Katsaus henkilöstöön

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella työskentelee vuosittain yli 200 henkilöä ja henkilötyömäärä vaihtelee vuosittain keskimäärin 160-170 htv:n välillä. Opetushenkilökuntaa on 33 % koko henkilöstä, tutkimushenkilöstöä 57 % koko henkilöstöstä ja hallinto- ja tukihenkilöstön osuus on 10 %. (Tämän luvun tiedot ovat vuosilta 2006-7. Tarkat vuosittaiset luvut löytyvät laitoksen vuosikertomuksesta.)

Laitoksen henkilöstö on suhteellisen nuorta: keski-ikä on alle 35 vuotta. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on vaihdellut 13-15 % välillä.

Toimintamäärärahalla palkataan noin puolet (90 htv) laitoksen henkilökunnasta, joka sisältää valtakunnallisissa tutkijakouluissa työskentelevät virkasuhteiset tohtorikoulutettavat (noin 15 htv). Lisäksi laitoksella toimii sivutoimisia tuntiopettajia. Täydentävällä rahoituksella palkattu tutkimushenkilöstö tekee vuosittain noin 80 henkilötyövuotta.

Laitoksella on seuraavat tehtävät (ns. 'virkalista'):

• 13 professoria
• 17 yliopistonlehtoria (ja lehtoria)
• 2 määräaikaista yliopistotutkijaa
• 2 määräaikaista tohtoritutkijaa
• 2 yliopisto-opettajaa
• 3 määräaikaista tohtorikoulutettavaa
• 7 hallinnollista virkaa/tehtävää
• 7 tietoteknistä tehtävää

Henkilöstöpalvelut-luvussa kuvataan mm. strateginen henkilöstöjohtaminen sekä henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet on kuvattu luvussa Johtamisjärjestelmä.

Ks. myös yliopiston toimintakäsikirja, luku C.2. Henkilöstö.

Johdatus laitoksen henkilöstöpolitiikkaan

Helsingin yliopiston henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan yliopiston tavoitteena on olla hyvä työnantaja, joka toteuttaa hyvää ja henkilöstöryhmien suhteen tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa. Yliopiston ohjelman tavoitteena on turvata laadukas, yliopiston perustehtäviä tukeva sekä henkilöstön moninaisuutta huomioiva henkilöstöpolitiikka. Helsingin yliopisto on yksi työnantaja, mikä edellyttää, että kaikissa yksiköissä noudatetaan yhteisiä toimintatapoja.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella noudatetaan henkilöstöasioita esiteltäessä ja niistä päätettäessä yliopiston henkilöstöpolitiikkaa sekä sen täsmennykseksi annettuja ohjeita, mm. opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisesta virkarakenteesta ja määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä (Rehtorin päätös 2008:015). Tässä luvussa kuvattavat laitoksen omat henkilöstöpoliittiset periaatteet täsmentävät yliopiston henkilöstöpoliittista ohjelmaa tukemaan ja yhtenäistämään päätöksentekoa laitoksen henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa. Nämä laitoksen henkilöstöpoliittiset periaatteet ovat voimassa toistaiseksi, ja niitä käytetään pohjana laitoksen henkilöstösuunnittelussa ja henkilöstöhallinnon käytännöissä. Tätä henkilöstöpolitiikkaa sovelletaan niin laitoksen toimintamäärärahalla kuin täydentävällä rahoituksella palkattuun henkilöstöön.

Henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita on luoda laitoksella toimivista akateemisesti pätevistä yksilöistä yhteisiä arvoja kunnioittava, samoja toimintaperiaatteita noudattava, pätevyydeltään ja osaamiseltaan toisiaan täydentävä ja vahvistava työyhteisö.

Henkilöstösuunnittelun perusteet

Laitoksella laaditaan määräajoin henkilöstösuunnitelma, joka määrittelee suunnittelukauden aikana tehtävät muutokset laitoksen toimintamäärärahalla palkattavan henkilöstön rakenteessa. Tutkimusyksiköiden ja projektien henkilöstösuunnittelusta vastaavat niiden johtajat.

Laitoksen henkilöstöprofiili perustuu laitoksen tavoiteohjelmiin, joissa määritellään strategiset tutkimuksen ja opetuksen alueet ja painotukset. Laitoksen hallinto- ja tukipalvelut pyritään rakentamaan em. toimintoja riittävästi palveleviksi yhteistyössä kampuspalvelukeskuksen kanssa.

Laitos ottaa suoritettavakseen opetus- ja tutkimustehtäviä vain käytettävissään olevien resurssien verran.

Laitos tukee yliopiston linjausta, jonka mukaisesti kaikki opettajat tutkivat ja tutkijat opettavat. Tutkijoiden ohjeellinen opetusmäärä on vähintään 5% työajasta; laitoksen toimintamäärärahoin palkatuilla 5-25% työajasta alla kuvattavalla tavalla. Yliopistonlehtorin virassa on tutkimuksentekovelvollisuus.

Opetus- ja tutkimustehtävät

Laitoksella noudatetaan Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaista virkarakennetta. Seuraavassa kuvataan laitoksella sovellettavia eri virkakategorioita koskevia periaatteita. Näitä esitetään tiivistetysti myös tämän sivun lopussa olevassa taulukossa "Yhteenveto TKTL:n henkilöstöryhmiä koskevista henkilöstöpoliittisista periaatteista". Tarkennukset toimenkuviin sovitaan lukuvuosittain tai -kausittain kehityskeskusteluissa.

Professorit

Professorin tehtäviin sisältyy vastuu oman alansa tutkimuksen ja koulutuksen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Professorin tulee osallistua myös laitoksen muun toiminnan kehittämiseen. Tämän paikallisen toiminnan lisäksi professorilla voidaan katsoa olevan velvollisuuksia toimia tiedeyhteisössä ja omalla alallaan myös muussa yhteiskunnassa.

Laitoksen koulutustehtävän kannalta on tärkeätä, että professorit käyttävät riittävästi aikaa sekä perus- että jatkokoulutukseen. Tutkijankoulutus on tietojenkäsittelyalalla poikkeuksellisen haasteellinen alue, jolla laitoksen professoreilla on aivan erityistä vastuuta.

Laitoksen professorilla tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tutkimustyöhön. Tavoitteena on, että professori voisi käyttää noin puolet työajastaan tutkimukseen. Kehityskeskusteluissa asetetaan kunkin lukukauden tavoite.

Yliopistonlehtorit (ja lehtorit)

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoja koskevan johtosäännön mukaan yliopistonlehtorin tehtäviin kuuluu asetusten määräämien tehtävien lisäksi "harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimusta, ohjata jatko-opintoja ja tarkastaa opinnäytteitä."

Viran tehtävät voidaan tarvittaessa määritellä joko opetuspainotteisiksi tai tutkimuspainotteisiksi. Painotusmäärittely tehdään pääsääntöisesti määräaikaiseksi ja se perustetaan toisaalta laitoksen strategisiin tavoitteisiin ja toisaalta viranhaltijan urakehitykseen. Viran painotuksen tarkoituksenmukaisuus arvioidaan lukuvuosittain suunnittelu- ja kehityskeskustelujen yhteydessä seuraavan kauden työsuunnitelmia tehtäessä. Tutkimuspainotteisessa lehtorin virassa työajasta vähintään puolet on omaa tutkimustyötä ja siihen liittyvää hallintoa, oman alan tutkielmien ohjaamista ja jatkokoulutusta.

Yliopistonlehtorin virat ovat pääsääntöisesti vakituisia.

Yliopistotutkijat

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisessa virkarakenteessa yliopistotutkija rinnastuu yliopistonlehtoriin. Yliopistotutkijan palvelussuhde on laitoksella aina määräaikainen, pääsääntöisesti 3-5 vuotta. Yliopistotutkija on yleensä ns. postdoc-kauden ohittanut, ansioitunut tutkija. Tehtäviin kuuluu itsenäinen tutkimus ja jatko-opintojen ohjaus sekä opetus. Laitoksen toimintamäärärahoin palkatun yliopistotutkijan ohjeellinen opetusmäärä on 25% työajasta.

Laitos tukee tutkijoiden kansainvälistymistä kannustamalla heitä viettämään osan kaudestaan ulkomailla. Yliopistotutkijan hakemukseen liitetyssä tutkimussuunnitelmassa katsotaan eduksi määrätietoinen kansainvälistyminen, esimerkiksi suunnitelma tutkimustyöstä ulkomailla.

Tutkijatohtorit

Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinnon jälkeisen pätevöitymisvaiheen ("post doc") nimikkeenä käytetään tutkijatohtoria (ent. tohtoriassistentti). Tutkijatohtorin päätehtävinä ovat tutkimus ja opetus. Viran hoitoon voi liittyä vähäinen määrä muita kuin omaan tutkimustyöhön liittyviä tehtäviä. Laitoksen toimintamäärärahoin palkatun tutkijatohtorin ohjeellinen opetusmäärä on 20% työajasta.

Tutkijatohtorin tehtävä on 3-5 vuotta kestävä määräaikainen palvelussuhde. Laitoksen toimintamenorahoitteiseen tutkijatohtorin palvelussuhteeseen voidaan pääsääntöisesti nimittää henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon enintään neljä vuotta ennen nimityskauden alkamista. Kauteen ei ole mahdollista saada jatkoa.

Tutkijatohtorin hakemukseen liitetyssä tutkimussuunnitelmassa katsotaan eduksi määrätietoinen kansainvälistyminen, esimerkiksi suunnitelma tutkimustyöstä ulkomailla. Vastaavasti ulkomaalaisia pyritään saamaan vierailulle hoitamaan tutkijatohtorin virkaa. Ulkomailla työskentelyyn sovelletaan yliopiston antamia ohjeita.

Yliopisto-opettajat

Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisessa virkarakenteessa on otettu käyttöön yliopisto-opettaja-nimike. Yliopisto-opettaja antaa pääasiassa opetusta, osallistuu opetuksen järjestelyihin ja jossain määrin tutkimukseen. Lähtökohtaisesti edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Viran opetuspainotteisuus edellyttää hyvää opetustaitoa sekä laajaa perehtymistä ja syvällistä osaamista opetusalalla. Pääasiallisena tavoitteena ei ole jatkotutkinto. Yliopisto-opettajat ovat pääosin vakituisessa palvelussuhteessa.

Tohtorikoulutettavat

Helsingin yliopistossa käytetään tohtorikoulutettavan nimikettä, jos palvelussuhteen perusteena ovat jatko-opinnot. Tohtorikoulutettavan tehtävänä on suorittaa tieteellistä tutkimustyötä ja harjoittaa siihen liittyviä jatko-opintoja. Tohtorikoulutettavan tulee myös osallistua pienessä määrin opetustehtäviin; ohjeellinen määrä on 5-20% työajasta. Myös oman erikoistumisalan ulkopuoliset peruskoulutuksen tehtävät ovat kokemuksen karttumisen kannalta hyödyllisiä.

Pitkäjänteisen ja määrätietoisen jatko-opiskelun tukemiseksi parhaille laitokselle palkatuille jatko-opiskelijoille tehdään työsopimus jatko-opintosuunnitelman ajaksi sen hetkisen tiedossa olevan projektirahoituksen kestosta riippumatta. Laitoksella jatko-opintohakemukset ja -suunnitelmat käsittelee jatko-opintotoimikunta, joka tekee myös esityksiä tohtorikoulutettavien työsuhteen kestosta. Uudelle työntekijälle voidaan tehdä ensin vuoden (tai projektin) mittainen sopimus, jota jatketaan jatko-opintosuunnitelman loppuun asti jos jatko-opinnot ovat alkaneet hyvin ja jatko-opintosuunnitelma on uskottava. Jos väitöskirja on vielä kesken tällaisen opintosuunnitelmaan perustuvan työsuhteen päättyessä, työsuhdetta ei jatketa automaattisesti. (Sen sijaan opiskelija ja ohjaaja voivat esittää uuden, perustellun jatko-opintosuunnitelman ja rahoitussuunnitelman jatko-opintotoimikunnalle. Jos nämä ovat realistiset, jatko-opintotoimikunta voi esittää työsuhteen jatkamista uuden suunnitelman mukaan.) Työsuhteen jatkamisessa otetaan huomioon mahdolliset opiskelijasta riippumattomat viivästymisen syyt (perhevapaa, sairaus, tms).

Laitoksen toimintamenorahoitteisiin tohtorikoulutettavien virkoihin pyritään ensisijaisesti nimittämään jatko-opintojensa alkuvaiheissa olevia opiskelijoita, jotka ovat kuitenkin jo ehtineet osoittaa kyvykkyytensä tieteelliseen tutkimustyöhön. Opetusvelvollisuus näissä viroissa on 5-20% työajasta opiskelijan jatko-opintosuunnitelman mukaisesti. Muuten rahoitetuissa tohtorikoulutettavan tehtävissä ohjeellinen opetusmäärä on 5% työajasta.

Laitos voi hyvin perustellusta hakemuksesta ottaa jatko-opintojen loppuvaiheessa olevan opiskelijan lyhyeen toimintamenorahoitteiseen työsuhteeseen väitöskirjan viimeistelyä varten. Edellytyksenä on vakuuttava näyttö siitä, että väitöskirja valmistuu tänä aikana. Tällainen viimeistelyaika pidetään mahdollisimman vapaana muista työtehtävistä. Viimeistelyrahan hakijalle katsotaan haitaksi jatko-opintojen venyminen yli suunnitellun ajan.

Tohtorikoulutettavan tulee olla yliopistoon jatko-opiskelijana kirjautunut.

Projektitutkijat

Projektitutkija tekee tutkimustyötä pääsääntöisesti täydentävän rahoituksen hankkeessa ilman, että tavoitteena on jatkotutkinto. Laitoksella projekteihin palkataan ensisijaisesti tutkintoon tähtääviä (tohtorikoulutettava, tutkimusavustaja) tai pätevöityviä (tutkijatohtori) henkilöitä. Projektitutkijan nimikettä käytetään vain tilapäisesti. Työsopimus tehdään määräaikaisesti koko hankkeen ajaksi. Sitä ei uusita projektitutkijan nimikkeellä.

Tutkimusavustajat ja opetusavustajat

Nimikkeitä tutkimusavustaja ja opetusavustaja käytetään perustutkintoa suorittavilla opiskelijoille, joiden työskentely liittyy omien opintojen loppuun saattamiseen. Opetusavustajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi muiden opiskelijoiden ohjausta opetukseen liittyvässä käytännön harjoittelutyössä. Molempien palvelussuhde on aina määräaikainen.

Sivutoimiset tuntiopettajat

Sivutoimiset tuntiopettajat toimivat tyypillisesti harjoitus- tai harjoitusryhmän ohjaajina. Tuntiopettajiksi palkataan ensisijaisesti opinnoissaan menestyviä jatko- tai perustutkinto-opiskelijoita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kokopäiväiseksi eikä jatkuvaksi työksi, vaan ne mitoitetaan niin, että oma opiskelu (jatko- tai perustutkintotasolla) ei häiriinny.

Rekrytointi

Tärkein henkilöstön valintakriteeri on pätevyys kyseiseen tehtävään. Opetus- ja tutkimustehtävään nimitettäessä perusteita ovat, mikäli säädöksissä ei ole tarkemmin määrätty, tieteellinen pätevyys sekä opetuskokemus ja pedagogiset ansiot. Lisäksi otetaan huomioon yhteistyökyky ja yleinen soveltuvuus tehtävään sekä ns. tulevaisuuspotentiaali: ansioiltaan tasavertaisten hakijoiden tapauksessa voidaan uransa huipulla olevan edelle asettaa se, joka on vasta lähestymässä tieteellisesti parasta luomiskauttaan.

Rekrytoitaessa henkilökuntaa yli vuoden palvelussuhteisiin pyritään käyttämään hakumenettelyä.

Tutkimuspainotteisiin virkoihin nimitettäessä eduksi katsotaan tutkimussuunnitelmaan sisältyvä tutkimusvierailu ulkomaille.

Rekrytointi tuntiopettajan tehtäviin ja lyhyisiin viransijaisuuksiin

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella viransijaisuuksia hoitavat sijaiset ja avoinna olevien virkojen tehtäviä väliaikaisesti hoitavat henkilöt rekrytoidaan käyttäen samoja kriteereitä kuin mitä viran kelpoisuusvaatimukset edellyttävät. Sivutoimisia tuntiopettajia, viransijaisia ja avoimien tehtävien hoitajia rekrytoitaessa otetaan huomioon laitoksen kokonaisetu ja laitoksen toiminnan edellyttämät (esim. opetuksen) tarpeet. Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin rekrytointimenettelyt ja –kriteerit.

Rekrytointi sivutoimisten tuntiopettajien tehtäviin

Sivutoimisen tuntiopettajan tehtäviin voi ilmoittautua lukukaudeksi kerrallaan laitoksen www-sivuilta löytyvien ohjeiden mukaan (täyttämällä verkkolomakkeen tai ilmoittamalla sähköpostitse vastaavat tiedot: halutut opintojaksot, opetuksen määrä, opetuksen ajoitukseen liittyvät toivomukset jne.). Opetustyössään ja opinnoissaan hyvin menestyvät tuntiopettajat asetetaan etusijalle tuntiopetustehtäviä jaettaessa.

Tuntiopettajien valintakriteerit:

1. Pätevyys: Tuntiopettajalta toivotaan suoritettua korkeakoulututkintoa. Muodollisia kelpoisuusvaatimuksia ei kuitenkaan ole, joten myös opiskelijat otetaan huomioon, mikäli henkilön opintomenestys, kokemus sekä soveltuvuus tehtävään ovat riittävät. Pätevyyttä osoittaa hyvä menestys tietojenkäsittelytieteen opinnoissa ja muissa aineissa. Sekä suoritusten määrä että taso otetaan huomioon, samoin opinnoissa edistyminen opiskeluaikaan suhteutettuna. Opetettava kurssi tulisi olla suoritettuna hyvällä menestyksellä.
2. Kokemus: Opetustyössä tai muualla saatu opetustehtävän kannalta relevantti kokemus, joka voidaan osoittaa työtodistuksilla tai suosituksilla. Myös aikaisempien opetustehtävien yhteydessä opiskelijoilta saatu palaute otetaan huomioon, samoin opintojaksojen vastuuopettajien käsitys hakijan sopivuudesta.
3. Soveltuvuus opetustehtävään, yhteistyökyky: Muut kriteerit täyttävien hakijoiden soveltuvuutta arvioidaan pääsääntöisesti haastattelussa ennen palkkaamista. Aikaisemmin opettaneiden kohdalla otetaan huomioon myös saadut palautteet.

Rekrytointi viransijaisuuksiin ja avoinna olevien virkojen hoitoon

Laitoksen henkilökunta ilmaisee toiveensa virkajärjestelyjen suhteen kehityskeskusteluissa lähiesimiehensä kanssa. Lähiesimies toimittaa linjansa opetushenkilökunnan virkajärjestelyehdotuksen laitoksen johdon tietoon ennen virkalistan valmisteluprosessia (kaksi kertaa vuodessa). Laitoksen 'avoimet työpaikat' –www-sivun kautta voi hakeutua oma-aloitteisesti viran sijaisuuksien hoitajiksi.

Palvelussuhteen kesto

Yliopiston linjausten mukaisesti

• tutkimuksen, opetuksen ja hallinto- ja tukipalveluiden keskeinen henkilöstö on pysyvissä palvelussuhteissa
• määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain hyvin perustellusti
  • harjoittelu-, jatkokoulutus- ja pätevöitymistehtävissä (post doc)
  • projektiluonteisissa hankkeissa
  • tutkimuksen ja opetuksen tilapäisessä tai kokeellisessa uudelleensuuntaamisessa
  • pysyvien vakanssien tilapäisissä hoitotarpeissa

Professorin, yliopistonlehtorin ja yliopisto-opettajan virkaan nimitetään yleensä pysyvästi. Virkaan voidaan kuitenkin nimittää määräajaksi, jos viran luonteeseen tai laitoksen toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. Yliopistotutkija, tutkijatohtori, tohtorikoulutettava, projektitutkija, tutkimusavustaja ja opetusavustaja nimitetään aina määräaikaisesti.

Määräaikaisissa palvelussuhteissa noudatetaan Helsingin yliopiston niistä antamaa ohjeistusta (mm. rehtorin päätös 21.1.2008). Laitoksella pyritään käyttämään niin pitkiä palvelussuhteita kuin määräaika tai rahoituskausi sallii; esimerkiksi viransijaiset nimitetään pääsääntöisesti koko tiedossa olevan virkavapauskauden ajaksi.

Virkavapaudet

Virkavapauden myöntämisessä muiden kuin virka- ja työehtosopimuksessa mainittujen syiden nojalla sovelletaan seuraavia periaatteita:

• Virkavapauden myöntämisen perusteena voi olla toiminta ylemmässä virassa, tutkimusprojektissa tai jossain muussa merkittävässä hankkeessa, oleskelu ulkomailla tai yksityiset syyt.
• Virkavapautta harkittaessa otetaan huomioon virkavapauden vaikutus laitoksen toiminnalle, virkavapauden merkitys hakijan uralle sekä kohtuullisessa määrin hakijan muut henkilökohtaiset syyt.
• Virkavapautta myönnetään samalla perusteella yhdenjaksoisesti pääsääntöisesti korkeintaan kahden vuoden ajalle, etenkin jos perusteena on työskenteleminen laitoksen ulkopuolella. Virkavapaata myönnetään kuitenkin pidempiinkin määräaikaisiin akatemiavirkoihin ja pooliprofessuureihin, jos tällaisen viran sijoituspaikka on laitoksella.
• Virkavapautta ei myönnetä laitoksen toimintamäärärahasta rahoitetusta virasta toiseen neliportaisen virkarakenteen samantasoiseen, toimintamäärärahasta rahoitettavaan tehtävään. (Esim. yliopisto-opettajan virasta ei saa virkavapaata tutkijatohtorin virkaan tai yliopistonlehtorin virasta yliopistotutkijan virkaan. Laitoksen toimintamäärärahasta rahoitetusta virasta voi kuitenkin saada virkavapaata esim. täydentävän rahoituksen projektissa työskentelyyn.)
• Virkavapaa anotaan ja myönnetään kerralla koko virkavapaan perusteen ajaksi. Virkavapaata ei pääsääntöisesti jatketa samalla perusteella.
• Virka tulee pääsääntöisesti ottaa vastaan nimityspäivästä lukien; virkavapauden myöntämiseen vasta nimitetylle on oltava erityisen painava syy. Määräaikaisista tehtävistä virkavapautta myönnetään vain erityisin perustein.

Tutkimuskausijärjestelmä

Kokonaistyöaikajärjestelmää ja laitoksen työajan suunnittelunormeja käyttäen pyritään siihen, että kaikilla opetus- ja tutkimusviran haltijoilla on mahdollisuus tutkimustyöhön ja oman opetuksensa kehittämiseen.

Kokonaistyöajan lisäksi laitoksella on käytössä tutkimuskausijärjestelmä, joka toteutetaan laitoksen opetuksesta ja hallinnosta pääosin vapaina ns. "sapattilukukausina". Tutkimuskausijärjestelmässä ovat mukana kaikki opettajat paitsi tohtorikoulutettavat. Tutkimuskausi voidaan pääsääntöisesti myöntää henkilölle, joka on ennen tutkimuskautta hoitanut täyspäiväisesti jotakin laitoksen opetusvirkaa neljänä peräkkäisenä lukukautena. Tutkimuskausi myönnetään yleensä yhdeksi ja vain erityisistä syistä kahdeksi lukukaudeksi kerrallaan. Tutkimuskaudella ollessaan henkilö hoitaa muodollisesti joko omaa virkaansa tai saman virkakategorian virkaa kuin ennen tutkimuskautta.

Tutkimuskausi voidaan myöntää oman tutkimustyön edistämiseen (ml. jatko-opinnot) tai merkittävän opetuksenkehittämishankkeen toteuttamiseen (kuten oppikirjan kirjoittamiseen) erityisesti niille, joiden suuri opetus- tai hallintokuorma on ollut esteenä tavoitteelliselle tutkimustyölle tai oman opetuksen kehittämiselle. Tutkimuskaudella olevalla ei ole muita laitoksen opetus- tai hallintovelvoitteita kuin mahdollinen HOPS-ohjaus, ennen tutkimuskauden alkua käynnissä olleiden opinnäytteiden ohjaaminen ja tarkastaminen sekä normaalien sääntöjen mukaan kuuluvien erilliskokeiden järjestäminen.

Palkkapolitiikka

Laitos noudattaa yliopistolaitoksen ns. uutta palkkausjärjestelmää (UPJ), jossa palkka määräytyy tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella riippumatta siitä maksetaanko palkka budjetti- vai täydentävästä rahoituksesta.

Osa-aikaisten (sivutoimisten) tuntiopettajien palkka määräytyy opetuksen tyypin ja tason, opettajan muodollisen pätevyyden sekä opetustuntien ja laitoksen normiston mukaan.

Tasa-arvo

Laitos ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvonäkökulman. Laitos huolehtii siitä, että henkilöstöhallintoa hoitavilla henkilöillä on tiedossaan Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelman vaatimukset. Työryhmiä ja viran täyttämistä valmistelevia toimikuntia asetettaessa otetaan huomioon kummankin sukupuolen edustus.

Hallinto- ja tukitoimet

Laitoksen hallinnolliset ja tukitehtävät voidaan ryhmittää kolmeen pääalueeseen: yleishallintoon, opetushallintoon ja tietotekniikkahallintoon. Kullakin hallinnollisella pääalueella on vastuullinen esimies, joka toimii laitoksen johtajan alaisena mutta vastaa laitoksen sisällä itsenäisesti tehtäväalueestaan. Esimieheltä edellytetään kykyä alueensa kehittämiseen laitoksella ottamalla huomioon myös koko yliopistoyhteisön toiminta.

Suorittavaa työtä tekevät em. vastuuhenkilöiden johdolla laitoksen toimisto- ja atk-henkilökunta, amanuenssit ja myös opetus- ja tutkimushenkilökunta siinä määrin kuin se on laitoksen toiminnan kannalta tarpeen. Tavoitteena on, että hallinnolliset vastuut ja tehtävät keskitetään. Erityisesti tehtävät, jotka eivät vaadi akateemista pätevyyttä ja alan tuntemusta, keskitetään ammattitaitoiselle hallintohenkilöstölle laitoksen hallintoon tai kampuspalvelukeskukseen.

Kansainvälistyminen

Ulkomaalaisen henkilökunnan osuutta pyritään nostamaan, erityisesti tutkimustehtävissä. Niistä laitoksen avoimista tehtävistä, joita voi hoitaa ilman suomen kielen taitoa, tiedotetaan kansainvälisesti.

Laitoksen omaa henkilökuntaa kannustetaan ulkomaan vierailuihin. Laitos tukee hakemuksesta ulkomailla oleskelua. Tutkimuspainotteisiin virkoihin nimitettäessä eduksi katsotaan kansainvälistyminen, erityisesti tutkimussuunnitelmaan sisältyvä tai viimeaikainen tutkimustyö ulkomailla.

Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen

Laitoksen tärkein voimavara on kokenut, eri ikäluokista koostuva ja monikulttuurinen henkilöstö. Uusi työntekijä integroidaan työyhteisöön perehdyttämällä hänet suunnitelmallisesti sekä työtehtäviinsä että työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin ja syrjintään puututaan heti.

Vaikuttamista ja yhteisöllisyyttä kehitetään erityisesti järjestämällä säännöllisesti henkilökunnan yhteisin voimin suunniteltuja ja toteutettuja tilaisuuksia (mm. laitosiltapäivät, strategiapäivät, kahvitilaisuudet).

Laitoksella toimii työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on tuottaa, edistää ja ylläpitää sellaisia toimintatapoja, keinoja ja rakenteita, jotka edesauttavat henkilöstön psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä viihtymistä ja jaksamista työssä.

Laitoksen toiminnan suunnittelun sekä henkilökunnan hyvinvoinnin edistämisen ja urakehityksen keskeinen työkalu ovat joka lukukausi käytävät kehityskeskustelut. Niissä laitoksen lähiesimiehet käyvät jokaisen alaisensa kanssa läpi tämän viimeaikaisia suorituksia ja suunnitelmia sekä tavoitteita ja toiveita seuraavalle jaksolle. Jokaisen kierroksen päätteeksi lähiesimiehet käyvät oman kehityskeskustelunsa laitoksen johtajan kanssa esitellen tälle samalla omien alaistensa kanssa käytyjen keskustelujen tulokset. Lähiesimiehiä kehotetaan antamaan aktiivisesti palautetta työtekijöille.

Opetushenkilökunnan pedagogista koulutusta tuetaan ja sitä pyritään systematisoimaan. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan yliopiston järjestämään henkilöstökoulutukseen. Myös omaehtoista työhön liittyvää koulutusta pyritään tukemaan mm. työaikajoustoin.

Laitos pyrkii taloudellisten resurssien puitteissa tukemaan henkilöstön fyysistä hyvinvointia osallistumalla liikuntamaksuihin ja vapaaehtoisen terveydenhuollon kustannuksiin.

Yliopiston henkilöstöpolitiikka

Helsingin yliopiston henkilöstöpoliittinen ohjelma 2007-9: http://www.helsinki.fi/suunnittelu/henkpol.html

Opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportainen virkarakenne: https://alma.helsinki.fi/doclink/100048

Rehtorin päätös 2008:015: määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö: http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/Rehtorin.nsf/numeroittain

Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelma: https://alma.helsinki.fi/doclink/96639

Yhteenveto TKTL:n henkilöstöryhmiä koskevista henkilöstöpoliittisista periaatteista

*pääsääntöisesti