Tivit Future Internet -tutkimusohjelman tulosseminaari 15.2.2011

Tivit Future Internet -tutkimusohjelmaa kokoontui seminaariin tiistaina 15.2. esittelemään projektin toisessa vaiheessa saavutettuja tuloksia esitelmien, julisteiden ja demojen avulla. Ohjelma on osa kansallista ICT SHOK -yhteistyöprojektia, jota hallinnoi Tivit Oy.

Seminaarin ohjelma on verkossa: http://www.futureinternet.fi/seminar_2011.htm

Kirjoittaja kävi kuulemassa esityksiä ja ihastelemassa demoja; paikalla oli useita muitakin laitoslaisia, mukaanlukien ainakin yksi erityistä harrastuneisuutta osoittanut fuksi! Alle on koottu kuulumisia seminaarista.

Internet uusiksi

Scott Shenkerin (University of California, Berkeley) kutsuesitelmä käsitteli Internetin uudistamista. Monia verkon nykyongelmia, kuten palvelunestohyökkäykset tai ruuhkautuminen, ratkaisevia ehdotuksia on kehitetty viimeisen 10 vuoden aikana. Niiden käyttöönotto on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa verkon jäykän rakenteen takia: kaikki kuljetustasolta sovellustasolle rakentuu yhden standardin ympärille (Internet Protocol, IP).

Shenker painottaa, että verkon rakenne pitää muuttaa sellaiseksi, että jatkossa uudet ratkaisut voidaan ottaa käyttöön muuttamatta koko verkkoa kerralla. Tämä onnistuu parhaiten keskittämällä kaikille ratkaisuille yhteiset asiat pienimmäksi mahdolliseksi ytimeksi, jota kaikkien tulee tukea, ja jakamalla lopputoiminnallisuus vaihdettaviksi moduuleiksi.

Tietoliikenteen sujuvoittamista ja energiatietoisuutta

Antti Mäkelä (Aalto-yliopisto) esitteli menetelmän, jolla joukosta kotikäyttäjille suunnattuja Internet-yhteyksiä voidaan rakentaa virtualisoitu verkkoyhteys. Tälle koosteyhteydelle on mahdollista antaa toimivuustakeita, joita yksittäisellä kuluttajayhteydellä ei ole. Janne Tervosen (Nokia Siemens Networks, NSN) sekä Sebastian Siikavirran ja Antti Jaakkolan (Aalto) demoposterit esittelivät eri langattomien verkkojen - matkapuhelinverkko, WLAN, 3G - välillä liikennettä tasapainottavia ratkaisuja.

Jarno Rajahalme (NSN) esitti parannuksia avoimen lähdekoodin NS-3-verkkosimulaattoriin. NS-3 on laajalti tutkimuskäytössä, mutta nykyisellään työkalun rajoitukset haittaavat esimerkiksi monipolkuisia (multipath) yhteyksiä hyödyntävien verkkoratkaisujen testaamista sillä. Petri Savolaisen (HIIT) demo esitteli sovelluskehitystä helpottavan työkalun, jonka avulla simulointitestaus esimerkiksi NS-3:lla ja varsinainen käyttöönotto todellisella verkkoliikenteellä eivät vaadi kahta erillistä järjestelmätoteutusta.

Tapio Partti ja Hannu Flinck (NSN) esittivät posterissaan helpotusta reitittimien muistinhallintaan: yksittäisten kohdeosoitteiden saavuttamisen sijaan voitaisiin keskittyä käsittelemään reittejä verkkoalueiden (domain) tarkkuudella.

Mikko Majasen (VTT) esitelmä käsitteli langattoman verkkoliikenteen sujuvoittamista. Verkko voi tukkeutua, jos liian moni käyttäjä yrittää lähettää viestejä yhtä aikaa. Tukokset voidaan havaita automaattisesti, ja hyödyntämällä kerättyä tietoa verkon tilasta käyttäjä voi sovittaa mm. lähettämiensä viestien koon liikenteen sujuvuuden kannalta.

Matti Siekkinen (Aalto) esitteli kaksi mallia, joiden avulla voidaan arvioida mobiililaitteiden virrankulutusta. Arvio voi kohdistua joko langattomaan verkkoliikenteeseen, tai huomioida koko laitteen, jolloin mukana ovat myös näytön ja keskusyksikön virrankulutus. Malleja voidaan käyttää helpottamaan energiatehokkaiden sovellusten ja verkkoprotokollien kehittämistä.

Käsitteitä ja sovellusalueita

Jussi Kangasharju (Helsingin yliopisto) analysoi esityksessään sijaintiin kytketyn, "leijuvan" sisällön mahdollisuuksia. Leijuva sisältö kopioituu tietyllä alueella liikkuvien käyttäjien mobiililaitteelta toiselle, ja katoaa laitteista käyttäjien poistuessa alueelta. Muun muassa massatapahtumien, kuten messujen tai konserttien osallistujat voivat jakaa leijuvana sisältönä kokemuksiaan ja suosituksia mielenkiintoisista tapahtumista.

Pasi Lassila (Aalto) mallitti vertaisverkkojen skaalautuvuutta liikkuvan kuvan reaaliaikaisessa vastaanottamisessa (VoD, Video on Demand). Tavallinen tiedostonjakaminen sopeutuu varsin tehokkaasti tiedostosta kiinnostuneiden käyttäjien määrän kasvuun. Videota jaettaessa haasteeksi muodostuu se, että tiedoston osia halutaan tietyssä järjestyksessä, ja jakajia on enemmän tiedoston alkuosille: kun videon loppuun katsoneet poistuvat vertaisverkosta, jakajat tiedoston loppuosalle vähenevät nopeasti.

Boris Nechaev ja Dmitriy Kuptsov (HIIT) pohtivat esityksessään datakeskusten hallinnoinnin haasteita. Datakeskus saattaa koostua jopa tuhansista yhteenkytketyistä palvelimista. Esittäjien mukaan tällaisen datakeskuksen hallinnointia voidaan tehostaa klusteroinnilla: hajauttamalla päätöksentekoa järjestelmässä.

Markus Peuhkuri (Aalto), Pekka Savola (CSC) ja Karri Huhtanen (Tampereen teknillinen yliopisto) esittelivät Future Internet -projektin verkkoarkkitehtuurien koestusympäristöä (testbed). Ympäristö on OpenVPN-yhteyden kautta avoin tutkimuskäyttöön myös projektin ulkopuolisille.

Tietoturvaa ja päätöksenteon tukia

Stefan Lundström (F-secure) ja Orestis Kostakis (Aalto) esittelivät kutsuverkkomalleihin perustuvan menetelmän haittaohjelmien tunnistamiseen. Haittaohjelmien tunnistamisen automatisointi on vaikeaa, mutta päivittäinen analysoitavien tiedostonäytteiden määrä on kymmeniä tuhansia, joten osittainenkin automaatio auttaa. Esimerkiksi eri tavoin samasta lähdekoodista käännetyt tietokoneviruksen versiot voidaan tunnistaa samankaltaisiksi, jolle voi riittää kerta-analyysi.

Alexander Zaharievin (NSN) demojärjestelmä havainnollisti verkon ongelmatilanteita (anomaly). Ongelmatilanne, kuten yhteyden katkeaminen yksittäiseen verkon solmuun, havaitaan automaattisesti; sen pohjalta verkon ylläpitäjän tulee tehdä päätös tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen tukihenkilön kutsumisesta hätiin.

Zheng Yan (Aalto) esitelmöi mobiilisovellusten luotettavuuden arvioinnin menetelmistä. Sini Ruohomaan ja Marko Lehtimäen (Helsingin yliopisto) demo esitteli web-palvelua, joka tukee käyttäjien päätöksentekoa näiden arvioidessa, kannattaako mobiilisovellusta ottaa käyttöön: minkälaisia riskejä sovelluksen tarvitsemaan pääsyyn liittyy, onko siinä todettu tietoturvaongelmia ja millainen sovelluksen kehittäjän maine on.

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin Internetin tulevaisuutta. Erääksi keskustelun teemaksi kohosivat ongelmat, joka eivät ratkea teknologialla, vaan vaativat lainsäädännöllisiä ja poliittisia ratkaisuja; esimerkiksi yksityisten käyttäjien oikeuksien suojaaminen ei onnistu ilman lainsäädännön tukea.

Teksti:

Sini Ruohomaa, FM

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelija

Collaborative and Interoperable Computing Group (CINCO)

Luotu

18.02.2011 - 15:25

Opintoesimies Jaakko Kurhila Avoimen yliopiston johtajaksi

Laitoksen opintoesimies, yliopistonlehtori Jaakko Kurhila  on vastikään valittu Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston johtajaksi. Kisa oli kivenkova: tehtävään saatiin yhteensä 39 hakijaa, joista osa Mercuri Urvalin tekemän suorahaun (”headhunting”) kautta. Konsulttiarvioinnin, haastattelujen ja soveltuvuusarviointien jälkeen tehtävän valmisteluryhmä, Avoimen yliopiston johtokunta ja yliopiston rehtori päätyivät yksituumaisesti Jaakkoon, ja työsopimusta ollaan jo sorvaamassa.

Johtajaksi valinta kovatasoisesta hakijajoukosta ja huolellisen prosessin jälkeen on kiistaton osoitus Jaakon pätevyydestä ja hänen nauttimastaan laajasta arvostuksesta yliopistoyhteisön keskuudessa. Laitoksen väki onnitteleekin mitä lämpimimmin Jaakkoa hänen uudesta urakehityksestään ja on ylpeä oman pojan menestyksestä.

Silta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välisen kuilun yli

Neljäs Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee NODES-ryhmän yhteistyötä Cambridgen yliopiston NetOS-ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt, ACM Computer Communications Review -lehdessä tammikuussa 2014 julkaistu artikkeli sillan rakentamisesta Internet-tutkimuksen ja standardoinnin välille palkittiin mm. "Best of CCR" -palkinnolla kuluvan vuoden ACM SIGCOMM-konferenssissa.

Luovaa laskentaa Helsingin Yliopistossa

Laskennallinen luovuus on melko uusi tietojenkäsittelyn tutkimusala. Tästä huolimatta sen ympärille on jo kehittynyt aktiivinen, kansainvälinen ryhmä akateemisia tutkijoita. Professori Hannu Toivosen luotsaama Helsingin Yliopiston Discovery-tutkimusryhmä on osa tätä kansainvälistä yhteisöä. Ryhmän kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat erityisesti kielellisen luovuuden metodit, kuten runojen koneellinen luominen, sana-assosiaatioiden tutkimus, huumori, sekä automaattinen tekstien yhteenveto. Tämän lisäksi ryhmä on tehnyt tutkimusta musiikin koneellisesta säveltämisestä, ihmisen ja koneen välisestä yhteisluovuudesta, sekä kuvallisten metaforien luomisesta.

Vapaamuotoiset sormieleet mobiilitunnistukseen

Kolmas Kuukauden tutkimustulos -kolumni käsittelee uusia tuloksia käyttäjien tunnistamisessa vapaamuotoisten sormieleiden avulla mobiililaitteilla. Tämä tutkimus julkaistaan tunnetussa ACM MobiSys -konferenssissa kesäkuussa 2014.