillisestä opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia! Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja harjoitustyöryhmien ajat ja salit. Kurssi- ja erilliskokeiden ajat kerrotaan web-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät verkossa olevista kurssikuvauksista, katso myös kappaletta Luentokurssit ja erilliskokeet.

Suurin osa cum laude approbaturin pakollisista kursseista järjestetään lukuvuoden kumpanakin lukukautena. Eräillä alkuvaiheen kursseilla toinen lukukausi on tarkoitettu erityisesti pääaine- ja toinen erityisesti sivuaineopiskelijoille. Opetusohjelmassa englanninkielisinä kuvatuilla kursseilla opetuskieli on englanti.

Ilmoittautuminen

Luentokursseille, harjoitustöihin ja erilliskokeisiin ilmoittaudutaan tietoverkossa toimivalla ilmoittautumisjärjestelmällä. Sitova ilmoittautuminen harjoitusryhmiin alkaa noin viikkoa ennen lukukauden alkua; ks. kohta Tärkeitä päivämääriä. Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja erilliskokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Kurssikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen. Huom. Harjoitusryhmät kokoontuvat yleensä vielä viimeistä luentoa seuraavalla viikolla.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja seminaareihin ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella, ks. kohta Tärkeitä päivämääriä.

Myös laboratorioiden harjoitustyöryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Harjoitustyöryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä harjoitustyöryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.

Tietokoneiden käyttöluvat

Laitoksen tietokoneiden käyttö vaatii laitoksen henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen (yliopiston mikroverkkotunnus tai Unix-tunnus ei riitä). Uusille pääaineopiskelijoille tehdään tunnus valmiiksi kirjoittautumistietojen perusteella, mutta se on käytävä lunastamassa annettujen ohjeiden mukaan. Muiden opiskelijoiden tulee hankkia käyttäjätunnus omatoimisesti ajoissa. Ohjeet sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/ohjeet/Luvat/.

Opetussalit

Opetus järjestetään tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23).

Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa.
Muissa salinumeroissa ensimmäinen numero ilmaisee kerroksen.

SYYSLUKUKAUSI 2003

Pääaineopiskelijoiden muut opintojaksot

581256 Opettajatuutorointi (1 ov)
Järjestäytymistilaisuus: Yliopistonlehtori Pirjo Moen 15.9. ma 18-20 Auditorio
Osallistuminen on pakollista syksyllä 2002 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 14-16.

581355 Tietojenkäsittelytieteen esittely (1 ov)
Luennot: Laboratorioins. Tiina Niklander 15.9.-24.10. ma 12-14, pe 10-12 Auditorio
Opintojakso tarjoaa katsauksen tietojenkäsittelytieteen osa-alueisiin, joita esittelevät useat eri alueiden asiantuntijaluennoijat. Esittelyt painottuvat niille alueille, joilla laitoksella on tutkimustoimintaa. Kurssiin liittyy kirjallinen harjoitus.

Cum laude approbatur / pakolliset opintojaksot

581324 Tietokone työvälineenä (tiiviskurssi) (2 ov)
(erityisesti pääaineopiskelijoille)
Luennot: Leht. Anni Rytkönen 1.9.-2.9. ma, ti 10-12 sekä 8.9.-9.9. ma, ti 12-14 Auditorio, lisäksi harjoituksia ja harjoitustyön ohjausta erikseen ilmoitettavina aikoina sekä verkkomateriaalin opiskelu.
Kurssilla harjoitellaan työvälineohjelmien käyttöä tulevia kursseja ja harjoitustöitä varten seuraavilta osa-alueilta: Tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-järjestelmät ja käyttöjärjestelmät (Unix, Linux ja Windows), Internet (WWW, sähköposti, uutisryhmät), kotisivut ja HTML sekä toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, esitysgrafiikka ja taulukkolaskenta). Kurssin suoritukseen kuuluu harjoitustyö. Harjoituksissa tarvitaan alusta pitäen tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-käyttäjätunnus. Katso ohjeet tunnuksen hakemisesta laitoksen web-sivuilta.

581390 Tietokone työvälineenä (2 ov)
(erityisesti sivuaineopiskelijoille)
Luennot: Aman. Juhani Haavisto 12.9.-10.10. pe 8-10 sekä ti 16.9. ja ti 30.9. 8-10 Auditorio, lisäksi harjoituksia ja harjoitustyön ohjausta erikseen ilmoitettavina aikoina.
Luennoilla käsitellään opetettavien ohjelmistojen (ks. pääaineopiskelijoiden kurssi) toimintaperiaatteita ja esitetään runsaasti demoja. Verkkomateriaalin itseopiskelulla voi korvata osan luentoja ja harjoituksia. Kurssi kannattaa suorittaa heti tietojenkäsittelytieteen opintojen alussa. Harjoituksissa tarvitaan alusta pitäen tietojenkäsittelytieteen laitoksen atk-käyttäjätunnus. Katso ohjeet tunnuksen hakemisesta laitoksen web-sivuilta.

581325 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
(erityisesti pääaineopiskelijoille)
Luennot: Leht. Arto Wikla 11.9.-30.10. ma, to 14-16 Auditorio
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Java. Opiskelijalta ei edellytetä ennakkotietoja ohjelmoinnista.
Kurssikirja: Wikla A.: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä (4. painos), OtaDATA, 2003.

581326 Java-ohjelmointi (2 ov)
(erityisesti pääaineopiskelijoille)
Luennot: Leht. Arto Wikla 3.11.-8.12. ma, to 14-16 Auditorio
Kurssilla perehdytään Java-ohjelmointikieleen. Painopiste on kielen perusvälineiden käytössä. Ohjelmoinnin perusteet -kurssin sisällön hallinta on osallistumisen edellytys. Huom: Kurssin harjoitukset alkavat jo ensimmäisellä luentoviikolla.
Kurssikirja: Wikla A.: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä (4. painos), OtaDATA, 2003.

581328 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: FM Teija Kujala 16.9.-21.10. ti 14-16 Auditorio
Kurssilla opitaan perustiedot relaatiotietokannoista: mitä ne ovat ja miten niitä käytetään suoraan ja toisaalta ohjelmointikielen kautta. Kurssiin sisältyy johdatus relaatiotietokannan suunnitteluun. Kurssilla edellytetään ohjelmointitaitoa kurssin Ohjelmoinnin perusteet laajuudessa. Kurssi on osittain verkkokurssi; luennoilla käsitellään vain kurssin vaativimpia osia.
Kurssikirja: Laine H.: Tietokantojen perusteet (opetusmoniste), HY/TKTL, 2001.

581327 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
(erityisesti pääaineopiskelijoille)
Luennot: Ass. Antti Viljamaa 27.10.-5.12. ma 12-14, pe 10-12 Auditorio
Kurssilla käsitellään oliokeskeistä ohjelmiston kehittämistä ja siinä tarvittavia kuvaustekniikoita ja menetelmiä. Kurssin toisena aiheena on johdatus käyttöliittymiin ja niiden suunnitteluun. Kurssilla edellytetään oliokäsitteistön tuntemista ohjelmoinnin kannalta kurssin Ohjelmoinnin perusteet laajuudessa. Kurssin harjoitukset suoritetaan ryhmätöinä opintopiireissä.
Kurssikirja: Laine H.: Johdatus sovellussuunnitteluun (opetusmoniste), HY/TKTL, 2002.

581305 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 28.10.-4.12. ti 14-16, to 8-10 Auditorio
Kurssilla perehdytään tietokoneohjelman suoritukseen, tietokonelaitteiston komponentteihin sekä laitteiston ja käyttöjärjestelmän luomaan ohjelman suoritusympäristöön.
Kurssikirja: Häkkinen A.: Tietokoneen toiminta (opetusmoniste D390), HY/TKTL, 1998.
Erilliskokeessa kurssikirjana: Stallings W.: Computer Organization and Architecture (6th ed.), Prentice Hall, 2003.

581330 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Tohtoriass. Matti Luukkainen 17.9.-23.10. ke 10-12, to 12-14 Auditorio
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin ja laskennan formaaleihin perusmalleihin. Käsiteltäviä asioita ovat äärelliset automaatit ja formaalit kielet sekä kielioppien jäsentäminen.

581331 Käyttöjärjestelmät I (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 15.9.-22.10. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssin tavoitteena on tuntea sovelluksen käytössä olevat käyttöjärjestelmäpalvelut ja ymmärtää käyttöjärjestelmän toiminnan keskeisimmät periaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita sovelluksen näkökulmasta.
Kurssikirja: Stallings W.: Operating Systems (4th ed.), Prentice Hall, 2000.

581332 Rinnakkaisohjelmistot (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 27.10.-3.12. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssilla perehdytään rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien ohjelmoinnin peruskäsitteisiin. Erityinen paino on rinnakkaisten algoritmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kurssikirja: Andrews G. R.: Foundations of Multithreaded, Parallel, and Distributed Programming, Addison-Wesley, 2000.

58131 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Prof. Matti Nykänen 16.9.-4.12. ti 10-12, to 10-12 Auditorio
Kurssilla käsitellään perustietorakenteita kuten pinoja, jonoja, puita ja verkkoja sekä niiden käsittelyalgoritmeja. Kurssilla sovelletaan opiskelijalähtöisiä oppimismenetelmiä, kuten todellisten tietorakenne- ja algoritmiongelmien ratkomista ohjatuissa opiskelijaryhmissä.
Kurssikirja: Cormen T.H., Leiserson C.E., Rivest R.L., Stein C.: Introduction to Algorithms, Second Edition, The MIT Press, 2001. (Myös edellistä painosta voi yhä käyttää: Cormen, Leiserson, Rivest: Introduction to Algorithms, The MIT Press, 1990.)

581334 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: FT Jan Lindström 23.9.-29.10. ti 12-14, ke 14-16 Auditorio
Tietokannanhallintajärjestelmän toiminnot: tietojen tallennus- ja hakumenetelmät, saannin valvonta, kyselyjen optimointi ja transaktioiden hallinnan perusteet. Kurssien Tietokantojen perusteet ja Tietorakenteet sisältö edellytetään tunnetuksi.
Kurssikirja: Ramakrishnan R, and Gehrke J.: Database Management Systems (3rd ed.), McGraw-Hill, 2002.

58110 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
(tarkoitettu vain pääaine- ja sivulaudatur-opiskelijoille)
Luennot: Prof. Lea Kutvonen 8.9. ja 22.9.-27.10. ma 14-16, lisäksi 11.9. to 14-16 A217
Työryhmät: 15.9.-10.12. (Ilmoittautuminen keväällä 2003)
Kurssilla opitaan tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen tarvittavia taitoja: lähdemateriaalin hakua ja käyttöä, esityksen jäsentämistä sekä kirjallista ja suullista esitystaitoa.

581259 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Juha Taina 11.9.-4.11. ti 8-10, to 10-12 A217
Ohjelmistotuotanto-kurssilla tarkastellaan alan yleistä käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa.
Kurssikirja: Ian Sommerville: Software Engineering (6th ed.), Addison-Wesley, 2001.

581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: Yliopistonleht. Juha Taina ja tuntiop. Turjo Tuohiniemi
Kokoontumiset viikoilla 35-49. Ilmoittautuminen keväällä 2003.

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko lukukauden alku- tai loppuperiodilla seuraavasti:
Luennot: 15.-16.9. ma 14-16, ti 16-18 A414
Harjoitustyöryhmät: 15.9.-24.10.
tai
Luennot: 27.-28.10. ma 14-16 A414, ti 14-16 A414
Harjoitustyöryhmät: 27.10.-5.12.

581329 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Yliopistonleht. Pirjo Moen
Harjoitustyön voi suorittaa joko lukukauden alku- tai loppuperiodilla seuraavasti:
Luennot: 11.9. to 14-16 A414 aloitusluento, 22.9. ma 14-16 A414 tekniikkaluento
Harjoitustyöryhmät: 15.9.-24.10.
tai
Luennot: 30.10. to 14-16 A414 aloitusluento, 10.11. ma 14-16 A414 tekniikkaluento
Harjoitustyöryhmät: 3.11.-12.12.

58161 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Otto Nurmi
Harjoitustyöryhmät: 11.9.-12.12.

Cum laude approbatur / valinnaiset opintojaksot

582313 Bioinformatiikan perusteet (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Tomi Pasanen 14.10.-4.12. ti, to 14-16 B450
Kurssilla tarkastellaan molekyylibiologiaan liittyviä laskennallisia ongelmia tutustuen samalla bioinformatiikan maailmanlaajuiseen infrastruktuuriin.

58127 Programming in C (C-ohjelmointi) (2 cu)
Lectures: Teacher Krishnan Narayanan 29.10.-5.12. Wed 10-12, Fri 12-14 Auditorio.
We learn how to program in ANSI C. Prerequisites: Introduction to Programming, Programming in Java, Programming Project or corresponding programming skills. Students are also recommended to have completed (or to take at the same time) the course Data Structures. The course can be completed without these prerequisites but will in that case require a lot of additional work.
Course literature: Müldner T.: C for Java Programmers. Addison-Wesley, 2000.

581251 Ohjelmointitekniikka (C++) (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 12.9.-29.10. ke 16-18, pe 12-14 Auditorio
Harjoitustöiden avulla perehdytään abstraktien tietotyyppien toteutukseen, olio-ohjelmointiin sekä C++-ohjelmointitekniikkaan. Esitietoina suositellaan Tietorakenteet ja C-ohjelmointi. Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn perehdyttäessä kurssiin liittyvään aineistoon.
Kurssikirja: T. Müldner: C++ Programming, Addison-Wesley, 2002.

582304 XML-metakieli (2 ov)
Luennot: FM Mika Raento 15.9.-3.11. ma 16-18 Auditorio
XML:n perusteet. DTD ja dokumentin rakenteen mallintaminen. Nimiavaruudet. XML:n prosessointi DOMin ja SAXin avulla. HTML:n generointi XSLT:llä. XSL FO ja dokumenttien muotoilu XSLT:n avulla. Lähistandardit. Kaikkien osa-alueiden perusteet opiskellaan omatoimisesti pääteohjausten avulla. Luennoilla syvennetään opittuja tietoja ja analysoidaan opittua. Ohjauksien tuloksista muodostuu arvioitava harjoitustyö ja ohjaukset ovat pakolliset. Esitiedot: Digitaalisen median tekniikat (tai HTML+CSS), Ohjelmoinnin harjoitustyö (tai hyvä ohjelmointitaito), Tietorakenteet.
Kurssikirja: Neil Bradley: The XML Companion (3rd ed.) Addison-Wesley, 2002.

582310 Aineenopettajan tietotekniikka (3 ov)
Luennot: Leht. Anni Rytkönen, Yliopistonleht. Jaakko Kurhila 6.10.-24.11. ma 14-18 A319
Kurssi on tarkoitettu tuleville tietotekniikan aineenopettajille. Suositeltavaa on, että opetusharjoittelu on tehty tai meneillään ja tietojenkäsittelyn aineopinnot cum laude approbaturin loppuvaiheessa. Kurssilla käsitellään tietotekniikan opettajan työhön liittyviä asioita, kuten yläasteella ja lukiossa pidettävien kurssien sisältöjä sekä koneiden ja verkon ylläpitoa. Kurssi suoritetaan lähitapaamisiin osallistumalla ja projektityöllä. Kurssia ei voi suorittaa erilliskokeella. Osallistujamäärää saatetaan joutua rajoittamaan.

Laudatur

581336 Laskennan teoria (3 ov)
Luennot: Prof. Jyrki Kivinen 14.10.-3.12. ti 12-14, ke 10-12 A217
Kurssi laajentaa ja syventää Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit -kurssin antamaa tietojenkäsittelytieteen teoreettisten perusteiden tuntemusta. Erityisesti tarkastellaan Turingin koneita, laskennallisten ongelmien ratkeavuutta sekä laskennan vaativuusteoriaa.
Kurssikirja: Hopcroft J. E., Motwani R., Ullman J. D., Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation (2nd ed.), Addison-Wesley, 2001.

58074 Tietokonegrafiikka (4 ov)
Luennot: Prof. Otto Nurmi 17.9.-28.11. ke 14-16, pe 12-14 B450
Yleiskuva kuvien tuottamisesta tietokoneella: 2- ja 3-ulotteiset esitysmuodot ja muunnokset, rasterointi, ikkunointi ja rajaus, piilopinnat, värimallit, valaistus, pintakuviointi, varjot, mallinnusmenetelmät, animointi, tosiaikaisuus.
Kurssikirja: Slater M, Steed A, Chrysanthou Y: Computer graphics and virtual environments: from realism to real-time. Addison-Wesley, 2002.

58093 Merkkijonomenetelmät (4 ov)
Luennot: Tohtoriass. Veli Mäkinen 16.9.-27.11. ti, to 10-12 A414
Merkkijonohahmon tarkkojen ja likimääräisten esiintymien etsiminen. Tekstin indeksointi. Tiedon tiivistys.

58066 Tekoäly (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Raul Hakli 15.9.-26.11. ma 12-14, ke 12-14 A414
Kurssi antaa perustiedot tekoälyn (Artificial Intelligence, AI) keskeisistä ongelmista ja ratkaisumenetelmistä erityisesti perinteisen tekoälyn ("Good Old-Fashioned AI" eli GOFAI) näkökulmasta, jossa korostetaan symbolista tiedon esitystä ja käsittelyä erotuksena neuraaliverkkoihin ja muuhun numeeriseen laskentaan perustuvista alisymbolisista tekniikoista. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat esimerkiksi etsintäalgoritmit peleissä ja muussa ongelmanratkaisussa, loogispohjainen tiedon esittäminen ja päättely sekä suunnitelmien laatiminen. Esitietoina edellytetään kurssi Tietorakenteet. Hyötyä on myös kurssin Symbolinen ohjelmointi tai sen edeltäjän Tekoälykielet sekä logiikan tiedoista.
Kurssikirja: Stuart J. Russell ja Peter Norvig: Artificial Intelligence: A Modern Approach (2nd ed.). Prentice Hall, 2002.

582439 Graphical Models (3 cu)
Lectures: Professor Petri Myllymäki, PhD Wray Buntine 31.10.-5.12. Fri 10-13 A320
During the last decade probabilistic graphical models have become an important modeling formalism in statistics, adaptive and learning systems in computer science and in information theory. This course provides an introduction to probabilistic modeling with graphical models with an emphasis on applications in machine learning, uncertain reasoning and information retrieval.

582443 Game Theoretic Concepts in Computer Science (3 cu)
Lectures: PhD Floris Geerts 16.9.-6.11. Tue 12-14, Thu 12-14 A414
This course covers techniques in the interface between algorithms and game theory. Topics will include Nash equilibrium, refinements of equilibrium concepts, mechanism design, worst-case equilibria and "the price of anarchy", combinatorial auctions, evolutionary game theory and repeated games and economic aspects of the structure of the Internet graph, privacy and clustering. Project work will be part of the course.

581359 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (3 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 30.9.-20.11. ti 8-10, to 8-10 A414
Kurssilla käsitellään keskeisiä ohjelmistoprosessimalleja sekä ohjelmistoprosessin laadun komponentteja ja mittaamista.
Kurssikirjat: Fenton N. E., Pfleeger S. L.: Software Metrics: A Rigorous and Practical Approach (2nd ed.), International Thomson Computer Press, 1997 ja Verkamo I.: Ohjelmistotuotannon prosessimalleja (opetusmoniste), HY/TKTL, 2000.

582417 Hajautetut järjestelmät (3 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 7.10.-5.12. ti 16-18, pe 12-14 A217
Hajautuksen problematiikka ja käsitteenmuodostus, keskeiset ratkaisuperiaatteet hajautetun päätöksenteon toteutuksissa, esimerkit käyttöjärjestelmätoiminnoista.
Kurssikirja: Tanenbaum A.S., van Steen M.: Distributed Systems, Principles and Paradigms, Prentice-Hall 2002.

581365 Tietokoneen rakenne (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 16.9.-23.10. ti 14-16, to 8-10 A217
Kurssilla perehdytään tietokonelaitteiston alemman tason peruspiirteisiin, kuten esim. konekielen rakenteeseen, liukuhihnan toimintaan sekä prosessorin ja muistihierarkian toteutukseen. Osallistujilta edellytetään kurssin Tietokoneen toiminta suoritus tai vastaavat tiedot.
Kurssikirja: Stallings W.: Computer Organization and Architecture (6th ed.), Prentice Hall, 2003.

581363 Tietoliikenne II (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 16.9.-23.10. ti 10-12, to 14-16 A217 (ti 7.10. ja ti 14.10. B450)
Kurssin tavoitteena on tutustua joihinkin tietoliikennejärjestelmiin, ymmärtää linkki-, verkko- ja kuljetustason protokollien toimintatavat ja niiden käyttämät ongelmien ratkaisuperiaatteet. Esimerkkeinä käsitellään erityisesti IPv4-, IPv6- ja TCP-protokollia.
Kurssikirja: Kurose J. F., Ross K. W.: Computer Networking, A Top-Down Approach Featuring the Internet, Addison-Wesley, 2001.

581366 An Introduction to Specification and Verification (2 cu)
Lectures: PhD Assistant Matti Luukkainen 24.9.-26.11. Wed 14-16 C454
Introduction to formal methods for specifying and verifying concurrent systems. The course takes the form of a seminar and students are expected to participate actively.
Course reading: Doron Peled: Software reliability methods, Springer, 2001.

582438 Middleware Standards for Mobile Computing (2 cu)
Lectures: Professor Kimmo Raatikainen 12.9.-28.11. Fri 9-11 B450
The course examines recent developments from several standardization forums including Open Mobile Alliance, W3C, Java Community Process, OASIS, and Liberty Alliance Project.

582445 Distributed Transaction Management (Hajautettujen transaktioiden hallinta) (3 cu)
Lectures: Professor (University of Tampere) Jyrki Nummenmaa, PhD Jan Lindström 7.10.-25.11. (not 21.10.) Tue 10-12 A217
The course deals with problems in distributed transaction management. The topics include basic transaction management, commit protocols, lock management, Internet transaction management and methods for managing long transactions such as design transactions.
The course is arranged in a national video-based virtual university project (OSCu).

582449 Peer-to-peer Computing (2-3 cu)
Lectures: PhD Stefano Campadello, PhD Heikki Helin 11.9.-4.12. Thu 16-18 A414
The course covers general introduction to peer-to-peer computing, including models, techniques, and algorithms for peer-to-peer architectures. Additionally, several case studies of peer-to-peer architectures will be presented. The course offers the opportunity to participate in an optional project work (1 cu).

581353 Tietokannan mallinnus (2 ov)
Luennot: Yliass. Satu Eloranta 11.9.-13.11. to 12-14 C454
Tietokannan suunnittelun teoriaa: funktionaaliset ja sisältyvyysriippuvuudet, tietokantakaavion normaalistaminen. Tietokannan käsittelyn mallinnusta: relaatiokalkyyli, oliokalkyyli.

582444 Special Course on Data Mining (Tiedon louhinnan erikoiskurssi) (3 ov)
Lectures: PhD Bart Goethals 29.10.-4.12. Wed 12-14, Thu 12-14 A217
The course focuses on the discovery of frequent patterns. Association rules. Apriori algorithm. Episodes. Levelwise search. Complexity of finding frequent patterns. Closed sets and generators. The course will include a project work.

581274 Paikkatietojärjestelmät (2 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 16.9.-23.10. ti, to 14-16 A414
Paikkatiedon (spatial data) mallinnus. Sijaintisuhteet. Tasoverkkoihin perustuvat paikkatietomallit. Sijaintikyselyt. Paikkatietokannan hakemistorakenteet. Liikkuvien kohteiden tietokannat.

582440 Sanojen merkitykset (2 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Jussi Piitulainen 3.11.-10.12. ma, ke 10-12 A414
Sanojen merkitysten ja merkityssuhteiden esittäminen toisaalta Wordnetin ja sanakirjojen tapaisissa tietovarastoissa, toisaalta aineistopohjaisesti. Sopivien merkitysten valinta tekstiyhteydessä.

582446 Context-Aware Computing (3 cu)
Lectures: Research Coordinator Patrik Floréen, Research Coordinator Greger Lindén, Professor Henry Tirri, Professor Hannu Toivonen 15.9.-24.9. Mon 16-18 A414, Wed 16-18 A414, 27.10. Mon 16-18 A414, 20.11.-21.11. Thu 9-16 A320, Fri 9-16 A414. Maximum number of students is 30.
The course gives a concise introduction to context-aware computing. A context-aware application may automatically adapt to discovered context by changing its behaviour. The course consists of introductory lectures, group work and student presentations.

581339 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov) ja
581286 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)

Kurssien suorittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä älykkäiden järjestelmien erikoistumislinjan vastuuhenkilöön prof. Petri Myllymäkeen.

Seminaarit

Ilmoittautuminen syksyn seminaareihin keväällä 2003. Mikäli seminaareihin jää vapaita paikkoja, voi ilmoittautua myöhemmin ottamalla suoraan yhteyttä seminaarin pitäjään.

58303301 Algorithms for Ad Hoc Networking (2 cu)
Research Coordinator Patrik Floréen 15.9.-8.12. Mon 10-12 A320

58303302 Automatisoitu musiikin analyysi ja haku: mallinnus ja algoritmeja (2 ov)
Tohtoriass. Kjell Lemström 3.11.-27.11. ma 11-14, to 13-16 B453

58303303 Kognitiivinen tekoäly (2 ov)
FL Pauli Salo 18.9.-10.12. to 14-16 A319

58303304 Ohjelmistotuotanto ja tietokonepelit (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 18.9.-4.12. to 14-16 A318

58303305 Käyttöliittymän suunnitteluprosessi: tavoitteista käyttöliittymäratkaisuun (2 ov)
Yliopistonleht. Sari A. Laakso ja DI Antti Latva-Koivisto 12.9. ja 10.10.-14.11. ti, pe 10-12 A216

58303306 Ohjelmistojen vaatimusmäärittely (2 ov)
Prof. Jukka Paakki 16.9.-9.12. ti 14-16 A320

58303307 Transport of Multimedia Streams in the Wireless Internet (2 cu)
University Lecturer Jukka Manner 17.9.-10.12. Wed 16-18 B453

58303308 Selected Topics in Information Security (2 cu)
M.Sc. (Tech.)Pradip Lamsal Fri 12.9. 10-12, Fri 31.10. 10-12, Fri 12.12. 8-16 A319

58303309 Reflektiiviset väliohjelmistot (2 ov)
Prof. Lea Kutvonen 15.9.-8.12. ma 14-16 B450

58303310 Tiedonhakumenetelmien klassikoita (2 ov)
Prof. Helena Ahonen-Myka 16.9.-2.12. ti 10-12 A320

58303311 Tiedon louhinta biomolekyyliaineistoista (2 ov)
Prof. Hannu Toivonen ma 15.9. 10-12, ma 20.10. 9-12 B453, ma 1.12. ja ti 2.12. 9-17 (paikka ilmoitetaan myöhemmin)

58303312 Sähköinen hallinto (2 ov)
Dos. Juha Puustjärvi 22.9.-8.12. ma 8-10 A320

58303313 Verkko-oppimisyhteisöt (2 ov)
Yliopistonleht. Jaakko Kurhila 15.9.-8.12. ma 16-18 C454

58303314 Concurrency Control and Recovery in Database Index Structures (2 cu)
D.Sc. (Tech.) Ibrahim Jaluta 15.9.-8.12. Mon 14-16 A320

KEVÄTLUKUKAUSI 2004

Kurssien puuttuvat sisältökuvaukset ja kurssikirjat: ks. syyslukukausi.

Cum laude approbatur / pakolliset opintojaksot

581324 Tietokone työvälineenä (2 ov)
Luennot: Aman. Juhani Haavisto 23.1.-20.2. pe 8-11 A217

581384 Introduction to the Use of Computers (2 cu)
Lectures: Teacher Krishnan Narayanan 20.1.-23.3. Tue 12-14 A215
This basic course gives a practical introdution to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science courses.

581325 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Tomi Pasanen 20.1.-11.3. ti, to 14-16 Auditorio

581326 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Tomi Pasanen 16.3.-29.4. ti, to 14-16 Auditorio

581328 Tietokantojen perusteet (2 ov)
(erityisesti pääaineopiskelijoille)
Luennot: Leht. Harri Laine 19.1.-23.2. ma 12-14 Auditorio
Kurssi on osittain verkkokurssi; luennoilla käsitellään vain kurssin vaativimpia osia.

581328 Introduction to Databases (2 cu)
Teacher: Lecturer Harri Laine 21.1.-25.2. Wed 10-12 Auditorium
The course will explain the basic concepts of databases, what databases are, and how they are used. It concentrates on relational databases. The main emphasis is on the SQL database language. A short introduction to the design of relational databases is included. The course is mainly based on e-learning material. There are only a couple of lectures, covering the most essential topics.

581327 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Ass. Jukka Viljamaa 15.3.-29.4. ma 16-18, to 16-18 Auditorio

581305 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Laboratorioins. Tiina Niklander 15.3.-28.4. ma 12-14, ke 10-12 Auditorio

581332 Rinnakkaisohjelmistot (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 16.3.-29.4. ti, to 12-14 Auditorio

581330 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Ass. Tuomo Malinen 21.1.-26.2. ke 12-14, to 12-14 Auditorio

58131 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Tohtoriass. Matti Luukkainen 19.1.-7.4. ma, ke 14-16 Auditorio

581333 Tietoliikenne I (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 19.1.-26.2. ma 10-12, to 10-12 Auditorio
Kurssi perehdyttää tietoliikenneverkkojen peruskäsitteistöön ja peruspalveluihin. Tutustutaan tietoliikenteen perusongelmiin ja niiden ratkaisuperiaatteisiin.
Kurssikirja: Kurose J. F., Ross K. W.: Computer Networking, A Top-Down Approach Featuring the Internet, Addison-Wesley, 2001.

581334 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: FT Jan Lindström 15.3.-29.4. ma 10-12, to 10-12 Auditorio

58110 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
(tarkoitettu vain pääaine- ja sivulaudatur-opiskelijoille)
Luennot: Prof. Lea Kutvonen 19.1.-1.3. ma 12-14 A217
Työryhmät: 19.1.-7.5. (Ilmoittautuminen 10.-28.11.2003)

581259 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 19.1.-10.3. ma 16-18, ke 16-18 A217

581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: N.N. ja tuntiop. Turjo Tuohiniemi
Kokoontumiset viikoilla 3-19. Ilmoittautuminen 10.-28.11.2003.

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko lukukauden alku- tai loppuperiodilla seuraavasti:
Luennot: 19.-20.1. ma, ti 16-18 A414
Harjoitustyöryhmät: 19.1-27.2.
tai
Luennot: 15.-16.3. ma, ti 16-18 A414
Harjoitustyöryhmät: 15.3.-30.4.

581329 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Yliopistonleht. Pirjo Moen
Harjoitustyön voi suorittaa joko lukukauden alku- tai loppuperiodilla seuraavasti:
Luennot: 19.1. ma 14-16 A217 aloitusluento, 28.1. ke 14-16 A217 tekniikkaluento
Harjoitustyöryhmät: 19.1.-27.2.
tai
Luennot: 15.3. ma 14-16 A217 aloitusluento, 24.3. ke 14-16 A217 tekniikkaluento
Harjoitustyöryhmät: 15.3.-30.4.

58161 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Otto Nurmi
Harjoitustyöryhmät: 19.1.-7.5.

Cum laude approbatur / valinnaiset opintojaksot

581387 Tietotekniikka: nyt! (2 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Jukka Paakki 21.1.-5.5. ke 16-18 Auditorio
Kyseessä on Studia Generalia -tyyppinen luentosarja, jossa tietotekniikka-alan yritysten ja muiden yhteiskunnallisten organisaatioiden asiantuntijat ruotivat alan nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Luentosarjan hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan aktiivisen läsnäolon lisäksi esitelmiin perustuvien esseiden kirjoittaminen.

581391 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Sari A. Laakso 23.1.-27.2. ti, pe 10-12 Auditorio
Konkreettinen peruskurssi graafisten käyttöliittymien ja web-käyttöliittymien suunnittelusta käyttäjien tavoitteiden pohjalta (goal-derived design). Käyttöliittymäsuunnittelun lisäksi kurssilla harjoitellaan prototyyppien laatimista, demotekniikkaa ja käytettävyystestausta sekä tutustutaan joihinkin kognitiivisen psykologian peruskäsitteisiin käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta.

582302 Digitaalisen median tekniikat (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 17.3.-30.4. ke 12-14, pe 10-12 Auditorio
Kurssilla käsitellään web-sivustojen toteuttamisen perustekniikoita, erityisesti dynaamisuuden ja interaktiivisuuden hallintaa sekä ulkoasun määrittelemistä tyylipohjien avulla. Kurssilla toteutetaan harjoitustyönä näytekansio web-tekniikoilla. Tutkintoon ei voi sisällyttää sekä kurssia Digitaalisen median tekniikat että (vanhaa) kurssia Uusmediasovellusten tekniikat.

582309 Ohjelmointitekniikka (Java) (3 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 20.1.-12.3. ti 12-14, pe 12-14 Auditorio
Kurssilla opitaan Java-kielen edistyneitä piirteitä: säikeitä, kokoelmia, käyttöliittymiä ja ohjelmistokomponentteja, Javan luokkakirjastojen ominaisuuksia ja käyttöä. Esitiedot: Java-ohjelmointi, Tietorakenteet, Rinnakkaisohjelmistot. Kurssilla kokeillaan nykyaikaisia oppimismenetelmiä. Ryhmätyöskentelyn osuus on suuri. Kurssiin liittyy pienempiä ja suurempia pakollisia harjoitustöitä. Luentoja ei ole niin paljon kuin yllä luetellaan, mutta noina aikoina luennot pidetään. Ryhmäopetusta on 20.1.-12.3. enemmän kuin tavalliset kaksi tuntia viikossa. Osallistujamäärää voidaan joutua rajoittamaan.
Kurssikirja: C.S.Horstmann, G.Cornell, Core Java 2, Volume II - Advanced Features. Prentice-Hall, 2003.

581264 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi (3 ov)
Luennot: Prof. Hannu Toivonen 16.3.-29.4. ti, to 10-12 A217
Tutkimusaineistojen vaatimukset tiedonhallinnalle. Metadata. Eksploratiivinen data-analyysi. Hypoteesin testaus satunnaistamalla. Estimointi bootstrap-menetelmällä. Satunnaislukujen generointi. Otosten ottaminen. Esitiedot: Perustiedot ja -taidot ohjelmoinnissa (esim. Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi) sekä tiedonhallinnassa (Johdatus sovellussuunnitteluun, Tietokantojen perusteet). Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitustyö, joka on suotavaa tehdä omasta aineistosta.

582303 Verkkosovellusten toteuttaminen (4 ov)
Luennot: Leht. Markku Kojo 20.1.-25.3. ti 12-14, to 12-14 A414
Harjoitustyö: 23.2.-7.5.
Kurssilla annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä käyttävien sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä sovelluskehitystyöhön Unix-ympäristössä. Osallistujilta edellytetään kurssin C-ohjelmointi, Rinnakkaisohjelmistot, Käyttöjärjestelmät I, Tietoliikenne I ja Tietoliikenne II sekä Tietorakenteiden harjoitustyön suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Huom! Ennakkoilmoittautuminen jo marraskuussa 2003.
Kurssikirja: Stevens W. R.: UNIX Network Programming, Volume 1 (2nd ed.), Prentice-Hall, 1998.

Laudatur

58053 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Prof. Jyrki Kivinen 21.1.-7.5. ke 14-16, pe 10-12 A414
Algoritmien yleisiä suunnittelu- ja analyysiperiaatteita. Kokoelma keskeisiä ongelmia ja edustavia ratkaisualgoritmeja.

582441 Kombinatorinen optimointi (5 ov)
Luennot: Prof. Otto Nurmi 20.1.-30.4. ti 14-16, pe 12-14 B450
Tehokkaita algoritmeja optimiratkaisun etsimiseen äärellisestä joukosta: lineaarinen ohjelmointi ja kokonaislukuohjelmointi, polku-, virtaus-, paritus-, peitto-, kuljetus- ja työnjako-ongelmat, matroidit ja ahne menetelmä, likimääräisalgoritmit. Perustiedot lineaarialgebrasta ja algoritmianalyysistä ovat kurssilla hyödyllisiä.

582447 Topics in Computational Biology (2 cu)
Lectures: Academy Professor Esko Ukkonen 21.1.-26.2. Wed 10-12, Thu 10-12 A217
The course covers algorithmic methods for some data analysis problems of current interest in computational biology.

582450 Modelling of Perception (3 cu)
Lectures: Docent Aapo Hyvärinen, Professor Jouko Lampinen (HUT), PhD Kaisa Tiippana (HUT). The course will be arranged in cooperation with the Helsinki University of Technology. The schedule will be indicated later; part of the lectures will be held in Otaniemi. The topics of the course are mechanisms and modelling of human perception. The emphasis is on modelling of visual feature extraction, and modelling of object and scene recognition. The human visual system and other topics dealing with modelling of visual perception are also included. The course is most suitable to students specializing in bioinformatics or intelligent systems.

582418 Proof Theory and Proof Search (3 cu)
Lectures: PhD Sara Negri 20.1.-20.4. (not 2.3.) Tue 10-12 University Main Building, hall XI
The course gives a concise introduction to the central methods and results of structural proof theory. Special emphasis is given to the design of logical calculi supporting proof-search. The course includes exercise and demo sessions with the use of an interactive proof-editor for sequent calculus. Expected background is an introductory course in logic.
Course literature: "Structural Proof Theory", S. Negri and J. von Plato, Cambridge U.P. 2001.

581287 Kolme käsitettä: todennäköisyys (3 ov)
Luennot: Prof. Petri Myllymäki 16.3.-11.5. ti 16-19 A217
Johdatus todennäköisyyslaskennan teoriaan ja sovellusmenetelmiin tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta. Kurssin suoritukseen liittyy perehtyminen B-Course -työkalun (http://b-course.hiit.fi) käyttöön ja oheismateriaaliin sekä ohjelmointitaitoa edellyttäviä projektitöitä ja kirjallisia harjoitustöitä.

58037 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Jaakko Kurhila 22.1.-1.4. to 10-12 A414
Kurssi toteutetaan verkkokurssina. Ensimmäinen tapaaminen on to 22.1. klo 10-14, jatkossa joka toinen viikko on ohjaustapaaminen (to klo 10-12). Osallistujamäärää saatetaan joutua rajoittamaan.
Verkko-opiskelun suunnittelu, toteutus ja evaluointi. Verkkopedagogiikka, ryhmätyöohjelmistot ja verkko-opiskelualustat. Etäläsnäolo ja adaptiivisuuden toteutuminen verkko-oppimisympäristöissä. Esimerkkejä käytössä ja kehitteillä olevista verkko-oppimisympäristöistä.

581358 Ohjelmistoarkkitehtuurit (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Juha Taina 12.3.-12.5. ke 16-18, pe 8-10 A217
Ohjelmistoarkkitehtuurilla tarkoitetaan moduulijakoa korkeamman tason abstraktiota ohjelmiston osista ja näiden välisestä kommunikaatiosta. Kurssin aihepiiriin kuuluvat arkkitehtuurimallit, arkkitehtuurin kuvaaminen, analysointi ja suunnittelu. Osanottajien edellytetään suorittaneen Ohjelmistotuotannon kurssin.

581362 Ohjelmointikielten periaatteet (4 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 20.1.-11.3. ti, to 14-16 A217
Ohjelmointikielten käsitteet ja rakenteet, kielten kehitys ja toteutus, ohjelmointiparadigmat.
Kurssikirja: M. Scott: Programming Language Pragmatics, Morgan Kaufmann, 2000.

582429 Laudatur-projektityö (4 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Inkeri Verkamo
Aloituspalaveri 20.1. ti 16-18 A319
Laudaturin projektityössä harjoitellaan käytännössä systemaattista mitattua ja seurattua prosessia käyttävää projektityöskentelyä määrittelemällä, suunnittelemalla ja toteuttamalla ohjelmisto ryhmäohjelmistoprosessin periaatteita noudattaen. Esitietovaatimus: Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu.

582405 Käyttöjärjestelmät II (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 15.3.-28.4. ma 10-12, ke 12-14 A217
Kurssin tavoitteena on ymmärtää käyttöjärjestelmän perusrakenne ja sen toteutusperiaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita käyttöjärjestelmän toteuttajan näkökulmasta. Osallistujilta edellytetään kurssien Käyttöjärjestelmät I ja Rinnakkaisohjelmistot suoritus.
Kurssikirja: Stallings W.: Operating Systems, 4th ed. Prentice Hall, 2001.

581366 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet (2 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Timo Karvi 19.1.-25.2. ma 14-16, ke 12-14 A414
Tavoitteena on oppia mallintamaan prosesseja siirtymäsysteemeihin perustuvilla formalismeilla yksinkertaisissa tapauksissa, ymmärtää ilman logiikkaa tapahtuvan automaattisen verifioinnin periaatteet ja osata itse verifioida yksinkertaisia protokollia joidenkin ohjelmistojen avulla.

581288 Tietoturva (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Timo Karvi 10.3.-7.5. ke 10-12, pe 12-14 A217
Kurssilla tutustutaan kryptografian perusteisiin, tietoturvaprotokolliin ja -standardeihin sekä perehdytään alan keskeisiin käsitteisiin, malleihin ja teoreettisiin tuloksiin.
Kurssikirja: Bishop, M.: Computer Security, Addison Wesley 2003.

582420 Väliohjelmistot (3 ov)
Luennot: Prof. Lea Kutvonen 16.3.-30.4. ti, pe 10-12 B450
Väliohjelmistot sijoittuvat käyttöjärjestelmä- ja tietoliikennepalveluiden päälle, avustamaan sovelluksia palveluiden paikantamisessa, aktivoinnissa ja kommunikoinnissa. Modernit väliohjelmistot suuntautuvat komponenttiperustaisten ohjelmistojen tukemiseen. Kurssilla tutustutaan joihinkin väliohjelmiston tavoitteisiin, ongelmiin ja ratkaisuihin esim. CORBA- ja/tai Java-teknologiaan pohjautuvissa väliohjelmistoissa. Kurssi muodostuu luennoista ja harjoituksista, joista osa on ryhmälle esitettäviä esseitä.

582425 Tosiaikajärjestelmät (3 ov)
Luennot: Laboratorioins. Tiina Niklander 20.1.-12.3. ti, pe 12-14 B453
Kurssilla käsitellään tosiaikajärjestelmien toiminnan kannalta keskeisiä perusominaisuuksia kuten tapahtumien ajoitusta ja kommunikointia. Lisäksi tutustutaan tosiaikaisiin käyttöjärjestelmiin ja tietokantoihin.
Kurssikirja: Jane W. S. Liu: Real-time systems. Prentice Hall, 2000.

581372 Suorituskykyanalyysi (2 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 22.1.-1.4. to 12-14 A217
Kurssilla perehdytään tietojenkäsittelyjärjestelmien suorituskykyanalyysin perusmenetelmiin. Käsiteltävät asiat liittyvät järjestelmien työkuormien mittaamiseen, kapasiteetin suunnitteluun sekä järjestelmän suorituskyvyn arvioimiseen. Kurssilla esitetään myös analysoinnin perusmenetelmät: mallitus sekä jono- ja verkkomallien soveltaminen.

582442 Web Services Architecture (4 cu)
Lectures: Project Manager Suresh Chande 19.1.-18.3. Mon 16-18, Thu 16-18 B450
This course introduces the different Web Architectures and gives an in-depth understanding of the various current and upcoming Web Service technologies in the Web Services arena. Strengths and pitfalls of the technologies will be covered too.

582407 Software Agent Technology (3 cu)
Lectures: Professor (University of Tampere) Roope Raisamo and Ph. Lic. Heimo Laamanen 19.1.-10.5. Mon 14-16 B450
The course provides students with a basic knowledge of software agent technology, dealing with software agents (different specifications, architectures, programming languages), communication between software agents, software agent platforms, ontologies and software agent applications. The course consists of lectures and exercises, and is carried out in a national video-based virtual university project (OSCu).

582416 Ohjelmistoliiketoimintaprojekti (2 ov)
Luennot ja harjoitukset: Prof. Eero Hyvönen 22.1.-6.5. to 16-20 A217
Kurssilla perehdytään ohjelmistojen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaan. Opetus alkaa luennoilla ja teollisuuden edustajien kutsuesitelmillä, joilla käsitellään ohjelmistoteknologian siirtoprosessia, rahoitusta, markkinointia, myyntiä, jakelua sekä liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Opiskelijat laativat sitten ryhmätöinä tietotekniikka-alan liiketoimintasuunnitelmia ja esittelevät niitä toisille ryhmille, jotka analysoivat suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta rahoittajan tai hankkeen vastuuhenkilön roolissa. Kurssi vastaa sisällöltään aiempaa kurssia Ohjelmistojen tuotteistaminen ja liiketoiminta (3 ov), johon sisältynyt tietotekniikkaoikeuden osuus on eriytetty omaksi kurssiksi Johdatus tietotekniikkaoikeuteen (1 ov). Ohjelmistoliiketoiminnan sivuainetta suorittavan opiskelijan kannattaa ajoittaa kurssin suorittaminen opintojen loppuvaiheeseen. Muille suositellaan kurssin Johdatus tietotekniikkaoikeuteen suorittamista esitietona.
Kurssikirja: McKinsey & Company, Ideasta kasvuyritykseksi, WSOY, 2000.

581354 Tietokantarakenteet ja -algoritmit (4 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 20.1.-15.4. ti, to 14-16 A414
Tietokanta ja transaktiot. Häiriöistä elvytys. Samanaikaisuuden hallinta. Fyysisten tietokantarakenteiden elvytys ja samanaikaisuuden hallinta. Kyselyiden käsittely. Hajautetun tietokannan hallinta. Sivupalvelinjärjestelmän hallinta.

582424 Tekstiaineistojen tilastosuureita (2 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Jussi Piitulainen 19.1.-25.2. ma, ke 10-12 A414
Sanojen yleisyys tekstiaineistossa sekä yhdessä että erikseen, harvinaiset sanat, sanojen informatiivisuus toistensa suhteen, yhteisesiintymien mielenkiintoisuus.

581257 Tiedonhakumenetelmät (3 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka 16.3.-29.4. ti 12-14, to 10-12 B450
Tiedonhaun peruskäsitteet. Tiedon tallennus- ja hakuprosessi. Tiedonhakumallit. Täsmäytysmenetelmät. Luonnollisen kielen käsittely hakua varten. Kyselystrategiat ja käyttöliittymät. Kurssiin liittyy harjoitustyö.

582448 Tiedon louhinnan menetelmät (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Pirjo Moen, aloitusluento 20.1. ti 12-14 A217, muut luentoajat ilmoitetaan kevään opetusohjelmassa.
Kurssilla tutustutaan tiedon louhinnan keskeisiin käsitteisiin ja menetelmiin sekä tiedon louhintaprosessiin. Kurssi sisältää sekä teoreettista että käytännöllistä materiaalia. Kurssilla sovelletaan ns. tutkivaa oppimista, jossa pääosa työskentelystä tapahtuu ryhmissä omatoimisesti ongelmaa ratkomalla.
Kurssikirja: Han, J., Kamber, M.: Data mining: concepts and techniques. Morgan Kaufmann, 2001.

Seminaarit

Ilmoittautuminen kevään seminaareihin 10.-28.11.2003. Mikäli seminaareihin jää vapaita paikkoja, voi ilmoittautua myöhemmin ottamalla suoraan yhteyttä seminaarin pitäjään.

58304101 Muistihierarkia-algoritmit (2 ov)
Tohtoriass. Juha Kärkkäinen 20.1.-4.5. ti 10-12 A319

58304102 Hajautettu tekoäly (2 ov)
Yliopistonleht. Raul Hakli 22.1.-6.5. to 10-12 A320

58304103 Skriptikielet (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 4.2.-28.4. ke 14-16 C454

58304104 Käyttöliittymät ja suorituskyky (2 ov)
Prof. Inkeri Verkamo 20.1.-4.5. ti 8-10 C454

58304105 Linux-käyttöjärjestelmä-seminaari (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen 19.1.-26.4. ma 16-18 C454

58304106 Research Seminar on Hot Topics in Internet Protocols (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen, first meeting Tue 20.1. 16-18 C454

58304107 Hajautettujen käyttöjärjestelmien menetelmiä (2 ov)
Prof. Timo Alanko 16.1.-30.4. pe 8-10 A320

58301104 Tietojenkäsittelytieteen historia (2 ov)
Leht. Teemu Kerola 22.1.-6.5. to 12-14 B450

58304108 Tietovirtajärjestelmät (2 ov)
Prof. Seppo Sippu 21.1.-6.5. ke 14-16 B450

58304109 Kieliteknologia ja semantiikka (2 ov)
Yliopistonleht. Jussi Piitulainen 17.3.-28.4. ke 12-14 A320

58304110 Opetusteknologian tietokantasovellukset (2 ov)
Leht. Harri Laine 21.1.-6.5. ke 16-20 B450 (seminaari ei kokoonnu säännöllisesti joka viikko)

58304111 Research Seminar on Transaction Processing (2 cu)
PhD Jan Lindström 19.1.-5.4. Mon 16-18 B453
Course reading: Weikum, G., and Bossen G.: Transactional Information Systems. Theory, Algorithms and the Practice of Concurrency Control and Recovery. Morgan Kaufmann Publishers, 2001.

58304112 Research Themes in Context-Aware Computing (2 cu)
Research Coordinator Greger Lindén 13.1.-4.5. Tue 10-12 A320

58990099 Multidimensional Access Methods in Databases (2 cu)
D.Sc. (Tech.) Ibrahim Jaluta 21.1.-5.5. Mon 12-14 A320

KESÄOPETUS 2004

Kesällä voi suorittaa Ohjelmoinnin harjoitustyön, Tietokantasovellusten harjoitustyön ja Tietorakenteiden harjoitustyön 10.5.-18.6. tai 26.7.-3.9. Lisäksi kesällä järjestetään Ohjelmistotuotantoprojektiryhmiä. Ohjelmistotuotantoprojektit kokoontuvat viikoilla 21-35, ilmoittautuminen 5.-23.4.2004.

Yhteistyössä Avoimen yliopiston (Helsingin toimisto) kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa Avoimen yliopiston opetusohjelmasta, joka ilmestyy keväällä 2004.

Computer Science Courses in English

Most courses are offered in Finnish. Some courses are offered in English both at the basic level (Cum Laude Approbatur, years 1 to 3) and at the advanced or post-graduate level (Laudatur). Some courses will be taught by foreign visitors at the department, some by native Finns.

Most examinations, at all levels, can be taken in English if so requested. The examination material will be available in English in such cases. Please contact the teacher responsible for the course two weeks in advance.

All the information here is preliminary. For detailed, up-to-date information please refer to the departmental bulletin boards at the beginning of each semester, the web page http://www.cs.helsinki.fi/instr.engl/fsa/ or contact the Departmental Student Counselling Office, room B439 (4th floor), Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 191 44222.

At least the following courses are offered in English (lectures, exercise groups etc.) this academic year:

AUTUMN 2003

58127 Programming in C (2 cu)
Lectures: Teacher Krishnan Narayanan 29.10.-5.12. Wed 10-12, Fri 12-14 Auditorio
We learn how to program in ANSI C. Prerequisites: Introduction to Programming, Programming in Java, Programming Project or corresponding programming skills. Students are also recommended to have completed (or to take at the same time) the course Data Structures. The course can be completed without these prerequisites but will in that case require a lot of additional work.
Course literature: Müldner T.: C for Java Programmers, Addison Wesley, 2000.

581366 An Introduction to Specification and Verification (2 cu)
Lectures: PhD Assistant Matti Luukkainen 24.9.-26.11. Wed 14-16 C454
Introduction to formal methods for specifying and verifying concurrent systems. The course takes the form of a seminar and students are expected to participate actively.
Course reading: Doron Peled: Software reliability methods, Springer, 2001.

582439 Graphical Models (3 cu)
Lectures: Professor Petri Myllymäki, PhD Wray Buntine 31.10.-5.12. Fri 10-13 A320
During the last decade probabilistic graphical models have become an important modeling formalism in statistics, adaptive and learning systems in computer science and in information theory. This course provides an introduction to probabilistic modeling with graphical models with an emphasis on applications in machine learning, uncertain reasoning and information retrieval.

582443 Game Theoretic Concepts in Computer Science (3 cu)
Lectures: PhD Floris Geerts 16.9.-6.11. Tue 12-14, Wed 12-14 A414
This course covers techniques in the interface between algorithms and game theory. Topics will include Nash equilibrium, refinements of equilibrium concepts, mechanism design, worst-case equilibria and "the price of anarchy", combinatorial auctions, evolutionary game theory and repeated games and economic aspects of the structure of the Internet graph, privacy and clustering. Project work will be part of the course.

582438 Middleware Standards for Mobile Computing (2 cu)
Lectures: Professor Kimmo Raatikainen 12.9.-28.11. Fri 9-11 B450
The course examines recent developments from several standardization forums including Open Mobile Alliance, W3C, Java Community Process, OASIS, and Liberty Alliance Project.

582445 Distributed Transaction Management (Hajautettujen transaktioiden hallinta) (3 cu)
Lectures: Professor (University of Tampere) Jyrki Nummenmaa, PhD Jan Lindström 7.10.-25.11. (not 21.10.) Tue 10-12 A217
The course deals with problems in distributed transaction management. The topics include basic transaction management, commit protocols, lock management, Internet transaction management and methods for managing long transactions such as design transactions.
The course is arranged in a national video-based virtual university project (OSCu).

582449 Peer-to-peer Computing (2-3 cu)
Lectures: PhD Stefano Campadello, PhD Heikki Helin 11.9.-4.12. Thu 16-18 A414
The course covers general introduction to peer-to-peer computing, including models, techniques, and algorithms for peer-to-peer architectures. Additionally, several case studies of peer-to-peer architectures will be presented. The course offers the opportunity to participate in an optional project work (1 cu).

582444 Special Course on Data Mining (Tiedon louhinnan erikoiskurssi) (3 ov)
Lectures: PhD Bart Goethals 29.10.-4.12. Wed 12-14, Thu 12-14 A217
The course focuses on the discovery of frequent patterns. Association rules. Apriori algorithm. Episodes. Levelwise search. Complexity of finding frequent patterns. Closed sets and generators. The course will include a project work.

582446 Context-Aware Computing (3 cu)
Lectures: Research Coordinator Patrik Floréen, Research Coordinator Greger Lindén, Professor Henry Tirri, Professor Hannu Toivonen 15.9.-24.9. Mon 16-18 A414, Wed 16-18 A414, 27.10. Mon 16-18 A414, 20.11.-21.11. Thu 9-16 A320, Fri 9-16 A414. The maximum number of students is 30.
The course gives a concise introduction to context-aware computing. A context-aware application may automatically adapt to the discovered context by changing its behaviour. The course consists of introductory lectures, group work and student presentations.

SPRING 2004

581384 Introduction to the Use of Computers (2 cu)
Lectures: Teacher Krishnan Narayanan 20.1.-23.3. Tue 12-14 A215
This basic course gives a practical introdution to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science courses.

581328 Introduction to Databases (2 cu)
Teacher: Lecturer Harri Laine 21.1.-25.2. Wed 10-12 Auditorium
The course will explain the basic concepts of databases, what databases are, and how they are used. It concentrates on relational databases. The main emphasis is on the SQL database language. A short introduction to the design of relational databases is included. The course is mainly based on e-learning material. There are only a couple of lectures, covering the most essential topics.

582447 Topics in Computational Biology (2 cu)
Lectures: Academy Professor Esko Ukkonen 21.1.-26.2. Wed 10-12, Thu 10-12 A217
The course covers algorithmic methods for some data analysis problems of current interest in computational biology.

582450 Modelling of Perception (3 cu)
Lectures: Docent Aapo Hyvärinen, Professor Jouko Lampinen (HUT), PhD Kaisa Tiippana (HUT). The course will be arranged in cooperation with the Helsinki University of Technology. The schedule will be indicated later; part of the lectures will be held in Otaniemi. The topics of the course are mechanisms and modelling of human perception. The emphasis is on modelling of visual feature extraction, and modelling of object and scene recognition. The human visual system and other topics dealing with modelling of visual perception are also included. The course is most suitable to students specializing in bioinformatics or intelligent systems.

582418 Proof Theory and Proof Search (3 cu)
Lectures: PhD Sara Negri 20.1.-20.4. (not 2.3.) Tue 10-12 Päärakennus sali XI
The course gives a concise introduction to the central methods and results of structural proof theory. Special emphasis is given to the design of logical calculi supporting proof-search. The course includes exercise and demo sessions with the use of an interactive proof-editor for sequent calculus. Expected background is an introductory course in logic.
Course literature: "Structural Proof Theory", S. Negri and J. von Plato, Cambridge U.P. 2001.

582407 Software Agent Technology (3 cu)
Lectures: Professor (University of Tampere) Roope Raisamo and Ph. Lic. Heimo Laamanen 19.1.-10.5. Mon 14-16 B450
The course provides students with a basic knowledge of software agent technology, dealing with software agents (different specifications, architectures, programming languages), communication between software agents, software agent platforms, ontologies and software agent applications. The course consists of lectures and exercises, and is carried out in a national video-based virtual university project (OSCu).

582442 Web Services Architecture (4 cu)
Lectures: Project Manager Suresh Chande 19.1.-18.3. Mon 16-18, Thu 16-18 B450
This course introduces the different Web Architectures and gives an in-depth understanding of the various current and upcoming Web Service technologies in the Web Services arena. Strengths and pitfalls of the technologies will be covered too.

The following courses will be lectured in Finnish but we have prepared to offer an exercise group in English during the term indicated below:

AUTUMN 2003

SPRING 2004

Descriptions of the courses will be available on their web pages.

For other courses, an exercise group in English or some other advice might be available according to demand.

The following seminars are offered in English:

AUTUMN 2003

58303301 Algorithms for Ad Hoc Networking (2 cu)
Research Coordinator Patrik Floréen 15.9.-8.12. Mon 10-12 A320

58303307 Transport of Multimedia Streams in the Wireless Internet (2 cu)
University Lecturer Jukka Manner 17.9.-10.12. Wed 16-18 B453

58303308 Selected Topics in Information Security (2 cu)
M.Sc. (Tech.) Pradip Lamsal Fri 12.9. 10-12, Fri 31.10. 10-12, Fri 12.12. 8-16 A319

58303314 Concurrency Control and Recovery in Database Index Structures (2 cu)
D.Sc. (Tech.) Ibrahim Jaluta 15.9.-8.12. Mon 14-16 A320

SPRING 2004

58304106 Research Seminar on Hot Topics in Internet Protocols (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen, first meeting Tue 20.1. 16-18 C454

58304111 Research Seminar on Transaction Processing (2 cu)
PhD Jan Lindström 19.1.-5.4. Mon 16-18 B453
Course reading: Weikum, G., and Bossen G.: Transactional Information Systems. Theory, Algorithms and the Practice of Concurrency Control and Recovery. Morgan Kaufmann Publishers, 2001.

58304112 Research Themes in Context-Aware Computing (2 cu)
Research Coordinator Greger Lindén 13.1.-4.5. Tue 10-12 A320

58990099 Multidimensional Access Methods in Databases (2 cu)
D.Sc. (Tech.) Ibrahim Jaluta 21.1.-5.5. Mon 12-14 A320

Foreign Student Advisor:
Dept of Computer Science
P.O. Box 26 (Teollisuuskatu 23)
FIN-00014 University of Helsinki
Finland
fax. +358 9 191 44441
E-mail: fsa@cs.Helsinki.fi
http://www.cs.Helsinki.fi/instr.engl/

Den svenskspråkiga undervisningen i datavetenskap

I datavetenskap ordnas en svenskspråkig mikroövningsgrupp i anslutning till kursen Introduktion till datorn som arbetsredskap (Tietokone työvälineenä) som föreläses på finska. På hösten och våren ordnas vid behov även svenskspråkig handledning i kursen Att skriva vetenskaplig text (Tieteellinen kirjoittaminen). Se även http://www.cs.helsinki.fi/svenska/.

Observera att på finskspråkiga kurser kan tentamensuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen. Alla tentamina får besvaras på svenska.

Undervisning

HÖSTTERMINEN

581357 Introduktion till datorn som arbetsredskap (2 sv).
Föreläsningar: Lekt. Anni Rytkönen 1.9.-2.9. mån, tis 10-12 och 8.9.-9.9. mån, tis 12-14 Auditoriet
Kursen föreläses på finska men en svenskspråkig övningsgrupp arrangeras vid behov. Kursen ger viktiga grundkunskaper för övriga kurser i datavetenskap, bl.a. på följande områden: Grunderna i Unix, Linux och Windows, WWW, elektronisk post, nyhetsgrupper, text- och bildbehandling samt kalkylberäkning. Föreläsningarna behandlar principerna för dessa program och består till stor del av demonstrationer.

58110 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
Föreläsningar: Prof. Lea Kutvonen 8.9. och 22.9.-27.10. mån 14-16 samt 11.9. tor 14-16 A217
Arbetsgrupper 15.9.-10.12. (Anmälning våren 2003.)
På kursen lär vi oss skriva vetenskapliga texter (avhandlingar, rapporter, övriga publikationer), söka efter källmaterial, strukturering av det vi skriver samt muntlig framställning. Kursen är avsedd endast för huvudämnesstuderande. Kursen föreläses på finska, men svenskspråkig handledning arrangeras vid behov. Har du avlagt studentexamen på svenska ska även Att skriva vetenskapligt text avläggas på svenska.

VÅRTERMINEN

58110 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
Föreläsningar: Prof. Lea Kutvonen 19.1.-1.3. mån 12-14 A217
Arbetsgrupper: 19.1.-7.5. (Anmälning 10.-28.11.2003.)

Opettajat

Yhteydenotot laitoksen opettajiin on hoidettava vastaanottoaikoina. Vastaanotot ovat tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa web-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/ihmiset/vastaanottoajat.html sekä kunkin opettajan ovella olevassa ilmoituksessa.


Ahonen-Myka, Helena, FT, prof. (mvs)
Alanko, Timo, FT, prof. (mvs)
Elomaa, Tapio, FT, dos., Tampereen teknillisen yliopiston prof.
Eloranta, Satu, FM, yliass.
Erkiö, Hannu, FT, dos., leht.
Eskola, Jukka, FM, ass.
Floréen, Patrik, FT, dos., yliopistonleht., virasta vapaa, tutkimuskoordinaattori
Gurtov, Andrei, FL, ass.
Haavisto, Juhani, aman.
Hakli, Raul, FM, yliopistonleht.
Heinonen, Oskari, FM, ass.
Huovinen, Marja, aman.
Hyvönen, Eero, TkT, dos., prof. (mvs)
Häkkinen, Auvo, FM, leht.
Jaakkola, Jani, tietotekniikka-asiantuntija
Karimäki-Suvanto, Päivi, FM, toimistopäällikkö
Karvi, Timo, FT, yliopistonleht.
Kerola, Teemu, PhD, leht.
Kivinen, Jyrki, FT, prof.
Kojo, Markku, FM, leht., virasta vapaa syyslukukaudella
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen teknillisen yliopiston prof.
Kujala, Teija, FM, aman., virasta vapaa, tutkija
Kurhila, Jaakko, FT, yliopistonleht.
Kurtén, Marina, FM, kääntäjä
Kutvonen, Lea, FT, prof. (mvs)
Kutvonen, Petri, tietotekniikkapäällikkö
Kuuppelomäki, Päivi, FM, ass.
Kärkkäinen, Juha, FT, tohtoriass., virasta vapaa syyslukukaudella
Laakso, Sari A., FM, yliopistonleht.
Lahti, Olli, LuK, ass.
Laine, Harri, FL, leht.
Lemström, Kjell, FT, tohtoriass.
Lindén, Greger, FT, yliopistonleht., virasta vapaa, ohjelmakoordinaattori
Lindström, Jan, FT, ass., virasta vapaa
Lokki, Heikki, FL, leht.
Luukkainen, Matti, FL, tohtoriass.
Malinen, Tuomo, FM, ass.
Manner, Jukka, FM, yliopistonleht.
Mannila, Heikki, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof., tutkimusjohtaja
Marttinen, Liisa, FM, leht.
Moen, Pirjo, FT, yliopistonleht.,
Mononen, Tommi, FM, ass.
Myllymäki, Petri, FT, dos., prof. (mvs)
Mäkelä, Matti, TkT, prof. emer.
Mäkinen, Veli, FM, tohtoriass.
Niklander, Pekka, tietotekniikka-asiantuntija
Niklander, Tiina, FL, aman., virasta vapaa, laboratorioins.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., prof. (mvs)
Nykänen, Matti, FT, prof. (mvs)
Orponen, Pekka, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Paakki, Jukka, FT, prof., laitoksen johtaja
Pasanen, Tomi, FT, yliopistonleht.
Piitulainen, Jussi, FM, yliopistonleht.
Puustjärvi, Juha, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun tutkijaleht.
Raatikainen, Kimmo, FT, prof.
Raatikka, Vilho, ass.
Rinta-Mänty, Janne, ass.
Rousu, Juho, FT, dos., tohtoriass., virasta vapaa
Rytkönen, Anni, FM, leht.
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Saarinen, Janne, FM, tiedottaja
Silander, Tomi, FM, ass., virasta vapaa
Sippu, Seppo, FT, prof.
Sirén, Jouni ass.
Sivèn, Reijo, FK, suunnittelija
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Taina, Juha, FT, yliopistonleht.
Takala, Tapio, TkT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tarhio, Jorma, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tienari, Martti, FT, prof. emer.
Tirri, Henry, FT, prof., virasta vapaa
Toivonen, Hannu, FT, prof.
Ukkonen, Esko, FT, prof., virasta vapaa. Akatemiaprof.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tampereen teknillisen yliopiston prof.
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing., dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Verkamo, Inkeri, FT, prof.
Vihavainen, Juha, FL, leht.
Wikla, Arto, FM, leht.
Viljamaa, Antti, FL, ass.
Viljamaa, Jukka, FL, ass.