Perustehtävien kuvaus

Tietojenkäsittelytieteen laitos vastaa tietojenkäsittelytieteen opetuksesta ja tutkimuksesta Helsingin yliopistossa. Perustehtävikseen laitos on asettanut seuraavat:

• Tutkimus: laitos tekee kansainvälistä huippututkimusta painopisteissään sekä korkealaatuista tutkimusta uusilla alueilla.

• Opetus: laitos antaa kandidaatin tutkinnoissa laaja-alaista tieteellistä peruskoulutusta, maisterin tutkinnoissa tutkimuksen painopisteisiinsä perustuvaa asiantuntijakoulutusta ja tohtorin tutkinnoissa painopisteisiin perustuvaa tutkijakoulutusta. Koulutus on korkealaatuista.

• Yhteiskunnallinen vuorovaikutus: laitos on aktiivisesti vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä tutkimuksen että opetuksen kautta.

Tehtäviä ja niiden tavoitteita kuvataan tarkemmin alempana. Laitos toteuttaa omilla perustehtävillään sekä yliopiston että tiedekunnan perustehtävää. Helsingin yliopiston strategia määrittelee toiminnan lähtökohtia kolmevuotiskausittain. Laitoksen omat tavoitteet ja toiminnan painopisteet kuvataan sen kolmevuotisessa tavoiteohjelmassa.

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT on Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen tutkimuslaitos. HIIT:in tehtävänä on harjoittaa kansainväliselle tieteelliselle huipputasolle yltävää tietotekniikan perus- ja strategista tutkimusta läheisessä yhteistyössä tietoteollisuuden ja tietotekniikkaa soveltavien tieteiden kanssa sekä antaa tutkijakoulutusta ja tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta. HIIT:in tehtävä on kuvattu HIIT:in johtosäännössä. HY:llä ja TKK:lla on sopimus HIITin tulosten yhteisomistuksesta.

HIIT toimii pääkaupunkiseudun usealla kampuksella. Kumpulan kampuksella HIIT toimii tietojenkäsittelytieteen laitoksen tiloissa ja käyttää laitoksen hallintopalveluja; siksi näiden toimintojen osalta toimintakäsikirja on limitetty laitoksen toimintakäsikirjaan. Silloin kuin HIITin toiminnot eroavat laitoksen toiminnoista, ne mainitaan erikseen kyseisen aliluvun lopussa.

Tutkimus

Perustehtävä. Laitos tekee kansainvälistä huippututkimusta painopisteissään sekä korkealaatuista tutkimusta uusilla alueilla.

Tavoitteet. Laitoksen tutkimusyksiköt ja -ryhmät luovat alan uutta tietoa sekä yhteiskunnan (yritysten, muiden tieteenalojen, opetuksen) sovellustarpeisiin että oman tieteenalan uudistumiseksi ja tulevien sovellustarpeiden ennakoimiseksi. Tutkimuksen laadun ensisijaisia mittareita ovat kansainvälisten, vertaisarvioitujen julkaisujen ja viittausten määrä sekä menestyminen tieteenala-arvioinnissa, yliopiston tutkimuksen arvioinnissa ja huippuyksikköhauissa.

Toteutusperiaatteet. Tutkimus painottuu muutamiin painopisteisiin ja riittävän suuriin tutkimusyksiköihin ja -ryhmiin. Keskittymisen suoma laajuus ja monipuolisuus näiden alueiden sisällä tukee kansainvälisen huipputason tutkimusta. Korkea profiloituminen tukee myös laitoksen houkuttelevuutta. Tutkimuksessa painotetaan entistä enemmän kansainvälistä huipputasoa olevaa tietojenkäsittelytieteen perustutkimusta, johon perustuen ylläpidetään laajapohjaisesti rahoitettua monitieteistä ja korkeatasoista soveltavaa tutkimusta. Painopisteiden lisäksi laitos suhtautuu kannustavasti muuhunkin korkealaatuiseen tutkimukseen, joka rahoitetaan esimerkiksi kilpaillulla täydentävällä rahoituksella (SA, EU, Tekes). Laitoksen painopisteet nimetään laitoksen tavoiteohjelmassa samoin kuin ne uudet avaukset, joihin laitos sijoittaa resurssejaan.

Opetus

Perustehtävä. Laitos antaa kandidaatin tutkinnoissa laaja-alaista tieteellistä peruskoulutusta, maisterin tutkinnoissa tutkimuksen painopisteisiinsä perustuvaa asiantuntijakoulutusta ja tohtorin tutkinnoissa painopisteisiin perustuvaa tutkijakoulutusta. Koulutus on korkealaatuista.

Tavoitteet. Laitoksen tutkinnot ja opetus ovat korkealaatuisia ja yhteiskunnalle relevantteja. LuK-tutkinnon tavoitteena on antaa perusta tietojenkäsittelytieteen maisteriopintoihin sekä riittäviä valmiuksia alalla työskentelyyn niille, jotka eivät jatka maisterin tutkintoon. Laitos kouluttaa maistereita ja tohtoreita informaatiotekniikan vaativiin asiantuntija- ja tutkimustehtäviin yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja oppilaitoksiin. Tärkein laitokselle asetettava ulkoinen tavoite on suoritettujen FM- ja FT-tutkintojen lukumäärä. Laitos parantaa tässä suhteessa tehokkuuttaan oppimisen ja opetuksen laatua kehittämällä. Oppimisen ja tutkintojen laatu on laitoksen asettama keskeinen tavoite.

Toteutusperiaatteet. Kandidaattitason opetus on laaja-alaista. Sen sisältö mukailee kansainvälisiä suosituksia (erityisesti ACM/IEEE-CS Computing Curricula for Computer Science) suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin mukautettuna. Lisäksi laitoksen painopisteissä tarjotaan suosituksia jonkin verran laajempaa, erikoistumista tukevaa opetusta. Laitoksen opetus perustuu tieteeseen ja kouluttaa tieteelliseen ajatteluun kandidaattitasolta (perus- ja aineopinnot) lähtien. Laitos antaa sivuaineopetusta ensisijaisesti sallimalla vapaan opiskelun pääaineopintojaksoillaan.

Maisteri- ja tohtorikoulutus perustuu laitoksen omaan tutkimukseen ja sen painopisteisiin. Väitöksiä ja graduja tehdään aiheista, joille laitoksella on asiantunteva ohjaus. Näin toteutetaan yliopistolain asettamaa tehtävää tutkimukseen perustuvasta opetuksesta, varmistetaan opetuksen korkea laatu ja ajanmukaisuus sekä riittävän suuret erikoistumisalueet. Opetuksen profiloiminen laitoksen vahvoihin aloihin tekee siitä kansainvälisesti houkuttelevan korkeatasoisille maisteri- ja tohtoriopiskelijoille.

Laitoksella on pitkäjänteisesti ja avoimesti kehitetty opetusta; tätä työtä jatketaan aktiivisesti samalla kun osallistutaan vastaavaan työhön myös tiedekunta- ja yliopistotasolla. Laitos jatkaa aktiivista opetuksen ja opiskelun laatutyötä. Koulutuksen korkeaa tasoa pidetään yllä ja kehitetään kohtia, joissa ulkopuolisten arviointien tai henkilökunnan ja opiskelijoiden havaintojen perusteella on laadullisia puutteita. Opetuksen kehittäminen on avointa koko koko laitosyhteisölle opiskelijat mukaan lukien.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Perustehtävä. Laitos on aktiivisesti vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä tutkimuksen että opetuksen kautta.

Tavoitteet. Monipuolisen tutkimusyhteistyön ja laadukkaan koulutuksen kautta laitoksen osaaminen hyödyttää yhteiskunnan eri alueita. Tärkein mittari yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle on se, että laitos on yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden tieteenalojen haluttu yhteistyökumppani (konkreettisina mittareina rahoituksen ja yhteisjulkaisujen määrä), ja että laitokselta valmistuneet opiskelijat ovat haluttuja työntekijöitä.

Toteutusperiaatteet. Laitoksen tutkimuksessa yhdistyvät tasapainoisesti teoria ja vuorovaikutus yritysten ja sovellusalojen kanssa. Laitokselta valmistuneet maisterit työllistyvät haastaviin tehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa.

Hallinto ja muut tukitoiminnot

Tavoitteet. Laitoksen hallinto tukee opettajia ja tutkijoita laitoksen perustehtävien suorittamisessa. Hallinto tarjoaa asiantuntevasti, palveluhenkisesti ja tarkoituksenmukaisesti hoidetut tehokkaat hallinto- ja tukipalvelut, jotka vähentävät opettajien ja tutkijoiden hallinto- ja tukitoimintatehtäviä.

Toteutusperiaatteet. Laitoksen oma hallinto pidetään korkealaatuisena ja hallintopalvelut tuotetaan yhteistyössä kampuksen palveluyksikön kanssa.muokkaa]

Helsingin yliopiston perustehtävä

[Lähde: Helsingin yliopiston toimintakäsikirja 1.3]

Yliopistolain mukaan maamme kaikkien yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Helsingin yliopisto haluaa:

• tulevaisuudessakin olla Suomen monipuolisin sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio
• lujittaa asemansa Euroopan parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa
• profiloitua erityisesti tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen
• aktiiviseen vastavuoroiseen kumppanuuteen perustuvaan yhteistyöhön muun yhteiskunnan kanssa.

Helsingin yliopisto on strategiassaan määritellyt tehtäväkseen:

• luoda uutta tietoa ja tieteellistä ajattelutapaa
• kouluttaa monipuolisia ja vastuullisia eri alojen asiantuntijoita
• tukea sivistystä, yhteiskunnallista kehitystä ja hyvinvointia.

Tutkimus ja tutkijakoulutus: uutta tietoa luomassaHelsingin yliopisto luo uutta tietoa ja tieteellistä ajattelutapaa. Sen tutkimusta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvostetummaksi. Yliopisto profiloituu tutkimusyliopistoksi erityisesti perustutkimuksen kautta. Strategiset valinnat perustuvat tutkimuksen korkeaan laatuun. Eettiset näkökohdat otetaan tutkimuksessa huomioon.

Opetus ja opinnot: uutta tietoa oppimassa Yliopisto kouluttaa opiskelijansa monipuolisiksi ja vastuullisiksi alansa asiantuntijoiksi. Opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen järjestämisessä hyödynnetään yliopisto-opetusta ja oppimista koskevaa tutkimustietoa. Kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus: vastavuoroista kumppanuutta Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu tutkimuksessa ja opetuksessa sekä vastavuoroiseen kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä. Yliopisto huolehtii yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulman sisällyttämisestä tiedekuntien ja erillisten laitosten tutkimukseen ja opetukseen. Kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla harjoitettavaan kumppanuustoimintaan yliopisto tuo tutkimukseen ja koulutukseen perustuvaa lisäarvoa ja odottaa kumppanuuden vastaavasti hyödyttävän omien perustehtäviensä – tutkimuksen ja opetuksen – hoitamista.

Ks. tarkemmin yliopiston toimintakäsikirjaa, luku A.1.1.1.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustehtävä

[Lähde: tiedekunnan tavoiteohjelma 2007-9]

Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on laaja kansallinen vastuu kotimaisen tiede- ja koulutuspolitiikan painopisteiksi nostetuista luonnontieteiden osaamisesta ja tietoyhteiskunnan kehittämisestä. Toiminnan perustana on perustutkimus eksakteissa luonnontieteissä ja niihin soveltavina ja täydentävinä aloina liittyvissä maantieteessä ja geologiassa.

Tiedekunta tarjoaa monipuolista ja tutkimukseen pohjautuvaa syvällistä opetusta tutkimusaloihinsa perustuvissa oppiaineissa. Opetuksessa otetaan huomioon myös yliopiston yleissivistävä tehtävä. Koulutus palvelee sekä luonnontieteisiin kohdistuvia kansallisia koulutustarpeita että yliopiston sisäistä sivuaineopetusta. Tutkintorakenteet ovat joustavia, ja niissä otetaan huomioon tutkimuksen ja jatkokoulutuksen sekä työelämän tarpeet.

Perustehtäviensä tavoitteiden pääkohdat ovat seuraavat (täydellinen kuvaus tiedekunnan tavoiteohjelmassa 2007-9):

• Tiedekunnan tutkimus ja opetus on kansainvälisesti korkeatasoista ja yhteiskunnassamme arvostettua. Toiminnan perustana ovat asiantunteva henkilöstö, motivoituneet opiskelijat, kattava laadunvarmistus ja yhteisöllisyys.
• Tutkimus ja tutkijakoulutus: Tiedekunnan tutkimus on kaikilla tieteenaloilla kansainvälisesti korkeatasoista, monitieteistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää.
• Opetus ja opinnot: Opetuksen johtaminen tukee opetuksen ja oppimisen laadulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
• Yhteiskunnallinen vuorovaikutus: Tiedekunta on kansallisesti tunnettu ja luotettava asiantuntija kaikilla edustamillaan tieteenaloilla.

Tavoitteet

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen perustehtävien tavoitteet on kuvattu yllä perustehtävien (opetus, tutkimus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) yhteydessä. Laitos määrittää tavoitteensa ottaen huomioon niin yliopiston strategian, yliopiston toimenpideohjelmat kuin tiedekunnan tavoiteohjelman. Laitos sopii tiedekunnan kanssa määrällisistä tavoitteista ja tunnusluvuista. Laitoksen tavoitteet kuvataan sen kolmevuotisessa tavoiteohjelmassa.

Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:in tutkimusstrategiassa kuvataan HIIT:in tavoitteet.

HIIT:in toiminnan tavoitteena on nostaa suomalaisen tietotekniikan tutkimuksen sisältö, näkyvyys ja vaikuttavuus korkeimmalle kansainväliselle tasolle ja tätä kautta tehostaa yliopistojen ja tietoteollisuuden vuorovaikutusta alan keskeisten kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

HIIT pyrkii edistämään suomalaisen tietoteollisuuden ja tietoyhteiskunnan pitkän aikavälin kilpailukykyä siten, että yliopistoissa tapahtuva tieteellinen tutkimus liitetään tietoteollisuuden pitkäjänteiseen ja riskialttiiseen strategiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

Näkemys tulevaisuudesta

Tulevaisuudessa tietojenkäsittelytieteen laitos keskittyy opetuksessa ja tutkimuksessa entistä enemmän vahvuuksiinsa. Laitoksen opetuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua parannetaan edelleen. Laitos pyrkii tulemaan entistä paremmin tunnetuksi oman alansa huippuyksikkönä. Tavoitteena on houkutella erittäin ammattitaitoista henkilökuntaa ja motivoituneita opiskelijoita.

Koulutuksen lisärahoitusohjelmien päätyttyä ja kysynnän vähentyessä opiskelijoiden ja pysyvän opetuksen määrää vähennetään vastaamaan laitoksen pysyvää rahoitusta. Laitoksen antama opetus säilytetään kuitenkin laaja-alaisena. Siinä otetaan huomioon sekä työelämän että tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen tarpeet. Opettaja/opiskelijasuhdetta parannetaan ja laitoksen opetusta kehitetään edelleen ennakkoluulottomasti. Tutkijankoulutusta ja jatko-opintojen ohjausta tehostetaan. Tutkimuksessa korostetaan korkeaa laatua.

Laatupolitiikka

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:in laatupolitiikkaan kuuluu, että yksiköt

• ylläpitävät sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen yksiköt voivat suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti kaikilla toiminnan alueilla,
• ovat innovatiivisia, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuja ja tavoiteltuja opiskelu-, työ- ja tutkimusyhteisöjä sekä yhteistyökumppaneita, sekä
• edistävät henkilökunnan ja opiskelijoiden työhyvinvointia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksiköiden toiminta on dokumentoitu toimintakäsikirjaan ja sitä täydentäviin toimintaohjeisiin. Laadun seuraamisessa ja kehittämisessä otetaan systemaattisesti huomioon määrävuosittain toistuvat perustehtävien arvioinnit sekä myös opiskelijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden palautteet. Henkilökunta osallistuu laatutyöhön sekä vuosittaisten strategiapäivien että lähiesimiesten kanssa tehtyjen kehityskeskustelujen kautta.

Yliopiston laatupolitiikka, ks. tarkemmin yliopiston toimintakäsikirjaa, luku A.1.2.