Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoa laitoksesta:

 
Kurssin aikataulu ja sisältö   [ Kerola | TiKRa kotis. | Kuvaus | Kantas. | kokeet | s2002 | Luennot | LH ]

Tietokoneen rakenne, Syksy 1999
Datororganisation II
Computer Organization II

Tämä syksyn 1999 kursin aikataulu- ja sisältösivu päivittyy aina tarpeen tullen eli siis aika usein. Tarkkailkaa tätä sivua ainakin viikoittain kurssin aikana. Kurssin sisältö voi vielä jonkin verran muuttua aika myöhäänkin. o

o Yleistä

  • Kurssiin liittyvät yleiset asiat (siis muut kuin erityisesti tähän tämän lukukauden kurssiin liittyvät asiat) ovat kurssin kotisivulla http://www.cs.helsinki.fi/~kerola/tikra/index.html.
  • Kurssiin liittyvää lisämateriaalia (muut kuin kirjan kuvat) on myös kurssikansiossa salissa A413.
  • Kurssin uutisryhmä on hy.opiskelu.tktl.tikra Uutisryhmä on tarkoitettu lähinnä opiskelijoiden keskinäiseen kommunikointiin. Jos haluatte (nopeaa) reagointia luennoitsijalta, niin käyttäkää sähköpostia. Kaikkia kurssilaisia kiinnostavat asiat julkaistaan luennoitsijan puolesta mieluummin tällä tämän lukukauden aikataulu- ja sisältösivulla kuin uutisryhmässä.
  • Luentokalvot ja laskuharjoitukset julkaistaan verkossa.
  • Kurssin oppikirja ja luentokalvot ovat englanniksi. Luennot ovat suomeksi.
  • Välikokeita on yksi ja siitä voi saada 48 pistettä. Välikokeesta täytyy saada vähintään 24 pistettä. Yhteensä välikokeesta ja laskuharjoituksista tulee saada vähintään 30 pistettä kurssin läpipääsyyn.
  • Laskuharjoituksiin osallistuminen ei ole pakollista, mutta niistä saa merkittävän osan (12 p) luentokurssin arvosanasta. Kustakin tavallisesta laskuharjoitustehtävästä saa yhden harjoitustehtäväpisteen (HTP) ja joistakin vaikeammista tehtäistä voi saada useammankin HTP:n. Noin 30% maksimi HTP:stä tuottaa yhden arvosanaan vaikuttavan lisäpisteen ja noin 83% tuottaa maksimin 12 lisäpistettä. Muut lisäpisteet annetaan suurinpiirtein lineaarisesti tuolta väliltä.
    Esimerkki: 6 laskaria á 5 HTP = 30 HTP. Tällöin 9 HTP:tä tuottaa 1 lisäpisteen ja 25 HTP:tä tuottaa 12 lisäpistettä.
  • Laskuharjoitusten yksi ryhmä (ryhmä 4) voi olla englanniksi, jos tarvetta ilmenee. Jos laskuharjoitusryhmä on englanniksi, niin se on sitten kokonaan englanniksi (tehtävien esittämiset, kysymykset ja vastaukset).
    Tällä hetkellä (24.10.1999) näyttää siltä, että opetuskieli tässä ryhmässä on luultavasti suomi.

  • Kurssin kirjanpitotilasto on luettavissa verkossa. Jos ette halua omia tilastojanne näkyville tässä tai siinä on mielestänne jotain puutteita, ottakaa yhteys luennoijaan. Tiedot on suojattu hakurobotteja vastaan siten, että vain sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta ja etunimen kaksi ensimmäistä kirjainta ovat mukana.

  • Kokeen tulokset, kurssin arvostelu sekä kokeen arvosteluperusteet näkyvät tällä paikalla lyhyen aikaa (muutaman viikon) kokeen arvostelun jälkeen. Tiedot on suojattu hakurobotteja vastaan samalla tavalla kuin kirjanpitotilastossakin. laskuharjoituksista sai yhden pisteen 10 HTP:llä ja maksimin 12 pistettä 27 HTP:llä. Koetulosten ja tehtyjen harjoitustehtävien korrelaatio on nähtävissä kuvassa koe_vs_htp.pdf. Huomatkaa, että läpipääsyyn vaikuttivat myös HTP:t koetuloksen lisäksi. o
  • Kurssin opiskelijapalaute o

o Opetus, kokeet

Luennot 25.10-1.12.1999 ma 12-14 (A516) Teemu Kerola
ke 12-14 (A414) Teemu Kerola
Laskuharjoitukset 1.11-10.12.1999 ke 8-10 (B453) Kirsti Maaniemi Peruttu
ke 10-12 (B453) Kirsti Maaniemi
ke 14-16 (B453) Teemu Kerola
to 14-16 (B453) Teemu Kerola
Välikoe 16.12.1999 to 16-20 (sali 1, päärak.) laskin mukaan

o Sisältö ja aikataulu

Kurssi on rakennettu kurssikirjan [Stal99] ympärille. Käymme läpi kurssikirjan loppuosan aika kokonaan kurssin aikana.

  • Hallintoa, yleiskuva (Ch 1-7, 2 t luentoja)
  • Väylät (Ch 3, 2 t)
  • Digitaalilogiikka (App A, 2 t)
  • Muistihierarkia (Ch 4.1-3, Ch 7.3, 4 t)
  • Tietokonearitmetiikka (Ch 8, 2 t)
  • Käskykannat (Ch 9-10, 2 t)
  • CPU:n rakenne (Ch 11, 2 t)
  • RISC arkkitehtuuri (Ch 12, 2 t)
  • Käskytason rinnakkaisuus (Ch 13, 2 t)
  • Langoitettu kontrolliyksikkö (Ch 14, 1 t)
  • Mikro-ohjelmoitu kontrolliyksikkö (Ch 15, 2 t)
  • Yhteenveto ja vielä yksi esimerkki (1 t)

o Kirjallisuutta ja muita viitteitä


Teemu Kerola