Koulutuksen tavoitteet

Laitos antaa kandidaatin tutkinnoissa laaja-alaista tieteellistä peruskoulutusta ja maisterin tutkinnoissa tutkimuksen painopisteisiinsä perustuvaa asiantuntijakoulutusta. Tämä on yksi laitoksen perustehtävistä, jotka on määritelty luvussa Strategiset lähtökohdat ja toiminnan tavoitteet.

Koulutuksen yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua akateemisiksi tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiksi, joilla on tiedollisia, taidollisia ja sosiaalisia valmiuksia alan tutkimus-, kehitys- ja soveltamistehtäviin yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Tavoitteeseen pyritään tarkistamalla ja tarpeen mukaan uudistamalla tutkintovaatimukset säännöllisesti noin 5 vuoden välein kansainvälisiä suosituksia (ACM:n ja IEEE:n curriculum-työ) Suomen oloihin soveltamalla, sisällyttämällä tutkintoihin erityisesti työelämässä tarvittavia taitoja kehittäviä opintojaksoja ja soveltamalla kursseilla monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka ohjaavat opiskelijat opintojen alusta alkaen alalla keskeiseen pienryhmätyöskentelyyn. Laitoksen ensisijaisena tavoitteena on kouluttaa maistereita, mutta myös LuK-tutkinto on tärkeä, koska alan työmarkkinoiden imu vetää osan opiskelijoista pysyvästi työelämään ennen maisterin tutkinnon suorittamista. Korkein asiantuntemus saavutetaan tyypillisesti laitoksen tutkimusryhmissä ja tutkijakouluissa suoritettavissa jatko-opinnoissa, joihin hakeutuu osa maisterin tutkinnon suorittaneista sekä perustutkinnon muualla, erityisesti ulkomailla, suorittaneita.

Perus- ja aineopinnoissa opiskelijat hankkivat alan perustietämyksen ja -osaamisen sekä sen laajan käsitteellisen ja taidollisen kivijalan, jonka päälle alan erityisosaaminen rakentuu. LuK-vaiheen pakolliset pääaineopinnot ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Valinnaisilla opintojaksoilla (tyypillisesti esimerkiksi 2-3 opintojaksoa) voi laajentaa pääaineopintoja ja samalla suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa mukaan. Myös kandidaatintutkielman aihepiiri ohjaa osaltaan erikoistumisen suuntaan.

Maisterivaiheen opinnot opiskelija suorittaa jollakin laitoksen kolmesta erikoistumislinjasta tai kahdesta maisteriohjelmasta. Tietojenkäsittelytieteen erikoistumislinjoja ovat algoritmit ja koneoppiminen, hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne, sekä ohjelmistojärjestelmät. Kansainvälisessä CBU-maisteriohjelmassa (Cross Border University / Information Technology) voi opiskella älykkäisiin järjestelmiin tai moderniin kommunikaatioteknologiaan erikoistuen. Tietojenkäsittelytieteen perus- ja aineopinnot tarjoavat myös hyvän pohjan englanninkieliseen bioinformatiikan maisteriohjelmaan (MBI), jonka toteutuksessa laitos on keskeisenä toimijana.

Erikoistumislinjat ja maisteriohjelmat heijastavat laitoksen tutkimuksen ja opetuksen painopistealoja, ja niillä on omat tutkintovaatimuksensa, jotka tähtäävät alan erityisosaamisen ja tieteellisen pohjan saavuttamiseen. Pakollisten opintojaksojen osuus on useimmilla linjoilla verraten pieni ja niinpä opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet erikoistua haluamalleen tietojenkäsittelytieteen osa-alueelle. Pro gradu –tutkielmat tehdään usein alan yritysten tarpeisiin liittyvistä aiheista tai laitoksen tutkimusryhmissä. Maisterivaiheen koulutus on kiinteässä yhteydessä alan tutkimukseen ja antaa erinomaiset mahdollisuudet myös tieteellisiin jatko-opintoihin. Laitoksen tutkimusryhmien monilla projekteilla on myös kiinteitä yrityselämäyhteyksiä.

Jatkokoulutuksen tavoitteet esitetään kohdassa Jatkokoulutus.

Kaikki tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijat suorittavat pakollisena sivuaineena joko matematiikan tai menetelmätieteiden opintokokonaisuuden. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon sisältyy matematiikan lisäksi tilastotieteen opintoja. Jos pakollinen sivuaine on laaja, toista sivuainekokonaisuutta ei vaadita. Mahdollisen toisen sivuainekokonaisuuden sekä muut sivuaineiden opinnot voi valita vapaasti. Vaikka toinen kokonaisuus ei olisikaan tarpeen, kokonaisuuden suorittaminen on irrallisia opintojaksoja suositeltavampaa, koska vain kokonaisuudet merkitään tutkintotodistukseen.

Alan yleisen merkityksen takia tietojenkäsittelytieteen opiskelu sivuaineena on vapaata kaikille yliopiston opiskelijoille 55 op:n laajuuteen asti, ja laajemman opinto-oikeuden voi saada hakemuksesta. Sivuaineopiskelijoiden opintokokonaisuudet muodostuvat pienin rajoituksin samoista opintojaksoista kuin pääaineopiskelijoiden opintokokonaisuudet. Sivuaineopiskelijoiden osuus erityisesti perusopintojen ja osittain aineopintojenkin opintojaksoilla on merkittävä. Sivuaineopiskelijoiden vaihtelevien taustojen ja tarpeiden takia koulutusta ei voida järjestää erityisesti minkään erityisryhmän tarpeiden mukaan. Sivuaineopiskelijat voivat sisällyttää tietojenkäsittelytieteen opintojaksoja myös omaan menetelmätieteiden sivuaineopintokokonaisuuteensa yhdessä matematiikan ja/tai tilastotieteen opintojen kanssa.

Opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja opintojaksoja järjestetään eri tavoin. Laitoksen strategisena valintana on käyttää opiskelijoita aktivoivia opetusmuotoja, ja opetusjärjestelyt tukevat tätä tavoitetta. Useimmilla opintojaksoilla on luentojen ohella ohjattuja harjoituksia tai opiskelijat tekevät omatoimisesti harjoitustöitä tai kirjallisia tehtäviä, joilla on merkityksellinen asema opintojakson suorituksessa kurssikokeen ohella. Harjoittelu organisoidaan yleensä muutaman opiskelijan opintopiireiksi, joissa vertaisoppimisella on tärkeä merkitys. Harjoitustyökursseilla henkilö- ja ryhmäkohtainen ohjaus ja vertaisopiskelun eri muodot tukevat opiskelijan oppimista projektiluonteisissa töissä. Yhteisöllisen opiskelun myötä opiskelijoiden sosiaaliset taidot kehittyvät.

Koulutuksen johtaminen

Laitoksen yleisen toiminnan suunnittelun mukaisesti pitkän tähtäyksen koulutukselliset linjaukset sisältyvät strategiaan ja tavoiteohjelmaan. Suunnittelukausien aikana voidaan joustavasti tarkistaa linjauksia sekä käynnistää ja toteuttaa uusia hankkeita.

Koulutuksen toteuttamiselle asettavat tärkeitä tavoitteita ja reunaehtoja tiedekunnan tutkintosääntö, tutkintovaatimukset, opiskelijavalintapäätös ja muut hallinnolliset säädökset. Laitoksella koulutusta koskevien asioiden valmisteluun, päätöksiin ja toteuttamiseen osallistuvat johtoryhmä, johtaja ja varajohtaja, erikoistumislinjojen vastuuprofessorit, opintoesimies, opetuksen kehittämistoimikunta sekä jatko-opintotoimikunta. Asioiden valmistelussa vuotuiset strategiapäivät, henkilökunnan kuukausitapaamiset sekä henkilökunnan kokoukset ja professorien kokoukset ovat tärkeitä foorumeita. Tärkeimmät tavoitteet kirjataan laitoksen tavoiteohjelmaan, ja henkilöstöpoliittinen ohjelma ohjaa opetushenkilökunnan käyttöä.

Johtoryhmän asema on keskeinen: laitoksen käytännön mukaan kaikki merkittävät kehittämishankkeet ja periaateratkaisut käsitellään johtoryhmässä silloinkin, kun päätösvalta on laitoksen johtajalla. Johtoryhmälle hallintojohtosäännön mukaan kuuluvia koulutukseen välittömästi liittyviä asioita ovat tutkintovaatimukset ja uusien opiskelijoiden määrä (kummastakin päättää tiedekunta johtoryhmän esityksen perusteella) sekä lukuvuoden opetusohjelmasta päättäminen ja pro gradu –tutkielmien hyväksyminen.

Laitoksen johtaja koordinoi koulutusasioita yleistoimivaltuutensa mukaisesti. Tärkeä tehtävä on toiminnan suuntaaminen strategioiden ja tavoiteohjelmien valmistelun kautta sekä kehittämishankkeiden käynnistämistä koskevat päätökset. Varajohtaja huolehtii keskitetysti pro gradu -tutkielmien hyväksymisvaiheesta sekä jatko-opiskelun koordinoinnista.

Erikoistumislinjojen ja maisteriohjelmien vastuuprofessorit vastaavat linjansa opetusohjelman sisällöllisestä valmistelusta, johon yleensä osallistuvat myös kaikki linjan opettajat ja tutkijat, sekä linjan opettajien työnjakokysymyksistä, joiden järjestelyn perustan muodostavat vuotuiset kehityskeskustelut. Linjakohtaisella opetuksen suunnittelulla toteutuu tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys laitoksella. Vastuuprofessori hyväksyy myös linjan opiskelijoiden pro gradu –tutkielmien aiheet ja syventävien opintojen opintokokonaisuudet sekä päättää maisteriopiskelijoiden täydentävistä opinnoista.

Kolmen professorin muodostama jatko-opintotoimikunta hyväksyy jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelmat sekä kehittää yleisesti jatko-opiskeluun liittyviä asioita.

Opintoesimies osallistuu keskeisesti koulutukseen liittyvien asioiden valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan: tutkintovaatimukset yhdessä vastuuprofessorien kanssa, lukuvuoden opetusohjelman koordinointi ja esittely johtoryhmälle päätettäväksi sekä (yhdessä suunnittelijan kanssa) lukukauden opetusohjelman yksityiskohtien tarkentaminen, opinto-oppaan toimittaminen ja tilapäisten opettajien käyttö, opintoja koskevien ohjeiden ja tiedekunnan tutkintosääntöä tarkentavien sääntöjen valmistelu ja ylläpito jne. Opintoesimies hyväksyy perus- ja aineopintojen opintokokonaisuudet sekä opiskelijan muissa oppilaitoksissa suorittamat opinnot.

Laitoksen johtoryhmän asettaman opetuksen kehittämistoimikunnan vastuulla on perinteisten ja innovatiivisempien opetusmenetelmien kehittäminen, niiden toteuttamisen vaatima ohjeistus, opiskelijoiden tuutorointiin ja opettajien pedagogiseen kouluttamiseen liittyvät asiat sekä yleisesti opetuksen kehittämishankkeiden valmistelu ja koordinointi. Opetuksen kehittämistoimikunta tekee myös vuosittain johtoryhmälle esityksen kahden opettajan palkitsemisesta ”Hyvä opettaja” –tunnustuspalkinnolla. Toimikunnassa on vahva opiskelijoiden edustus. Erillinen virtuaaliopetustyöryhmä on keskittynyt verkkokurssien kehittämisen edellytysten parantamiseen.

Opiskelijoiden osallistumista pidetään tärkeänä; ks. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet.

Ks. myös tarkemmin yliopiston toimintakäsikirja, luku B.2.1.2 Koulutuksen johtaminen.

Koulutuksen kehittäminen

Pitkän tähtäimen kehittämisessä opetuksen kehittämistoimikunta ja strategiapäivillä tai erikseen perustetuissa työryhmissä tapahtuva valmistelu ovat keskeisessä asemassa. Laajat kehityshankkeet esitetään tiedekunnalle lisäresurssien saamiseksi.

Opetussuunnitelmatyö

Tiedekuntaneuvosto vahvistaa tutkintovaatimukset johtoryhmän esityksestä. Johtoryhmä päättää opetusohjelmasta seuraavaksi lukuvuodeksi viimeistään toukokuussa. Erikoistumislinjojen vastuuprofessorit valmistelevat linjan opetuksen, myös seuraavaa lukuvuotta pidemmäksi ajaksi: kurssien periaatteelliset toteutussuunnitelmat julkistetaan opintojen suunnittelun helpottamiseksi vähintään kahden seuraavan lukuvuoden ajalle. Opintoesimies kokoaa erikoistumislinjoilta saadut esitykset ja esittelee opetusohjelman johtoryhmälle. Ennen päätösvaihetta opetusohjelma on kerran esillä johtoryhmässä keskusteluasiana. Opiskelijoilta saadaan ehdotuksia johtoryhmäkäsittelyssä ja vapaamuotoisesti jo aikaisemmissa vaiheissa, strategiapäivät mukaan luettuna.

Opetusohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon opintojaksojen esitiedot ja muut opintojaksojen väliset suhteet sekä opetusaikojen sopivuus opiskelijoille. Matematiikan ja tilastotieteen peruskurssien aikataulu otetaan niiden pakollisen sivuaineaseman takia huomioon saman opintovaiheen pääaineopintojaksojen tapaan. Opiskelijoiden esittämät aikataulutoivomukset pyritään ottamaan huomioon. Luonnollisesti myös opettajien ajankäyttösuunnitelmat ja salitilanne, erityisesti yhteisten luentosalien käyttö matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa, asettavat omat rajoituksensa.

Opinto-oppaassa julkistetaan malliaikataulu LuK-tutkinnon pakollisille opinnoille tutkinnon suorittamiseksi kolmessa lukuvuodessa, samoin FM-tutkinnon suorittamiseksi kahdessa vuodessa. Kurssikokeiden ajat pyritään valitsemaan niin, ettei mikään ennalta nähtävissä oleva opintojaksojen samanaikaiseen suorittamiseen liittyvä tilanne estäisi osallistumista vaadittujen opintojaksojen kokeisiin. Edelleen, julkistamalla opintojaksojen esitietovaatimukset ja oppimistavoitteet pyritään ohjaamaan opiskelijoita löytämään itselleen sopiva suoritusjärjestys siinäkin (yleisessä) tilanteessa, että he eivät noudata malliaikataulua.

Lähes kaikki opintojaksot on liitetty sopivimman erikoistumislinjan suunnitteluvastuulle, jolloin myös opintojakson vastuuopettaja (luennoija) sekä muiden erityistä linjakohtaista asiantuntemusta vaativien opetustehtävien suorittajat valitaan linjan opettajien työnjakoa suunniteltaessa. Maisteritasolla erikoistumislinjojen merkitys korostuu erityisesti (luennoijien lisäksi ryhmäohjaajien valinta), kandidaattitasolla opetushallinto rekrytoi pääosan ryhmäohjaajista opinnoissaan pitkällä olevien opiskelijoiden keskuudesta. Näihin tehtäviin ilmoittautumista varten on asetettu määräajat.

Tarkemmin: Opetusjärjestelyt, luku 3.

Opetusmenetelmien kehittäminen

Opetusmenetelmiä kehitetään tukemaan opiskelijoiden syvällistä oppimista. Ensisijaisena tavoitteena on opittavan materiaalin ymmärrykseen perustuva oppiminen, jossa opiskelija voi omaksua uusia käsitteitä ja taitoja aikaisemmin oppimiensa tietojen ja taitojen perustalle. Opiskelijoita aktivoivat pienryhmiin perustuvat opetusmenetelmät ja vertaisoppiminen ovat keskeisessä asemassa.

Uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa valmistellaan laitoksen opetuksen kehittämisryhmässä ja yksittäisiä opettajia kannustetaan aktiivisesti kokeilemaan uusia opetusmuotoja. Laitoksen yhteisissä tilaisuuksissa, kuten strategiapäivillä ja kuukausi-iltapäivinä, alustetaan ja keskustellaan ajankohtaisista opetuksen kehittämishankkeista.

Toiminta perustuu sekä korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen että laitoksella tehtäviin selvityksiin, joista merkityksellisimmät julkaistaan. Opetusmenetelmien kehittämistä tehdään yhdessä tiedekunnan pedagogisten asiantuntijoiden kanssa.

Koulutuksen toteutus

Opintojakson toteutus

Opintojakson toteutusta kuvataan yksityiskohtaisesti Opetusjärjestelyt -ohjeen luvuissa 3-7.

Opintojakson vastuuopettaja (luennoija) laatii jo lukuvuoden opetusohjelman vahvistamista varten alustavan suunnitelman niistä opetus- ja opiskelumuodoista, joilla opintojakson oppimistavoitteet pyritään saavuttamaan. Luentokursseilla yleisimpiä muotoja ovat luennot, ohjatut harjoitukset, harjoitustöiden tekeminen tai kirjallisten esitysten laatiminen. Opintojakson aikana vastuuhenkilön apuna on yleensä harjoitusassistentteja, joiden työskentely määräytyy opintojakson luonteen ja tarvittavan ryhmä- ja yksilöohjauksen tarpeiden mukaan (Opetusjärjestelyt –ohjeen luku 3): opettajatiimi jne. Harjoitukset organisoidaan usein opintopiireiksi, joiden toteuttamista varten on seikkaperäinen opettajan ohje.

Harjoitustyökursseilla ja ohjelmistotuotantoprojektissa keskeistä on sekä opiskelijan itsenäinen että ryhmän jäsenenä tehty työ, jota tukee harjoitusassistentin ohjaus, ryhmätöissä myös vertaisopiskelu.

Seminaareja pidetään syventävissä opinnoissa 1-2 opettajan ohjauksessa (seminaariohje).

Opetusmuotojen moninaisuuden mukaisesti myös opintojakson suoritustavat vaihtelevat (Opetusjärjestelyt –ohje, luvut 4.1- 4.3). Luentokurssin yleinen suoritustapa on osallistua kurssin aikana 1-2 kurssikokeeseen ja tehdä muut kurssille ilmoitetut tehtävät. Useimmat kurssit voi suorittaa myös vaihtoehtoisella, opetuksesta riippumattomalla erilliskokeella, jossa voi myös yrittää parantaa kurssikokeessa saamaansa arvosanaa. Kurssinaikaisessa suorituksessa on käytössä useita muotoja, joita selvitetään kohdassa Oppimisen arviointi.

Kurssin opetusmateriaali (luentokalvot, harjoitustehtävät, harjoitustöiden aiheet ja ohjeet) on tyypillisesti saatavissa verkossa; joissakin tapauksissa materiaali korvaa kurssikirjan kokonaan (Opetusjärjestelyt –ohje, luku 6).

Oppimisen arviointi

Opetuksen ja erityisesti oppimisen arvioinnin taustaksi tarpeelliset opintojakson oppimistavoitteet on laadittu perus- ja aineopintojen pakollisille opintojaksoille ja laaditaan vähitellen kaikille opintojaksoille. Oppimisen arviointia on kehitetty opintojakson suoritukseen kiinteästi liittyväksi oppimisen muodoksi. Ohjausprosessiin sekä harjoitustöissä että opintopiirityöskentelyssä sisältyy opiskelijan vaiheittain saama yksityiskohtainen palaute. Useimmilla kursseilla oppimisen arvioinnin pääpaino on kurssikokeissa.

Opintojaksojen arvioinnissa sovelletaan Opetusjärjestelyt –ohjeen luvussa 4 esitettyjä periaatteita monin eri tavoin (Opetusjärjestelyt –ohje, luvut 4.1 – 4.3). Arvostelukriteerien yksityiskohdat vaihtelevat, mutta ne ilmoitetaan luonnollisesti huolellisesti etukäteen. Perinteisiä kokeita täydentäviä tai niitä korvaavia muotoja ovat ainakin harjoitustyöt, kotikokeet, esseet, oppimispäiväkirjat, posterit ja aktiivisuus harjoituksissa. Mainitussa ohjeessa on suositusluonteisia ohjeita opintojakson vastuuhenkilölle (Opetusjärjestelyt –ohje, luku 5).

Pro gradu -tutkielmien arvioinnille on seikkaperäiset kriteerit ja arvosteluohjeet, ja vastaavat ohjeet laaditaan kandidaatintutkielmille. Seminaarisuoritusten arviointi perustuu kirjalliseen ja suulliseen esitykseen sekä aktiivisuuteen seminaaritilaisuuksissa (seminaariohje). Joissakin seminaareissa laaditaan posteri tai tieteellisen artikkelin tyyppinen käsikirjoitus.

Yleinen arvosteluasteikko (0-5) on käytössä; vain harvoissa tapauksissa käytetään hyväksytty/hylätty –arvostelua.

Opintojakson jälkeen arvostelusta annetaan palautetta opiskelijoille järjestämällä palautetilaisuus, jossa selitetään koevastauksia ja arvostelua tarvittaessa yleisesti ja käydään haluttaessa läpi opiskelijan vastaus ja sen arvostelu yksityiskohtaisesti. Kokeen malliratkaisut tai arvosteluperusteet julkistetaan opintojakson verkkosivulla (paitsi jos osallistujia on ollut hyvin vähän).

Ongelmana on ollut opiskelijoiden vähäinen kiinnostus käyttää tarjottuja muodollisia palautemahdollisuuksia hyväkseen. Palautteen merkityksen lisäämiseen haetaan keinoja tavoitteena lähentää tältäkin osin arviointia ja oppimista.

Opintojakson hallinto

Opintojaksolle ilmoittautuminen tapahtuu verkossa toimivalla laitoksen ILMO-järjestelmällä. Opintojakson mitoittamisen ja opetusryhmiin jakamisen kannalta tärkeimmillä opintojaksoilla (seminaarit, ohjelmistotuotantoprojekti, kandidaatintutkielman ohjaus tieteellisen kirjoittamisen kurssilla) ilmoittautumiset kerätään jo edellisen lukukauden loppupuolella.

Opintojakson aikana opiskelijoiden etenemistä (aktiivisuus harjoituksissa, koesuoritukset) koskevat tiedot kirjataan laitoksen Kurki-järjestelmän avulla laitoskohtaiseen opetustietokantaan. Eräillä kursseilla käytetään osasuoritusten ja myös kurssisisältöjen hallintaan verkossa toimivia oppimisympäristöjä (Moodle yms.) tai opintojaksoa varten kehitettyä erityisohjelmistoa. Kurki-järjestelmä auttaa monipuolisesti opintojakson tulosten muodostamisessa: osasuorituksista saadaan vastuuopettajan järjestelmään kirjaamien perusteiden avulla automaattisesti opintojakson loppuarvosana ja tuloslistat. Tulokset siirretään edelleen Oodi-järjestelmään lähes automaattisesti. Opetustietokannan avulla voidaan laitoksen opetukseen liittyviä asioita seurata ja raportoida tarkemmin kuin esim. yliopistotason Oodi-järjestelmää käyttämällä.

Opintojakson tulokset julkistetaan ilmoitustaululla ja verkossa (laitoksen intranetissä). Verkossa julkaisemisen tavat ovat kehittelyn alla (julkisuus, tiedekuntatason ohjeistus).

Kandidaatintutkielmat ja pro gradu -tutkielmat

LuK-tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma laaditaan aikataulutetussa ryhmäohjauksessa opintojaksolla Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, jolla suoritetaan myös pakolliset Äidinkielen opinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoihin kuuluva Tutkimustiedonhaku. Tieteellisen kirjoittamisen kurssin pidemmällekin ulottuvaa merkitystä korostaa se, ettei pro gradu -tutkielmaa varten järjestetä omaa (luento- tai ryhmätyyppistä) systemaattista opetusta vastaavista asioista.

Pro gradu –tutkielman suorittamiselle on laadittu varsin seikkaperäiset opiskelijan ohjeet (Graduohje). Aloittajille järjestetään jokaisen periodin alussa informaatiotilaisuus (”Gradu käyntiin”), jossa käsitellään yleisellä tasolla aiheen valintaa ja tutkielmatyöskentelyä. Laitoksen tutkimusryhmien ja erityisesti opiskelijan työpaikan antamat aiheet ovat suhteellisen yleisiä. Erikoistumislinjan vastuuprofessori arvioi kuitenkin yhdessä tutkielman tulevien ohjaajien kanssa jokaisen aiheen sopivuuden tutkielman opetustavoitteiden kannalta. Kaikki työpaikkojen tarjoamat aiheet eivät ole sopivia.

Pro gradu -tutkielmalle nimetään tyypillisesti kaksi ohjaajaa, joista toinen on pääohjaaja. Tutkielmatyö jakaantuu kahteen vaiheeseen niin, että suunnitelmavaiheessa kartoitetaan lähdemateriaali, tarkennetaan aihetta erilaisia käsittelytapoja luonnostelemalla ja kirjoitetaan tyypillisesti tutkielman alkuosa (johdanto, taustaa ja menetelmiä koskevia osia tms.). Suunnitelman tarkastuksen ja palautteen perusteella tutkielman kirjoittaja voi turvallisesti jatkaa valmista tutkielmaa kohti. Ohjaajat ovat kirjoittajan käytettävissä säännöllisesti sekä suunnitelma- että toteutusvaiheessa.

Joissakin tapauksissa erikoistumislinjat järjestävät graduseminaareja, joissa opiskelijalla on mahdollisuus saada suoraan palautetta omasta aiheestaan ja kokemuksia linjan muiden samassa vaiheessa olevien opiskelijoiden aiheista ja työskentelystä. Laitos myöntää lisäksi hakemuksesta apurahoja tutkielmatyöskentelyn ajaksi (Gradustipendi). Työnantajat tukevat opiskelijoiden gradutyöskentelyä vaihtelevasti työaikajärjestelyin sekä joissakin tapauksissa rahoittamalla sitä lahjakirjaan perustuvan stipendin muodossa.

Pro gradu -tutkielmien ohjaajille on seikkaperäiset ohjaajan ohjeet tutkielmien ohjauskäytännöistä ja arvostelusta sekä näihin liittyvistä hallinnollisista vaiheista. Jokaisen tutkielman tilanteet aloittamisesta valmistumiseen kirjataan gradutietokantaan, jota ohjaajat päivittävät suoraan.

Pro gradu –tutkielmat arkistoidaan Kumpulan tiedekirjastoon ja kandidaatintutkielmat laitoksella (kandidaatintutkielmien arkistointijärjestelyt kehitteillä).

Sivuaineopinnot

Matematiikka tai sen ja tilastotieteen opinnoista yhdessä muodostuva menetelmätieteiden sivuaine on kaikille pakollinen LuK-tutkinnon sivuaine. Muut sivuaineet ovat vapaasti valittavissa. Valinnoilla opiskelija voi suunnata tutkintoaan kiinnostuksensa mukaiseksi.

Oman tiedekunnan ja yliopiston sivuaineiden lisäksi voi hakea joustavan opiskelun järjestelmän (JOO) mukaisesti opinto-oikeutta toiseen yliopistoon esimerkiksi kaupallisten aineiden opiskeluun (tarkemmin kohdassa Muiden oppilaitosten opinnot) . Laitoksella on tutkintosäännön mukaisesti poikkeuksellinen mahdollisuus hyväksyä toinen sivuaine johtoryhmän hyväksymien periaatteiden [1] mukaan myös opinnoista, jotka eivät muodosta suorituspaikassaan virallista sivuainetta, mutta ovat yhdessä suoritettuina pääaineen kannalta katsottuna järkevä ”sivuaineen oloinen” kokonaisuus. Päätöksen tekee opintoesimies.

Opintoihin liittyvä tiedotus

Opinto-opas sisältää opiskeluun liittyvää yleistietoa, tutkintovaatimukset sekä keskeiset säännöt ja ohjeet. Opinto-opas jaetaan kaikille opiskelijoille painettuna ja on saatavilla myös verkossa. Lukuvuoden opetusohjelma luento-, seminaari- ja kurssikoeaikoineen on saatavilla verkossa, jossa julkistetaan lisäksi lukukausittain tarkennettu, ryhmäopetusajat sisältävä opetusohjelma ja koko lukuvuoden erilliskokeiden ajat. Verkko on ensisijainen tiedotuskanava opinto-opasta yksityiskohtaisempaan yleiseen ja ajankohtaiseen tiedotukseen. Kaikilla opintojaksoilla on opetusohjelmaan linkitetyt kotisivut, joilla on yhteisiä säännönmukaisia osia (oppimistavoitteet, kurssikuvaus, kurssin suoritustavat) sekä vastuuopettajan harkitsemassa laajuudessa muuta materiaalia (luentokalvot, harjoitustehtävät, harjoitustyön aiheet ja ohjeet, kurssin kokeiden tehtävät, arvosteluperusteet, malliratkaisuja, linkkejä käytettäviin ohjelmistoihin ja lisämateriaaliin ja usein myös kurssin vanhoja koetehtäviä). Myös aikaisemmin järjestettyjen opintojaksojen jokaisen opetuskerran tiedot säilytetään verkossa saatavilla.

Opintoja koskevat asiat on koottu laitoksen verkkosivustossa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi "Opiskelu laitoksella", jossa on myös ajankohtaisten tiedotusten välittämiseen tarkoitettu palsta. Opiskelijoita varten on käytössä myös sähköpostilista, jota käytetään tärkeimpien ja kiireellisten kaikille opiskelijoille tarkoitettujen tiedotusten välittämiseen.

Opetuskielet

Perus- ja aineopintojen opintojaksoilla opetuskieli on suomi, syventävissä opinnoissa on runsaasti myös englanninkielisiä opintojaksoja. Suomenkielisillä opintojaksoilla järjestetään tarpeen mukaan englanninkielinen harjoitusryhmä tai muuta tarvittavaa ohjausta. Opetuskieli ja tärkeimpien opintojaksojen englanninkieliset ohjausjärjestelyt ilmoitetaan jo lukuvuoden opetusohjelmassa opinto-oppaassa. Kaikilla opintojaksoilla on mahdollista saada koetehtävät ja vastata englanniksi.

Äidinkieleltään ruotsinkielisiä opiskelijoita on hyvin vähän. Heille järjestetään ruotsiksi ohjausta tieteellisen kirjoittamisen kurssilla, jolla he antavat kypsyysnäytteen äidinkielellään, sekä HOPS-ohjausta. Kaikilla opintojaksoilla on mahdollista saada koetehtävät ja vastata myös ruotsiksi.

Kandidaatintutkielman opiskelija kirjoittaa äidinkielellään, ulkomaalaiset opiskelijat englanniksi. Pro gradu -tutkielman voi laatia erikoistumislinjan vastuuprofessorin suostumuksella englanniksi; edellytyksenä on, että opiskelija pystyy kirjoittamaan hyvää englanninkielistä tekstiä.

Opiskelun ohjaus

Opiskelua ohjataan sekä verkossa saatavilla olevilla ohjeilla että henkilökohtaisesti monessa muodossa. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtymisestä sekä tutkintovaatimusten välisistä korvaavuuksista on seikkaperäiset ohjeet.

Yleistä opintoneuvontaa [2] antaa 3-4 kokenutta opettajaa (yleensä lehtoreita) päivystysaikataulun mukaan lähes päivittäin. Ruotsinkielisille ja ulkomaalaisille opiskelijoille on lisäksi omat neuvojansa.

LuK-vaiheessa henkilökohtaiset opintosuunnitelmat LuK-HOPS laaditaan jatkuvana prosessina ensimmäisestä opiskelulukukaudesta alkaen ryhmissä, joita ohjaavat opettajatuutoreiksi nimetyt opettajat tai tutkijat. Maisteriopintojen henkilökohtaista opintosuunnitelmaa FM-HOPS ohjaa opettajatuutori, joka voi olla pro gradu -tutkielman ohjaaja tai muu maisteriopiskelijan erikoistumislinjan opettaja tai tutkija. Maisteriohjelmissa vastuuprofessori hyväksyy erikseen opiskelijan opintosuunnitelman.

Opintojakson aikainen ohjaus tapahtuu lähinnä harjoitusryhmissä, jotka on usein organisoitu muutaman opiskelijan opintopiireiksi (Opintopiiriohje). Periodien aikana on saatavissa pakollisiin harjoitustöihin liittyvää (ajan salliessa yleisempääkin) neuvontaa päivystysluonteisesti laitoksen aulan työasemilla muutaman tunnin ajan lähes päivittäin.

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet

Opetuksen sisältöjen ja muotojen kehittämiseksi sekä opiskelun ongelmien tunnistamiseksi opiskelijoiden palautetta opetuksesta pidetään tärkeänä ja kerätään monella tavalla. Kaikilla opintojaksoilla on käytössä verkkolomake, jolla tietoa kerätään periaatteessa systemaattisesti (Kurssipalaute). Palautetta analysoi kunkin opintojakson vastuuopettaja; lisäksi opintoesimies seuraa palautetta yleisesti, ja sitä käydään läpi opettajan ja hänen lähiesimiehensä (tyypillisesti erikoistumislinjan vastuuprofessorin) välisessä kehityskeskustelussa.

Opintopiirityöskentelystä kerätään palautetta erikseen. Lisäksi HOPS-työskentelyyn liittyy säännöllistä palautetta ja itsearviointia, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä opetuksen ja opiskelun onnistumisesta tai ongelmista.

Palautteen perusteella vaikutetaan opetusjärjestelyihin sekä jonkin verran opettajavalintoihin. Palautteen käytön haasteita ovat palautesyklin nopeuttaminen (keruu ja toimenpiteet jo kurssin aikana), palautteen antamisaktiivisuuden lisääminen sekä vastapalautteen (toimenpiteiden) systemaattisempi järjestäminen.

Opiskelijoilla on pysyvä edustus johtoryhmän lisäksi opetuksen kehittämisryhmässä, strategiapäivillä ja tiedekunnan kanssa pidettävässä tavoiteneuvottelussa sekä erityisesti opiskelua käsittelevissä tapahtumissa. Myös koulutusasioita käsitteleviin tilapäisiin työryhmiin pyydetään usein mukaan opiskelijoita. Opiskelijoiden näkökulma on esillä myös sen kautta, että ryhmäopetusta antavat opettajat ovat usein vasta perustutkinto-opiskelunsa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestön TKO-äly edustajilla on suora informaalinen keskusteluyhteys laitoksen johtoon, joka pyrkii ottamaan opiskelijoiden ongelmat huomioon ja löytämään niihin käytännön ratkaisut.

Ks. myös yliopiston toimintakäsikirja, luku C.1.2. Opiskelijoiden vaikutusmahdolisuudet ja C.1.3. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, osakunnat ja muut opiskelijajärjestöt.

Opiskelijavalinnat

Suurin osa opiskelijoista valitaan kerran vuodessa tapahtuvassa yhteisvalinnassa viiden muun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa (Opiskelijavalinta). Valinta perustuu joko valintakokeeseen, ylioppilastutkintotodistukseen tai molempiin.

Opinto-oikeuden voi saada myös aiempien opintojen (yleisimpinä avoimen yliopiston opinnot, ammattikorkeakoulututkinto, tietojenkäsittelytieteen opinnot toisessa yliopistossa) perusteella kahdesti vuodessa järjestettävässä erillishaussa. Erillishaussa tiedekunnan lähiaineiden (matematiikka, fysikaaliset tieteet, kemia, geologia, tilastotiede) tutkinto-opiskelijat voivat myös hakea koulutusohjelman vaihtoa vanhasta pääaineestaan tietojenkäsittelytieteeseen.

Ulkomailla kouluopintonsa suorittaneet valitaan joko suoraan aiemman tutkinnon perusteella tai valintakokeen perusteella kerran vuodessa.

Opinto-oikeuden myöntää tiedekunnan valintalautakunta, jossa on kaksi laitoksen edustajaa. Valintalautakunta päättää myös valintaperusteista, jotka laitoksen edustajat valmistelevat. Laitoksen johtoryhmä esittää tiedekunnan päätettäväksi uusien opiskelijoiden määrän (sisäänottokiintiön). Myös valintaperusteiden suuremmat periaatteelliset muutokset käsitellään johtoryhmässä.

Jatko-opiskelijoiden valinta: katso Jatkokoulutus.

Helsingin yliopiston muiden aineiden tutkinto-opiskelijat voivat opiskella tietojenkäsittelytiedettä alkuvaiheessa täysin vapaasti; laajempiin opintoihin saa oikeuden menestyksellisten opintojen perusteella hakemuksesta [3].

Muiden yliopistojen opiskelijat voivat saada laitokselle opinto-oikeuden joitakin opintojaksoja varten JOO-järjestelmän mukaisesti. Erillisten opintojaksojen opinto-oikeuden voi saada myös ammattipätevyyden tai tieteellisen pätevyyden lisäämiseksi tarkoitettuihin opintoihin [4]. Hakemukset käsittelee laitoksen valintalautakuntaedustaja.

Ulkomaalaisia opiskelijoita valitaan laitokselle 1-2 lukukaudeksi kansainvälisten opiskelijavaihtosopimusten perusteella (yleisohje, laitoksen vaihtosopimukset). Hakemukset käsittelee laitoksen Erasmus-vaihdon koordinaattori.

Muiden oppilaitosten opinnot

Toisessa yliopistossa opiskelua varten opiskelija voi saada ns. joustavan opinto-oikeuden järjestelmään (JOO) perustuvan opinto-oikeuden tiedekunnan määrittämillä perusteilla. Edellytyksenä on, että opinnot voidaan liittää tutkintoon eikä niitä voida suorittaa omassa yliopistossa. Hakemukset hyväksyy opintoesimies.

Opiskelijalle voidaan hyväksilukea muualla suoritettuja opintoja, jotka voivat olla pää- tai sivuaineiden pakollisia tai valinnaisia opintojaksoja tai muita opintoja. Ammattikorkeakoulututkintoa ja eräitä muita yleisimpiä tutkintoja koskevat normit ja hyväksiluvun yleiset periaatteet esitetään ohjeessa. Päätöksen tekee opintoesimies.

Sidosryhmät

Tiedekunnan muiden laitosten kanssa tapahtuvia opetuksen suunnitteluun liittyviä yhteyksiä on kuvattu edellä kohdassa Opetussuunnitelmatyö.

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto antaa laitoksen tutkintovaatimusten mukaista perusopetusta kesällä ja (verkko-opetuksena) myös lukukausien aikana. Laitoksen opiskelijat voivat käyttää kesäopetusta hyväkseen maksutta. Tiedekunta hyväksyy laitoksen lausunnon perusteella avoimen yliopiston opetuksen vastaavuuden, ja monet kesäkurssien opettajista ovat laitoksen opettajakuntaa.

Yhteyksiä lukioihin hoidetaan toisaalta informoimalla pääkaupunkiseudun lukioiden opiskelijoita opiskelumahdollisuuksista ja opiskelijavalinnoista sekä yleisissä yliopiston tilaisuuksissa että jonkin verran suoraan. Pääkaupunkiseudun muutaman (13) lukion kanssa on solmittu sopimus tiedeopetusyhteistyöstä, johon perustuen lukioiden oppilaat voivat hakea peruskurssien suoritusoikeutta. Suoritukset kelpaavat yleensä oppilaiden valinnaisiksi lukiosuorituksiksi sekä korvaavat myöhemmin vastaavat yliopistosuoritukset, jos oppilas tulee yliopistoon opiskelijaksi.

Yhteydet työelämään näyttäytyvät monella tavalla:

• LuK-tasolla pakollisen harjoittelun ja FM-tasolla pakollisen syventävän harjoittelun suorituksen voi saada esittämällä erikseen määritellyt kriteerit täyttävästä tietotekniikka-alalla työskentelystä työtodistuksen ja kokemusselvityksensä opintoesimiehelle (Työkokemus). Vastaavasti pakollisen aineopintojakson Ohjelmistotuotantoprojekti suoritukseksi voidaan hyväksyä riittävän pitkäaikainen ja monipuolinen työkokemus (perusteellisen) selvityksen perusteella.
• Pro gradu –tutkielman aihe voi olla työelämästä ja jopa suoraan työnantajan tarpeita palveleva, kunhan se on sisällöltään sopiva tieteelliseksi opinnäytteeksi.
• Liike-elämän ja hallinnon ajankohtaisia tietoteknisiä kysymyksiä käsittelevää luentosarjaa järjestetään ajoittain (viimeksi nimellä ”Tietotekniikka: Nyt!").
• Osana yliopiston ja tiedekunnan harjoittelupaikkarahoitusta järjestetään muutamalle opiskelijalle vuosittain kesäharjoittelupaikka alan tutkimuslaitoksissa.

Kansainvälisyys

Tutkinto-opetukseen sisältyy kokonaan englanninkielisiä (yleensä valinnaisia) opintojaksoja. Suomenkielisillä opintojaksoilla järjestetään englanninkielisiä harjoituksia tai muuta ohjausta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Niillä opintojaksoilla, joilla ei ole englanninkielistä opetusta eikä ohjausta, järjestetään kurssin suoritusmahdollisuus englanniksi erillisen materiaalin mukaisena. Opintojen suunnittelun helpottamiseksi opetuskieli pyritään ilmoittamaan jo etukäteen opinto-oppaassa.

Kokonaan englanninkielinen opetus keskittyy syventäviin opintoihin, joiden opintojaksoja myös jatko-opiskelijat suorittavat, ja erityisesti maisteriohjelmiin. Suoraan maisteriopinnot aloittavista opiskelijoista selvä enemmistö (myös maisteriohjelmien ulkopuolella) on ulkomaalaisia, joiden osuus LuK-tasolla on hyvin pieni.

Englanninkielisen opetuksen järjestämisessä laitoksen tai HIITin (kotimaisten ja ulkomaisten) tutkijoiden osuus on keskeinen.

Laitoksella on kahdenvälinen opiskelijavaihtoa koskeva sopimus 16 eurooppalaisen yliopiston kanssa (Opiskelijavaihto). Lähtevät opiskelijat valitaan maaliskuussa seuraavaksi lukuvuodeksi (rästipaikoille myöhemmin). Tulevat opiskelijat hakevat yliopiston kansainvälisten opiskelijapalvelujen kautta keväällä toukokuussa tai syksyllä lokakuussa; tiedekunta hyväksyy opiskelijat laitoksen lausunnon perusteella. Vaihto-opiskelua koordinoi laitoksella Erasmus-vaihdon koordinaattori.

Joihinkin vaihtosopimuksiin kuuluu myös opettajavaihtoa, yleensä hyvin lyhyeksi ajaksi (1-2 viikkoa). Opettajavaihto antaa mahdollisuuden järjestää suppeita intensiivikursseja esimerkiksi aiheista, joihin laitoksella ei ole omaa opettajaa.

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita ohjaa oma opintoneuvoja (”foreign student advisor”).

Opintoja koskevat ohjeet ja säännöt

Koulutusta ja opiskelua säätelevät yleiset ohjeet ja säädökset yliopistotasolla (mm. opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva oikeusturvaohjesääntö) ja tiedekuntatasolla (erityisesti tutkintosääntö, vanhan ja uuden tutkintojärjestelmän siirtymäsäännöstö).

Yleisiä ohjeita on monelta kohdin tarkennettu laitoskohtaisilla ohjeilla, ja tärkeimmät asiat on vahvistettu johtajan tai johtoryhmän päätöksellä. Ohjeet ja säännöt julkistetaan joko opinto-oppaassa tai laitoksen verkkosivuilla Opiskelu tai molemmissa.

Tärkeimmät opintoihin liittyvät ohjeet ja säännöt ovat

• tutkintovaatimukset pää- ja sivuaineopiskelijoille,
• opinto-oppaat
• opetusohjelmat:
  • koko lukuvuoden opetusohjelma,
  • tarkennettu lukukauden opetusohjelma,
  • vanhat opetusohjelmat: lukuvuoden ohjelmat opinto-oppaissa, lukukausittaiset tarkennetut sivulla opetusohjelmat,
• opintojaksojen kotisivut (esitiedot, oppimistavoitteet, suoritustavat, materiaali):
  • ajankohtaiset tasoittain: perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot, muut opinnot,
  • vanhat arkistosivulla
• opintojaksoille ilmoittautumista koskevat ohjeet (+ ilmoittautumisjärjestelmä),
• muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen ohjeet,
• tietotekniikka-alan työkokemuksen hyväksymistä koskevat periaatteet,
• tutkinnonuudistukseen liittyvät siirtymäsäännöt,
• tutkintovaatimusten muutokseen liittyvät ohjeet,
• opiskelijavaihtoa koskevat ohjeet,
• seminaariohjesääntö (vanha),
• pro gradu –tutkielmien ohjeet (Graduohje) (päivittämättä),
• opintojakson suorituskirjanpito: Kurki-järjestelmä
• suoritusten rekisteröintiä koskevat ohjeet (sisäinen),
• opetusjärjestelyt sisältävä yleinen ohje Opetusjärjestelyt
• opintokokonaisuuksien rekisteröinti (arvosanan määräytymisen kriteerit, lomakkeet) ohje,
• opintopiiriohje,
• oppimistavoitteet (kurssien kotisivuilla),
• kurssipalautteen ohjeet opiskelijoille ja opettajille.
• erilliskokeiden sijoitteluperiaatteet
• koevalvontaohje

Koulutuksen laadunvarmistus, indikaattorit

Kokonaisvaltaisimmin koulutuksen laatua tarkastellaan osallistumalla yliopistotason yleiseen koulutuksen arviointiin (6 vuoden välein) sekä yliopiston tai Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuyksikköhakuihin, joissa laitos on menestynyt hyvin. Jo hakemusprosessi sinänsä ohjaa keräämään tietoa toiminnasta ja kiinnittämään huomiota toiminnan parantamiseen.

Luonnollisia yksittäisiä indikaattoreja ovat vuosittain toimintakertomusta varten kerättävät numeeriset tiedot käyttökohteineen:

• uusien ja kaikkien opiskelijoiden määrät: opetuksen mitoitus
• suoritetut opintoviikot tai opintopisteet: kokonaismäärä kuvaa karkeasti toiminnan laajuutta (mutta on kohtalaisen herkkä yksittäisen keskimääräistä suositumman kurssin vaikutukselle)
• tutkintomäärät: kuvaavat toimintaa yleisesti; kandidaatintutkintojen määrä indikoi myös jossain määrin opiskelijoiden etenemistä maisterin tutkintoon
• hyväksiluettujen opintojen määrä: kuvaa uusien opiskelijoiden taustoja sekä kaikkien opiskelijoiden osalta opiskelua muissa yliopistoissa

Vuosikertomuksen luvut kuvaavat lähinnä historiaa; yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat niiden muodostamat aikasarjat.

Edellä mainittuja tarkempia määrällisiä indikaattoreita, joita käytetään epäsäännöllisesti:

• kurssin osallistujamäärät, ryhmäkoot: ilmaisevat ryhmien mitoituksen onnistumista, yllättävät muutokset esim. mahdollisia ongelmia esitietokurssien suorituksessa
• uusien opiskelijoiden edistyminen (suoritusmäärät): tiedekunnan ETAPPI-poiminta kertoo suoritusten määrät, yksittäisten kurssien suoritusmäärät voivat kertoa pullonkauloista, joiden syynä voi olla opetusaikojen epäonnistuminen tms.
• avainkurssien suoritusmäärät: vaikuttavat seuraavien kurssien opetuksen järjestelyyn sekä tutkintotavoitteisiin
• valmistuneiden työllistyminen: seurataan sekä Tilastokeskuksen yleisten tilastojen että tiedekunnan valmistumiskyselyjen tuloksia
• kurssin harjoitusaktiivisuuden ja loppuarvosanan korrelaatio: opiskelijoiden motivointi harjoitustehtävien tekemiseen
• pää- ja sivuaineopiskelijoiden osuudet kursseilla
• valinnaisten kurssien suoritusmäärät: päätös kurssin seuraavasta luentokerrasta

Opiskelijoiden antama kurssipalaute on tärkeä opetuksen onnistumisen ja epäkohtien mittari. Numeeristen arvioiden lisäksi vapaamuotoinen sanallinen palaute ilmaisee sellaisia opetuksen piirteitä, jotka eivät tulisi muuten esille.

Uusia opetusmuotoja kokeiltaessa palautetta kerätään ja kokeilua arvioidaan muutenkin tavanomaista aktiivisemmin, minkä perusteella päätetään, vakiinnutetaanko kokeiltu muoto vai ei. Opetusmuotojen merkitystä on tutkittu parhaimmillaan niin intensiivisesti, että tulokset on julkaistu (Opintopiireilläkö onneen?).

Kehittämiskohteita

• indikaattorit on vasta aivan ensimmäinen luonnos
• plagiointia ja opiskelun etiikkaa koskeva ohje tekeillä

Huomautuksia

(koko tämä kohta poistetaan virallisesta versiosta, mutta on nyt mukana päivitysvaiheen selventämiseksi)

Edellisen katselmuskierroksen yhteydessä kirjatut muutostarpeet

(tehtyjä muutoksia on kommentoitu kohdittain ISOIN KIRJAIMIN)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

• sivu 2, Valinnaisilla opintojaksoilla (tyypillisesti noin 10% kokonaisuudesta)..., prosenttiluku muutettava uusien tutkintovaatimusten mukaiseksi samoin kuin linjajako (MOLEMMAT MUUTETTU)
• sivuaineiden valinnassa kannattaisi korostaa käsitettä kokonaisuus (TEHTY)
• otsikon viimeinen kappale ei sellaisenaan sovellu otsikon alle, sitä pitää muuttaa tai keventää.

(KEVENNETTY)

KOULUTUKSEN JOHTAMINEN

• sivu 3, johtamisosuus pitää päivittää, jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelmien hyväksyminen on jo muuttunut, opetuksen kehittämistoimikunnan rooli, (JATKO_OPINTOSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN MUUTETTU , LAAJEMPI PÄIVITYS JOHTAMISOSUUDESTA ??, OPKEH-TMK:N OSUUDEN PÄIVITYS ??)

KOULUTUKSEN TOTEUTUS

• sivu 5, sivun alkuun pitää lisätä maisteritutkinnon ajoitusmalli, linkit pitää tarkistaa

(LISÄTTY, TARKISTETTU - toistosuunnitelma viipyy vielä)

OPPIMISEN ARVIOINTI

• verkkotulokset kehityksen alla, kohta päivitettävä tiedekunnan ohjeiden mukaiseksi (EI MUUTETTU, OHJEET ??)

SIVUAINEOPINNOT

• käsitteet uusi, vanha ja entinen vaativat säätämistä (TARKISTETTU JA KORJATTU MONESSA KOHDASSA, KOMMENTTI TUSKIN RAJOITTUI TÄHÄN KOHTAAN?)

OPISKELUN OHJAUS

• ei kommentteja, (viimeinen kappale tarpeeton) (POISTETTU)

OPISKELIJOIDEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

• ohjeistettava ajantasaiseksi palautteeseen reagointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen, palautettava kerättävä monipuolisesti (EI MUUTETTU, KUVANNEE NYKYTILANNETTA; KEHITTÄMINEN JATKUU)

OPISKELIJAVALINNAT

• ei kommentteja, (sidosryhmäohjeet) (= ??)

OPINTOJA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT

• kaikki linkit pitää tarkistaa, opinnot viittaa vanhaan opinto-ohjelmaan, ajantasaistettava tiedot ja harkittava sisältöä kokonaisuudessaan (LINKIT TARKISTETTU; muutama osoitettu kohdesivu ei ole ajan tasalla)

Muuta päivityksestä

Muutettu jonkin verran linkkejä (ajantasaisiksi) ja myös tekstiä erityisesti seuraavissa kohdissa: viittaukset opinto-oppaaseen (jonka asema on muuttunut, opintohallinnon työnjako