Yliopiston etusivulle Suomeksi Inte på svenska No english version available
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Opiskelijapalaute kurssista Laskennan mallit (syksy 2006)

Alla on kurssin luennoijan tekemä kommentoitu tiivistelmä saadusta palauteesta. Kyselyyn vastasi 28 opiskelijaa.

Numeeriset vastaukset

Kurssin vaatimustasoa pidettiin hyvin korkeana (vastausten keskiarvo 4,5, missä 4 = vaikea ja 5 = liian vaikea).

Kurssin laatua asteikolla 1-5 arvostelleista kysymyksistä kokonaiskeskiarvo oli 2,9 (kaikkien laitoksen kurssien keskiarvo 3,9). Huonoimmat pisteet sai kokeiden vaikeustaso (2,9), mutta mikään muukaan kohta ei saanut kovin hyviä pisteitä.

Mitä puutteita totesit opetuksen ulkoisissa puitteissa?

Ulkoisissa puitteissa ei ollut havaittu puutteita.

Mielipiteesi oppimateriaalista (kirjat, monisteet yms.)?

Kurssikirjaa (Sipser) pidettiin yleisesti hyvänä ja hyödyllisenä. Luentokalvoihinkin jotkut olivat tyytyväisiä, mutta useimmat toivoivat niihin lisää esimerkkejä.

Poimintoja

  • Sipserin kirja oli hyvä ja selkeä.
  • Kurssikirja oli oppimisen kannalta välttämätön.
  • Luentokalvoissa olisi voinut olla enemmän esimerkkejä.
  • [...] asiat voisi esitellä matemaattisen formalismin lisäksi havainnollisemmin.
  • Eikä myöskään tyylillä "todistus ohitetaan", ei ohiteta!

Kommentteja ja mahdollisia toimenpiteitä

Luentokalvoihin voi toki lisätä jonkin verran esimerkkejä. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että luentokalvot on tarkoitettu vain luentojen tukena käytettäväksi. Kuten opiskelijat ovat huomanneetkin, ensisijainen kirjallinen materiaali on kurssikirja. Siitä löytyy lisää esimerkkejä ja selityksiä. Tämä korostuu, kun kurssilla luentoja on vähemmän ja harjoituksia enemmän suhteessa laitoksen normaalikäytäntöön.

Kurssilla ei juurikaan varsinaisesti "ohitettu todistuksia". Sen sijaan kyllä noudatettiin kurssikirjan periaatetta, että monista todistuksista esitettiin vain peruskonstruktio ja jätettiin sen oikeellisuuden täsmällinen todistus esittämättä. Nämä konstruktiot ovat tällä kurssilla yleensä sen verran luonnollisia, että niiden idea pitäisi olla mahdollista ymmärtää selityksen ja esimerkkien avulla. Jos idean ymmärtää, oikeellisuustodistus on (tämän kurssin kannalta vähemmän oleellinen) tekniikkaharjoitus; jos ei ymmärrä, niin viiden kalvon mittainen induktiotodistus luultavasti ei selvennä asiaa.

Kurssimateriaaliin (esim. harjoitusten malliratkaisuihin) voisi lisätä jonkin verran esimerkkejä siitä, mitä on ohitettu. Harjoituksiin voisi myös lisätä esimerkkejä siitä, miten todistusten konstruktiot toimivat.

Huom. Nämä asiat pitää oppia itsenäisesti kirjaa lukemalla ja harjoituksia ratkomalla. Luennoilla kyllä annetaan selityksiä ja neuvoja, mutta vaikka niitä olisi tuplamäärä, ei ole realistinen ajatus, että kurssin teknisen sisällön pystyisi omaksumaan pelkästään luennoilla istumalla.

Mikä oli parasta kurssissa?

Puolet vastanneista oli jättänyt tämän kohdan tyhjäksi.

Poimintoja:

  • Mielenkiintoiset ongelmat.
  • Asiasisällöltään kurssi oli ihanan akateeminen, teoreettista tietojenkäsittelyä parhaimmillaan.
  • Parhaalla tahdollani minun on vaikea keksiä kurssista mitään hyvää sanottavaa.

Mikä oli kurssin pahin heikkous?

Kokeita ja harjoitustehtäviä pidettiin yleisesti liian vaikeina. Monelle myös kurssin motivaatio oli jäänyt epäselväksi. Etenemisvauhtia etenkin kurssin loppupuolella pidettiin nopeana.

Poimintoja:

  • Ylenpalttinen matemaattinen formalismi yhdistettynä nopeaan etenemistahtiin kurssin loppupuolella.
  • Kurssi on vaikea. Tentti ei vastaa kurssia. Kysymykset tentissä olivat vaikeita.
  • Tehtävät olivat usein (sekä tentissä että laskareissa) liian matemaattisia.
  • Joko pitää selkeämmin perustella, mihin tätä kaikkea tarvitaan, tai sitten 6 op on liikaa käytettäväksi tähän aihepiiriin.

Kommentteja ja mahdollisia toimenpiteitä

Kurssi pidettiin nyt ensimmäistä kertaa (sisällöltään oleellisesti erilaisena kuin sen edeltäjät), ja vaikeustason arviointi oli selvästi epäonnistunut. Oppimistuloksia ja opiskelumotivaatiota voidaan varmaan parantaa jättämällä kurssilta pois joitain vaikeimpia teknisiä asioita ja keskittämällä opetusta niihin perusasioihin, joissa opiskelijoilla nyt havaittiin ongelmia.

Toisaalla on käynyt ilmi, että ainakin joillakin kursseilla opiskelijoilla yleisesti ei ole vaadittuja esitietokursseja suoritettuna. Esitietoihin ja niiden kontrolloimiseen ja paikkaamiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Kurssin olemassaolo ja pakollisuus johtuvat melko suoraan siitä laitoksen tutkintovaatimusten periaatteesta, että LuK-tutkinnon pitää antaa perustiedot kaikilta tietojenkäsittelytieteen keskeisiltä osa-alueilta. Eräs näistä osa-alueista on teoreettinen tietojenkäsittelytiede, jonka menetelmät ja tulokset ovat luonteeltaan matemaattisia. Jos kurssilla keskitytään vain automaattien laatimiseen ja erilaisten muunnosalgoritmien mekaaniseen simuloimiseen, se ei juurikaan vastaisi tarkoitustaan. Keskeistä on asioiden "matemaattinen" (ts. täsmällinen) määritteleminen ja perusteleminen. Tähän liittyy keskeisenä työkaluna matemaattinen formalismi, jonka suhteen esim. Sipserin kirja ei ole lainkaan formaaleimmasta päästä.

Kurssia voi pyrkiä kehittämään siten, että se tukee paremmin matemaattisten perusvalmiuksien saavuttamista. Formalismia voi ehkä hieman yrittää keventää luennoilla, mutta kurssikirjassa ja harjoituksissa se ei tule juuri tule vähenemään. Joka tapauksessa opiskelijan on syytä varautua siihen, että kurssilla tarvitaan matemaattista ajattelua, jonka omaksuminen vaatii kohtuullisen paljon itsenäistä työtä.

Miten kurssia voisi kehittää?

(Osa tehdyistä parannusehdotuksista on jo käsitelty edellisissä kohdissa.)

Poimintoja

  • Enemmän yhtymäkohtia käytännön sovelluksiin.
  • Lisää luentoja.
  • Laskareita ja luentoja voisi yrittää "lähentää" niin, että luennoilla selviäisi paremmin mitä ollaan tekemässä. [...] Luennot tuntuivat nyt olevan irrallinen osio ja laskareissa sitten katsotaan mitä oikeasti kurssilla pitäisi tehdä.

Kommentteja ja mahdollisia toimenpiteitä

Käytännön sovellukset jäävät ajan rajallisuuden vuoksi pakostakin melko pinnallisiksi. (Ja ainakin kurssin loppupuolella esitellylle laskettavuuden teorialle "filosofiset" sovellukset ovat vielä tärkeämpiä kuin "käytännölliset".) Kuten edellisessä kohdassa todettiin, kurssin rooli on nimenomaan tutustuttaa tietojenkäsittelyteoreettiseen ajatteluun, mikä sellaisenaan on ihan haastava tavoita 6 op:n kurssille. Sidoksia muuhun laitoksen opetukseen voisi kurssilla kyllä yrittää tuoda eksplisiittisemmin esille.

Suhteellisen vähäinen luentojen määrä on tietoinen valinta ja perustuu ajatukseen, että näitä asioita ei opi passiivisesti luennolla istumalla vaan itse kirjaa lukemalla ja harjoituksia tekemällä. Kurssille ehkä voisi yrittää lisätä tätä tukevaa opetusta nykyisten laskuharjoitusten lisäksi.

Luennoilla ja laskuharjoituksilla on kurssilla kummallakin oma roolinsa. Luennot pyrkivät toisaalta esittämään joitain keskeisiä teknisiä asioita (esim. teoreemat todistuksineen) ja toisaalta selventämään laajempia asiakokonaisuuksia ja niiden yhteyksiä. Harjoituksissa pyritään konkretisoimaan luentojen teoreettisempia asioita ja harjoittamaan matemaattia ja muita perusmenetelmiä. Ihan jokaisesta luennoilla esitetystä asiasta ei käytännön syistä voi laittaa omaa harjoitustehtävää; tenteissä edellytetään osattavaksi sekä luennoilla että harjoituksissa esitetty materiaali.

Muita kommentteja harjoituksista

Kuten edellä on käynyt ilmi, harjoitustehtäviä pidettiin vaikeina.

Poimintoja

  • Yhteistehtävät olivat hyödyttömiä. Liian paljon edistyneempiä tehtäviä, jotka eivät aukea kunnolla keskiverto-opiskelijalla.
  • Yhteistehtävätilaisuuksista voisi saada enemmän pisteitä.

Kommentteja ja mahdollisia toimenpiteitä

Yhteistehtävät oli kyllä tarkoitettu nimenomaan olemaan "opettavaisia" keskiverto-opiskelijoille. Niiden vaikeus oli yksinkertaisesti väärin arvioitu. Jatkossa pyritään säätämään tämä paremmin. (Jonkin verran haastavampiakin tehtäviä pidetään kyllä mukana.)

Yhteistehtävätilaisuuksien vähäisen pistemäärän tarkoitus oli, että niissä ei tarvitse käydä, jos niitä ei koe hyödyllisiksi. Erityisesti jos hyvän pistemäärän saaminen kurssista ei edellytä osallistumasta yhteisharjoituksiin, edistyneemmät opiskelijat voivat hyvällä omallatunnolla jäädä niistä pois, jolloin ohjaus on helpompi suunnata sitä enemmän tarvitseville. (Toisekseen pelkkä tilaisuuteen osallistuminen ei juurikaan osoita, että opiskelija olisi myös oppinut jotain, joten kovin paljon pisteitä tällaisesta ei muutenkaan viitsisi antaa.)


Jyrki Kivinen 1.10.2007