Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.
International department blog
The CS Blog Task Force
The CS Blog Task Force
The CS Blog Task Force
Kokemuksia Stanfordin yliopiston verkkokurssista ja suoritusten hyväksilukemisesta syksyllä 2011
Lyhyesti
Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.
Tekoälyä käsittelevälle Introduction to Artificial Intelligence –kurssille ilmoittautui yli 50 laitoksen opiskelijaa ja kurssin suoritti 41 opiskelijaa. Lähes kaikki suorittajat olivat etäsuoritusmahdollisuuteen hyvin tyytyväisiä ja pitivät kurssia kiinnostavana ja onnistuneena. Parannuskohteita löytyi myös paljon. Lähes kaikki sekä tekoäly- että koneoppimiskurssin suorittaneet pitivät jälkimmäistä paremmin järjestettynä.
Yhteenvetona kurssiin oltiin keskimäärin hyvin tyytyväisiä ja sen koettiin palvelleen vähintään yhtä hyvin kuin oman laitoksen vastaava opetus. Suorituksen todennus ja kirjaaminen eivät tuottaneet normaalista poikkeavaa hallinnollista vaivaa (ei enempää eikä vähempää), eikä muitakaan ongelmia ilmaantunut. Ohjelmointitehtävien täydellinen puuttuminen oli kurssin merkittävin yksittäinen puute. Summa summarum, MOOC-kurssien hyväksilukemista voi pitää hyvänä muttei täysin ongelmattomana ratkaisuna.
Taustaa: Johdatus tekoälyyn ja AI Class
Laitoksen oma JohTek-kurssi on neljän opintopisteen laajuinen kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen aineopintotasoinen kurssi. Se luennoidaan kerran vuodessa syyslukukauden ensimmäisessä periodissa.
Stanfordin yliopisto aloitti syksyllä 2011 kolmen MOOC-kurssin tarjoamisen kaikille halukkaille. Tekoälykurssille (“AI Class”, www.ai-class.com) piti ilmoittautua omalla nimellä verkossa ja suoritukset kirjautuivat ko. opiskelijalle kurssin edetessä. Kurssi koostui viikottaisista luennoista, niihin liittyvistä pienistä tehtävistä (quiz), joihin vastattiin monivalinta- tai numeerisin vastauksin. Kurssilla oli myös väli- ja loppukoe, jotka kumpikin oli suoritettava 72 tunnin ikkunan sisällä vapaasti valittavana 4 tunnin jakson aikana.
Opiskelijoiden kokemuksia: vaikeuksien kautta voittoon
Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella AI Class –kurssi herätti etukäteen suuret odotukset. Kurssia pitivät tunnetut tekoälytutkijat Peter Norvig, joka on toinen alan “raamatun” Artificial Intelligence: A Modern Approach toinen kirjoittaja, ja Sebastian Thrun, joka on tunnettu itsestään ajavien autojen menestyksekkäästä tutkimuksestaan.
Etenkin kurssin alussa opiskelua kuitenkin haittasivat tekniset ongelmat, jotka osin johtuivat odotettuakin suuremmasta osallistujamäärästä: kurssille osallistui toistasataa tuhatta opiskelijaa. Ladattavat videot ja kotitehtävät olivat välillä jumissa tai myöhässä aikataulusta. Ongelmiin kuitenkin löydettiin nopeasti ratkaisuja ja tarvittaessa aikataulua löysennettiin, jotta opiskelijat ehtivät suorittaa tehtävät riittävän ajan kanssa.
Kurssin ensikerran luennoinnista seurasi myös joitakin sisällöllisiä ongelmia. Monet opiskelijat valittelivat, että joissain tehtävissä vastaus ei selvinnyt luennoidusta materiaalista tai että se oli selvä ilman luentojakin. Tällaisen kuvan sai myös joistakin väli- ja loppukokeista. Jotkut kysymykset olisivat voineet olla peräisin vaikkapa Tieteen kuvalehden loppusivujen pähkinäpalstalta.
Pääosin sisältöjä ja tehtäviä kuitenkin kiiteltiin. Etenkin muoto, jossa luennot olivat lyhyitä, 5-15 minuuttin mittaisia, ja luentoja seurasi aina sen sisältöä kertaavia kysymyksiä, oli monesta erinomainen. Tehtävät pakottivat arvioimaan omaa osaamista ja tarvittaessa palaamaan luentoihin tai etsimään lisätietoa esimerkiksi Wikipediasta ja alan kirjallisuudesta. Lisämateriaalia oli ilmeisesti riittävän helppo löytää, koska kirjan tai muun “virallisen” materiaalin puutetta ei kukaan harmitellut.
Arvioinnista: “Congratulations! You have successfully completed…”
Sertifikaatit
Kurssin onnistuneesti suorittaneet saivat Stanfordista PDF-muotoisen sertifikaatin.
Sertifikaatissa annetaan prosenttiosuus oikeista vastauksista, jossa eri osien painotus oli sellainen, että luentoihin liittyvien tehtävien paino oli 30%, välikokeen 30% ja loppukokeen 40%. Lisäksi parhaaseen 50%, 25%, 10% tai 5% kuuluneiden opiskelijoiden kohdalla on tästä erikseen maininta, kuten yllä (25%).
Arvostelu
oikeat vast. (%)
|
arvosana
|
72 ≤ x < 72
|
1
|
72 ≤ x < 79
|
2
|
79 ≤ x < 86
|
3
|
86 ≤ x < 93
|
4
|
93 ≤ x
|
5
|
Pisterajat olivat melko tiukat, koska kysymykset olivat pääosin helpohkoja. Näinkin tiukoilla arvosanajakauma oli painottunut korkeampiin arvosanoihin: arvosanoja 4 ja 5 oli yhteensä 22 kappaletta eli 54 % kurssin läpäisseistä opiskelijoista. Jakauma oli kokonaisuudessaan seuraava:
1 ****** (6)
2 ****** (6)
3 ******* (7)
4 ********* (9)
5 ************* (13)
Varmenteet ja muu valvonta (sen puute)
Yhteenveto
Kurssin suoritti 41 opiskelijaa, joista karkeasti arvioiden vähintään puolet oli joko suorittanut tai oli samaan aikaan suorittamassa laitoksen omaa JohTek-kurssia. Merkittävä osa näistä jätti JohTek-kurssin kesken, koska koki Stanfordin kurssin mielenkiintoisemmaksi tai verkkokurssina paremmin omiin aikatauluihin sopivaksi (se myös alkoi muutaman viikon myöhemmin).
Stanfordin kurssin kautta on siis tuotettu yhteensä useita kymmeniä opintopisteitä, jotka ovat omalle laitoksellemme vähintäänkin hyvin halpoja. Koska JohTek-kurssin oppimistavoitteet ovat eläneet viime vuosina eivätkä mitkään niistä ole merkittävässä roolissa jatkokurssien esitietoina, ei ole suurta riskiä, etteivätkö opiskelijat jatkossakin kyseisellä kurssilla oppisi riittävän hyvin JohTekin korvaavia asioita, lukuunottamatta ehkä tekoälymenetelmien käytännön toteutusta, mitä harjoiteltiin JohTek-kurssilla melko paljon, mutta Stanfordin kurssilla ei lainkaan.
PS. Monia askarrutti syksyn mittaan Stanfordin ja kurssien vetäjien innokkuus tarjota ilmaista opetusta. Ainakin Thrunin kohdalla tähän kysymykseen tuo mielenkiintoisen näkökulman viimehetken tieto, jonka mukaan Thrun on irtisanoutunut Stanfordin professuuristaan ja omistautuu jatkossa opetuspalveluja tuottavan firmansa pyörittämiseen.
Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja
Mitx:
http://web.mit.edu/newsoffice/2011/mitx-education-initiative-1219.html
t. Tomi Pasanen
PS. Jos laitokseltamme valittaisiin vaikka viisi satunnaista opiskelijaa jotka lähettäisiin Stanfordiin tai MITiin, panostaisivatkohan he enemmän aikaansa opiskeluun ;-). En väitä tällä ajatuskuviolla että opiskelijamme olisivat keskimäärin laiskoja, vaan yritän peilata motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Nythän näyttää siltä että MITistä kohta saa tutkinnon "ilmaiseksi"; mahtavatkohan nuo instituutit hakea tällä menettelyllä parhaimpia mahdollisia "aivoja" heille töihin...
Kannattaa kokeilla
Olisi varmasti kaikinpuolin hyvä, jos opiskelijoille voitaisiin tarjota mahdollsimman paljon tilaisuuksia vierailla Stanfordin tai MIT:n kaltaisissa paikoissa. Itse ainakin olen varttuneemmalla iällä (kuin opiskelijana) saanut tosi paljon irti vierailuista nimenomaan MIT:ssa ja vastaavissa paikoissa.
Stanfordin AI-kurssin parhaisiin opiskelijoihin oli itse asiassa otettu yhteyttä ja pyydetty lähettämään hakemus tiettyihin firmoihin, joiden kanssa kurssin vetäjät ovat tekemisissä. Netistä löytyy tällainen sähköposti, jonka todenperäisyyttä en ole edes yrittänyt tarkistaa:
http://pastebin.com/JiczaBxb
Sitä paitsi, eiköhän meidänkin laitos ole aikeissa ottaa sisään opiskelijoita omien MOOC-kurssiemme parhaimmistosta! Kiinnostavaa seurata tätäkin hanketta.
terveisin Englannin Cambridgesta,
Teemu Roos
MOOC´it osana opetusta ja EUA:n raportti
Kiitos jutusta, jossa konkreettisella tavalla kuvasit monia MOOC´ien käyttöön liittyviä kysymyksiä!
Kevään aikana teema on ollut runsaasti esillä julkisuudessakin. Olisikin ollut mielenkiintoista kuulla myös keskusteluista, joita opettajien kesken tästä ilmiöstä ja hyväksiluvuista olette käyneet. Lopussa mainitsetkin, että tapauskohtaisesti on pohdittava mm. sitä, voiko näillä kursseilla korvata yliopiston omia vastaavia kursseja.
Tiedoksi, että European University Association (EUA) on juuri julkaisut aiheesta tiiviin raportin, jossa lähinnä yleisellä tasolla kuvataan MOOC´eja, mutta nostetaan esille myös pohdintaa vaativia kysymyksiä (http://www.eua.be/News/13-02-25/Massive_Open_Online_Courses_MOOCs_EUA_to_look_at_development_of_MOOCs_and_trends_in_innovative_learning.aspx)
Matti Lappalainen
Opetuksen kehittäjä
Turun yliopisto
matlap@utu.fi