Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Hyvä vai huono tenttimenestys, eräs selitys [1]

"Suurimmat oppimisstrategioiden erot ovat hylättyjen ja hyväksyttävään suoritukseen yltäneiden opiskelijaryhmien välillä. Sen sijaan hyväksyttyjen ryhmässä ei ollut selviä yhteyksiä oppimisstrategian ja hyvän tai heikon, mutta hyväksytyn suorituksen kesken.

Tenteissä hyväksytyt osallistuivat lähes kaikkeen opetukseen, lukivat suurimman osan kurssikirjoista, lukivat tentteihin jo varhaisessa vaiheessa ja juuri ennen tenttiä sekä kertasivat. Edelleen hyväksytyt yleensä käyttivät kirjoja lukiessaan hyväksi myös luentomuistiinpanoja.

Hyväksyttyjen ryhmässä opiskeluun käytetty aika vaihteli suuresti, mutta ajankäytöllä ei ollut tässä ryhmässä yhteyksiä tenttipistemäärään.

Hylättyjen ryhmä koostui kahdesta alaryhmästä: tenttiin osallistumattomista ja siihen osallistuneista, mutta hylätyiksi tulleista. Tentiin osallistumattomat erosivat hyväksytyistä ennen kaikkea siinä, etteivät he lukeneet tentiin ajoissa, eivätkä juuri heti ennen tenttiäkään eivätkä he kerranneet lukemaansa.

Monet heistä osallistuivat opetukseen vähemmän, käyttivät vähemmän aikaa itseopiskeluun ja lukivat kurssikirjoja vähemmän kuin hyväksytyt.

Tenttiä yrittäneistä, mutta hylätyistä useimmat jättivät kaiken viime hetkeen ehtimättä kerrata. Reputtaneiden ryhmässä oli myös sellaisia, jotka olivat opiskelleet samoin kuin hyväksytytkin; tentissä epäonnistumisen syy oli tällöin jokin muu kuin opiskelustrategia.

Tutkimuksesta kävi ilmi myös tentistä toiseen selviytymättömän kehitys. Epäonnistuminen kehittyi niin, että opiskelu- ja oppimisstrategia muuttui yhä huonompaan suuntaan, ja aikaisemmilla kursseilla epäonnistuneet epäonnistuivat myöhemmilläkin, joilla myös hylättyjen määrä lisääntyi.

Opiskelussa epäonnistuminen näyttää selittyvän hyvin pitkälle sillä, että opiskelija ei lue riittävästi eikä kertaa ennen tenttiä, ettei opiskeluun käytetä riittävästi aikaa eikä lueta kyllin suurta osaa kurssikirjallisuudesta.

Atomisesti ja pinnallisesti suuntautunut opiskelu muuttui laajemmilla ja myöhemmillä kursseilla huonommaksi. He eivät selviytyneet kasvavista vaatimuksista ja heidän opiskeluinnostuksensa heikkeni.

Tämä voidaan tulkita niin, että ellei opiskelija ymmärrä lukemansa merkitystä, niin aineen opiskelu käy vähemmän mielekkääksi. Opittavan aineksen sisällön käsittämisessä ilmenevät laatuerot ovat ratkaisevan tärkeitä ymmärtämisen ja osaamisen kannalta. Näiden taustalla on oppimisstrategian ero, joka vaikeuttaa käsitteiden hallitsemista."

[1] Tuula Ikonen., Juhani Jussila & Kari Nurmi (toim.); Korkeakouluopetuksen teoriaa ja käytäntöä, Opetusministeriö. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1984.


Teemu Kerola 17.05.2006 9:49