– Ei ole mitään järkeä pyrkiä menestymään vain omalla alueellaan. Jos haluamme kehittyä, meidän on pyrittävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, korostaa saksalaisprofessori Jürgen Münch, joka on johtanut Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen SSE (Software Systems Engineering) -tutkimusryhmää vuodesta 2011.

Kansainvälistyminen edellyttää vierailevien tutkijoiden rekrytointia ja englannin käyttöä ryhmien ja tutkijoiden kokouskielenä. Useimpien suomalaistutkijoiden sujuva englannin kielen taito on tehnyt Münchiin vaikutuksen:

– Monissa muissa maissa törmää kielivaikeuksiin.

Valtakieli vastaan ilmaisukyky

Tietojenkäsittelytieteen kannalta on hyödyllistä, että englanti on tutkimuksen valtakieli. Joissain tilanteissa vaaditaan kuitenkin tarkempaa ilmaisukykyä, kuten tutkimusorganisaatiota johtava professori Petri Myllymäki toteaa:

– Joskus huomaa, että jonkin asian pystyisi ilmaisemaan paremmin äidinkielellään.

Münch on kokenut saman omassa yksikössään:

– Tiedän, että jotkin tärkeät hallinnolliset ja strategiset päätökset tehdään täysin suomenkielisin voimin, mikä on haastavaa. Pyrinkin seuraamaan päätöksentekoprosesseja tarkasti.

Tietojenkäsittelytieteen laitos alkoi käyttää englantia järjestelmällisesti yli kymmenen vuotta sitten.

– Aloimme tuolloin rekrytoida aiempaa enemmän kansainvälisiä tohtoriopiskelijoita ja tutkijatohtoreita. Kansainvälisen henkilöstömme hyvinvoinnista tuli meille entistä tärkeämpää, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, joka toimi laitoksen johtajana vuosina 2007–2009.

Noihin aikoihin tehtiin myös strateginen päätös, jonka mukaan henkilöstön sähköpostilistalle lähetettyjen suomenkielisten viestien tuli sisältää ainakin yhden lauseen mittainen englanninkielinen selitys. Lisäksi laitos palkkasi ammattikääntäjän kääntämään kaiken oleellisen aineiston englanniksi.

– Aineiston joukossa oli paljon keskushallinnon julkaisemia suomenkielisiä asiakirjoja, joita suomea osaamattomat henkilöt eivät pystyneet lukemaan, Toivonen lisää.

Kansainvälisen henkilöstön tukemiseksi perustettiin myös kansainvälinen hyvinvointiryhmä. Pian luotiin kansainvälinen laitosblogi ja tulokkaille suunnatut verkkosivut, ja vähitellen englantia alettiin käyttää henkilöstökokouksissa ja -tapahtumissa.

Eroja myös kulttuureissa

Nyt kun englannista on tullut luonnollinen ja oleellinen osa tietojenkäsittelytieteen laitoksen viestintää, professorit voivat keskittyä muihin ongelmakohtiin:

– Ehkäpä kielen sijaan suurin haaste liittyykin kulttuurieroihin, Münch pohtii.

– Tämä koskee esimerkiksi ihmisten työskentelytapoja, laatunäkemyksiä, sitoutumista ja motivointitapoja.

Myllymäelle puolestaan haasteellisimmiksi ovat osoittautuneet omatoimisuutta ja henkilökohtaista aktiivisuutta koskevat erot.

– Suomalaisena oletan, että tutkijat toimivat ennakoivasti ja ideoivat omia hankkeitaan, mutta ei-eurooppalaisista kulttuureista tulevat työntekijät odottavat usein minun käskyjäni.

Esimerkiksi aasialaiset eivät mielellään ota aloitetta käsiinsä, ellei heitä määrätä tekemään niin.

Kuvassa:Jürgen Münch.

Lähde: Flamma, Helsingin yliopiston intranet
Teksti: Claudia Gorr
Kuva: Ari Aalto
Alkuperäinen artikkeli Flammassa: https://flamma.helsinki.fi/fi/HY277799