Tutkimusympäristö ja tutkimusedellytykset

Strategiat

Laitoksen tutkimuksen perustehtävä on "tehdä kansainvälistä huippututkimusta painopisteissään sekä korkealaatuista tutkimusta uusilla alueilla". Laitoksen tutkimusstrategia, erityisesti laitoksen painopistealueet ja kehityskohteet, kuvataan laitoksen tavoiteohjelmassa, joka laaditaan yliopiston strategian kolmevuotiskausiksi (2007-09). Em. dokumenttiin sisältyvästä tutkimusstrategiasta julkaistaan myös englanninkielinen tiivistelmä mm. tutkimushakemuksiin liitettäväksi.

Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT on Helsingin yliopiston (HY) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) yhteinen tutkimuslaitos. HIITillä on oma tutkimusstrategiansa.

Tarkempia tietoja on tämän käsikirjan luvussa strategiset lähtökohdat ja toiminnan tavoitteet.

Sekä laitos että sen yhteydessä toimiva tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin perustutkimusyksikkö saivat yliopiston tutkimuksen arvioinnissa vuonna 2005 korkeimmat mahdolliset arvosanat. Tutkimusyksiköt ja ryhmät on kuvattu laitoksen tutkimusyksiköiden verkkosivulla.

Tutkimustoiminnan lähtökohdista, ks. tarkemmin yliopiston toimintakäsikirja, luku B.1.1.

Tutkimusetiikka

Tutkimusetiikkaa on käsitelty yliopiston toimintakäsikirjassa. HY:llä on tutkimusetiikkaa koskeva ohjeisto. Soveltuvin osin käytetään myös seuraavia ohjeistuksia:

• Suomen Akatemian eettiset ohjeet.
• "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen", opetusministeriön tutkimuseettinen neuvottelukunta.
• "ACM Code of Ethics and Professional Conduct", tietojenkäsittelyn alan kansainvälinen eettinen ohjeisto.
• "IEEE Code of Ethics", tietojenkäsittelyn alan kansainvälinen eettinen ohjeisto.
• Tietotekniikan ammattilaisen etiikan ohjeisto, Tietotekniikan liitto.

Laitoksen peruskurssilla "Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen" sekä jatko-opintoseminaarissa käsitellään ammattieettisiä kysymyksiä näiden ohjeistusten pohjalta.

Tiedeyhteisön toimintaan osallistuminen

Laitoksen tutkijat ja professorit toimivat aktiivisesti tiedeyhteisön jäseninä, toimien vertaisarvioijina, verkostoituen sekä järjestäen workshopeja ja konferensseja. Laitoksen tutkijoita osallistuu kotimaisen Tietojenkäsittelytieteen seuran toimintaan sen hallituksen, intressiryhmien (Special Interest Group, SIG) ja vuotuisten Tietojenkäsittelytieteen päivien kautta; tämän suurimman kotimaisen tietojenkäsittelytieteen tapahtuman järjestysvastuu kiertää yliopistolta toiselle, ja laitos järjesti päivät viimeksi vuonna 2006.

Vertaisarviointiohjeita on koottu esimerkiksi Hannu Toivosen jatko-opiskelijaseminaarin sivuille. Kts. esim. Alan Jay Smith: The Task of the Referee, IEEE 1990.

Vastuulliset tutkijat

Projektin vastuullinen johtaja on Helsingin yliopiston taloussäännön, Suomen Akatemian ja Tekesin käyttämä termi projektista vastuussa olevasta tutkijasta. Synonyymina voidaan käyttää myös termiä projektin johtava tutkija tai vastuullinen tutkija.

Vastuullinen tutkija on tiedeyhteisön tunnustama itsenäinen tutkija, joka vastaa tutkimushankkeen ideoinnista ja toteutumisesta, hallintoon liittyvien velvoitteiden hoitamisesta sekä tulosten julkaisusta ja mahdollisesta muusta hyödyntämisestä.

Tyypillisesti vastuullinen tutkija (eng. principal investigator)

• on tutkimusta itsenäisesti määrittävä ja johtava henkilö
• on suorittanut soveltuvan tohtorintutkinnon ja pätevöitynyt itsenäiseksi tutkijaksi
• omaa riittävät resurssit (tilat, rahoitus, laitteet) itsenäisen tutkimustyön suorittamiseen
• ohjaa tutkijakoulutettavia ja tutkijatohtoreita ja soveltuvilla tutkimusaloilla johtaa tutkimusryhmää
• sijoittuu tutkijanuran kolmannelle tai neljännelle portaalle.

Vastuullisen tutkijan status haetaan laitoksen ja HIITin johtajilta sähköpostilla. Hakemukseen liitetään hakijan esittäytyminen ja perustelut miksi hakijalle pitäisi myöntää vastuulisen tutkijan status sekä hakijan tutkimusstrategia ja cv.

Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus

Tutkimusprojektin suunnittelua ja toteutusta on ohjeistettu yliopiston toimintakäsikirjassa luvussa B 1.3 Tutkimushankkeen vaiheet sekä Helsingin yliopiston tutkimusprojektioppaassa.

Lisäksi laitoksella on myös oma Projektinjohtajan muistilista, joka löytyy laitoksen henkilökuntasivuilta.

Tutkimusprojektin talous- ja hakemusasioissa auttaa Kumpulan kampuspalvelukeskus. Tutkimushallinnon palveluita on kuvattu toimintakäsikirjan luvussa Tutkimuspalvelut.

Tutkimuksen tuloksien raportointi

Tutkimustulokset ovat yleensä julkisia, ja ne julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä ja konferensseissa.

Yritysyhteistyöprojekteissa on usein rajoituksia julkaisemisen suhteen. Tästä on säädökset sopimuksessa.

Laitoksen projekteissa syntyy useimmiten ohjelmistotuotteita. IPR-asioihin on kiinnitettävä huomiota ja niistä säädetään sopimuksessa. On hyvä suosia avointa lähdekoodia. Avoimen lähdekoodin materiaalia on HOSLABissa.

Patentoinnin osalta Kumpulan kampuksen innovaatioasiamies auttaa patentointi- ja kaupallistamiskysymyksissä. Keskeinen säädös tässä yhteydessä on ns. yliopistokeksintölaki (Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin).

Julkaiseminen

Laitoksen tutkimusta julkaistaan parhailla mahdollisilla foorumeilla ja sille hankitaan näkyvyyttä. Omissa tieteellisissä laitossarjoissa julkaistaan väitöskirjat ja satunnaisia teknisiä raportteja, mutta julkaisun pääpaino on kansainvälisissä vertaisarvioiduissa konferensseissa ja lehdissä. Tietojenkäsittelytieteen alan konferenssit ovat monista muista tieteenaloista poiketen vertaisarvioituja.

Yliopiston toimintakäsikirjan perustehtäväosion B luku 1.4 antaa mm. suosituksia julkaisukäytännöiksi.

Laitoksen julkaisukäytännön mukaisesti vain tutkimukseen osallistuneiden tutkijoiden nimet mainitaan kirjoittajina; täten ei siis esimerkiksi mainita professoria joka on ryhmän johtaja, muttei ole osallistunut aktiivisesti tutkimustyöhön. Osallistumista voi olla mm. tutkimusongelmien muotoilu, tutkimusmetodien valinta, johtopäätösten vetäminen jne.

Raportointi

Tutkimusprojektista raportoidaan sekä yliopistolle että rahoittajalle:

• Laitoksen (ja HIITin) vuosikertomukseen sisällytetään projektikuvaukset.
• Tutkimushankkeet, julkaisut, patentit, käytössä olevat asiantuntijat, muu tieteellinen toiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen raportoidaan osaamistietokantoihin.
• Erityisesti julkaisujen raportointi Julki-järjestelmään on tärkeää, koska sitä käytetään erilaisten arviointien perusteena.
• Yliopisto edellyttää kokonaisten julkaisujen (ei vain viitetietojen) tallentamista avoimesti saatavaksi vuodesta 2010 lähtien. Järjestelmä ja ohjeistus on tekeillä.
• Virkatyöilmoitus tehdään tammikuun aikana.
• Rahoittajille raportoidaan rahoitussopimusehtojen mukaisesti. Tarkemmat ohjeet raportoinnista rahoittajille löytyy laitoksen henkilökuntasivuilta.

Tiedotus

Tuloksista ja tapahtumista tiedotetaan esim. lehdistötiedotteilla. Tutkijoiden tuleekin ilmoittaa mahdollisesti yleistä mielenkiintoa herättävistä uutisista tiedottajalle sekä suunnitella tiedottaminen yhdessä hänen kanssaan. Lisätietoja tiedotuksesta löytyy luvusta Viestintä.

Tutkimuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus

Tutkimuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta raportoidaan laitoksen vuosikertomuksissa ja HIITin vuosiraporteissa (ks. HIITin julkaisusarja).

Merkittävimmät ulkopuoliset asiantuntija-arviot tutkimuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta ovat seuraavat.

• Yliopiston laajuinen tutkimuksen arviointi joka kuudes vuosi. Viimeisimmässä arviossa, joka suoritettiin vuonna 2005 ja joka tarkasteli vuosien 1999-2004 tutkimusta, laitos ja HIIT saivat parhaan mahdollisen arvion, 7/7. (laitoksen arviontiraportti, HIITin arviontiraportti, laitoksen tutkimuksenarviointisivu).
• Suomen Akatemian tietotekniikka-alan tieteellinen arviointi suoritettiin vuonna 2007. Raportissa todetaan mm.: The panel was very impressed with the focus and depth of the Department, with its ability to integrate theory and applications, and with its international leadership in several important fields. It has a well-balanced and consistent publication record at the top conferences and journals, with spectacular citation impact.
• Suomen Akatemian kansallisten tutkimuksen huippuyksiköiden valinta. Laitoksella on toiminut From Data to Knowledge (FDK) -huippuyksikkö vuosina 2002-7, ja sen työ jatkuu uudessa Algorithmic Data Analysis (Algodan) -huippuyksikössä vuosina 2008-13.
• HIITillä on lisäksi tuloksellisuutensa ja vaikuttavuutensa arviointiin käytössään tieteellinen neuvottelukunta (Scientific Advisory Board, SAB).

Tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan seurata karkeasti indikaattoreilla. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan päätöksellä laitokset käyttävät seuraavia indikaattoreita:

• Tutkimuksen volyymi

1. referoitujen julkaisujen lukumäärä
2. tutkijoiden lukumäärä luokiteltuna; väitelleet (”scientific staff”), tohtorikoulutettavat
3. kokonaisrahoitus ja täydentävä rahoitus
4. väitöskirjojen lukumäärä, joista ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien osuus eriteltynä
5. vierailevien, ulkomaalaisten, tohtorin tutkinnon suorittaneiden tutkijoiden työpanos henkilötyökuukausina

• Tutkimuksen laatu

1. referoitujen julkaisujen lukumäärä korkeatasoisissa julkaisusarjoissa
2. sitaatioindeksi koko laitokselle / tutkijoiden lukumäärä
3. täydentävä rahoitus / ”scientific staff”
4. akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden virat
5. kutsutut esitelmät kansainvälisissä konferensseissa
6. valtakunnalliset ja kansainväliset tutkimuksen huippuyksiköt
7. merkittävät kansainväliset vierailijat

Tutkimuksen tasosta ja tilasta raportoidaan vuosittain kunkin laitoksen vuosikertomuksessa, josta tulee ilmetä yllä kuvatut muuttujat. Tuloksia seurataan vuosittaisissa tiedekunnan ja laitosten välisissä tulosneuvotteluissa. Lisäksi vuosikertomuksessa raportoidaan säännöllisesti seuraavat tutkimusta kuvaavat tunnusluvut (esim. vuoden 2006 luvut):

• Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin
• Täydentävä rahoitus prosentteina rahoittajittain

Tiedekunnan indikaattorien lisäksi ehdotetaan käytettäväksi seuraavia tutkimuksen kuvaajia:

• Tutkimuksen laatu: sanallinen selostus, sisältäen 3-5 tärkeintä tulosta sekä tiedot palkinnoista ja kunnianosoituksista, akatemiaprofessuureista, huippututkimusyksiköistä, tutkimuksen arvioinnin tuloksista, tulosten hyödyntämisestä;
• Jatko-opinnot: (aktiivisten) jatko-opiskelijoiden lukumäärä, sanallinen selostus 5 viime vuoden aikana valmistuneiden tohtorien sijoittumisesta;
• Tutkimusyhteistyö: yhteistyöprojektien lukumäärä ja rahoitusmäärä eriteltynä sen mukaan onko partnereina (1) yrityksiä, (2) akateemisia partnereita, (3) muita tieteenaloja, ja (4) kotimaisia vai ulkomaisia partnereita;
• Kansainvälisyys: kansainvälisten yhteistyöprojektien lukumäärä ja rahoitusmäärä (sisältyy ylläolevaan), lista tutkimusvierailuista ulkomaille ja ulkomailta kestoineen sekä yhteenlaskettu työvuosimäärä, laitoksen tutkimushenkilöstön yhteensä uransa aikana ulkomailla viettämät työvuodet;
• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: sanallinen selostus, sisältäen yritysyhteistyön ja kaupalliset tulokset, asiantuntijatehtävät tieteellisen maailman ulkopuolella jne.

HIITillä on omat tutkimustoiminnan indikaattorit.