hyväksymispäivä
arvosana
arvostelija
IBM:n historiasta
Antti O Mattila
mao@iki.fi
Helsinki 16.
toukokuuta 2002
Tietojenkäsittelytieteen
historia -seminaari
HELSINGIN
YLIOPISTO
Tietojenkäsittelytieteen
laitos
Sisällys
3 Thomas Watson – IBM:n rakentaja
5 IBM:n tuotteista ennen 1960-lukua
5.1 Tuotteet ennen elektronista tietojenkäsittelyä
5.3 Fortranista ja 1950-luvun
koneista
6 1960-luku - Thomas Watson juniorin aikakausi
7 IBM ja Suomen tietokoneistuminen 1960-luvulla
8 IBM:n tuotteista 1970-luvulta 2000-luvulle
10 1970-luvun trusti-oikeudenkäynti
11 Sinisen tunnusvärin alkuperä
Lähteet..........................................................................................................................10
Tämä seminaarityö käsittelee yhtä tietotekniikkahistorian tärkeimmistä
yrityksistä, 1890-luvulla Yhdysvalloissa alkunsa saanutta IBM:ää. Yrityksen
nimen lyhenne tulee sanoista International Business Machines.
Seminaarityössä käsitellään IBM:ää historiaperspektiivistä tarkastellen.
Seminaarityön toisessa luvussa kerrotaan IBM:n nykyisestä toiminnasta, minkä
jälkeen seuraavissa luvuissa käydään läpi IBM:n syntyhistoriaa sekä yrityksessä
työskennelleitä henkilöjä ja heidän saavutuksiaan. Seminaarityö käsittelee
pitkälti yrityksen viittäkymmentä ensimmäistä toimintavuotta.
Yrityksenä IBM on enemmän kuin yksi tavallinen, jollain yksittäisellä
liiketoiminta-alueella toimiva yritys; IBM on monella tavalla vaikuttanut koko
maailman kehittymisessä nykyisenkaltaisekseen. Nykyaikana televisiossa pyörivät
Linux-palvelinratkaisumainokset mainostavat IBM:n palveluja, jotka ovat liiketoimintamielessä
paljon kehittyneet siitä liiketoimintamallista, jonka pohjalta IBM:n
liiketoiminta alkoi. Historiansa alkupuolella IBM toimi yksinkertaisia ongelmia
ratkaisevia toimistokoneita valmistavana holding-yhtiönä [Rodg69]. Holding-yhtiö valmisti toimistokoneita,
kuten tietojenkäsittelyssä tarvittavia taulukointilaitteita. Ajan kuluessa
holding-yhtiö muuttui IBM-osakeyhtiöksi [IBMb].
IBM:stä on kirjoitettu useita kirjoja, joista yhtä käytetään tämän työn
keskeisenä lähdemateriaalina [Rod69]. Toinen keskeinen työn lähdemateriaali on
IBM:n arkistosivut [IBMa].
IBM:n massiivista olemusta kuvastaa se, että yhtiössä työskenteli vuonna
2001 noin 320 000 ihmistä ja yhtiön liikevaihto oli noin 85.9 miljardia
dollaria [IBMb]. Yhtiön kokoa havainnollistaa
se, että sillä on on pelkästään kotimaassaan Yhdysvalloissa yli
kolmesataa toimipistettä [IBMe]. Nykyään IBM:n tuotemerkki on suunnilleen yhtä
tunnettu Coca Colan, Disneyn, Marlboron, Microsoftin tai Nokian tuotemerkkien
kanssa.
Thomas Watson syntyi vanhempiensa maatilalla 17.2.1874. Watson oli
astmaattinen ja ruumiinrakenteeltaan heikko. Hänen luonteensa oli
syrjäänvetäytyvä. William Rodgers
kiteyttää Watsonin varhaisen elämän sanalla ’maalaistollo’ [Rod69].
Iän karttuessa Watson siirtyi maatilalta liike-elämän palvelukseen. Hän
aloitti uransa toimimalla myyntimiehenä
monopoliasemaa tavoittelevassa konttorikoneliikkeessä, National Cash
Registry Companyssa. Watson oppi
konttorikoneliikkeen myyntimiehenä liike-elämässä tarvittavia taitoja. Lopulta
yrityksen johtaja halusi päästä Watsonista eroon, koska johtaja ei voinut
sietää ketään itsensä vertaista ihmistä. Myöhemmin Watsonista tuli IBM:ää edeltäneen CTR holding-yhtiön pääjohtaja
[Rod69].
Johtajat tekevät työkseen kaikenlaisia tulevaisuusarvioita. 1920-luvulla
Watson arvioi tulevaisuutta käyttäen arviointiperusteinaan muun muassa
savupiippujen määriä ja tavarajunien pituuksia. IBM selvisi Yhdysvaltain
lama-ajasta Watsonin arviointikyvyn ja oikeiden päätösten ansiosta [Rod69]. Eniten huomiota saanut Watsonin
tekemä arviointi on vuodelta 1943. Silloin Watson, sen aikainen IBM:n
pääjohtaja, arvioi että maailmassa olisi markkinoita noin viidelle
elektroniselle tietokoneelle [Ruf99]. Kyseinen arvio kuulostaa tänä päivänä
oudolta, varsinkin kun Watson oli ollut arvionsa sanoessaan yli kolmekymmentä
vuotta tekemissä mekaaniseen tietojenkäsittelyyn ja mittaamiseen liittyvien
laitteiden kanssa. IBM on oikaissut
Watsonin virhearviota jälkikäteen sanomalla, että Watsonin pojan mukaan on
mahdollista, että ennustus viidestä tietokoneesta oli 1950-luvulla annettu
myyntiarvio 701-koneiden myymisestä eräälle yksittäiselle asiakkaalle [IBMe].
Joka tapauksessa, Watsonin antamasta tietokoneiden lukumäärän virhearviosta on
syntynyt eräs tietojenkäsittelyalan legendoista.
Watson oli karismaattinen johtaja, joka edellytti työntekijöiltään
hyvätapaisuutta, raittiutta ja kykyä
uhrautua työnsä puolesta. Ennen toista maailmansotaa työntekijöiden piti olla
protestantteja - ja miehiä. Watson vaati työntekijöiltään paljon muutakin,
mutta toivoi heille parasta. 1920-luvulla Watson kehoitti työntekijöitään,
heidän etujaan vilpittömästi ajatellen, ottamaan osan palkastaan yhtiönsä
osakkeina. Osakkeita ottaneet työntekijät saivat muutaman tuhannen dollarin
sijoituksillaan miljoonien dollareiden omaisuudet [Rod69].
Thomas Watson työskenteli IBM:lle 42 vuotta. Suurimman osan työurastaan hän
oli johtotehtävissä, joista hän luopui vuonna 1956, kuukausi ennen kuolemaansa. Watson oli ennen kaikkea taitava
ihmisten käsittelijä ja aikaansaava persoona [Rod69]. Watsonilla oli
taikurimainen kyky ennustaa ja tehdä tulevaisuutta, ainakin lähitulevaisuutta.
Eräässä IBM:n logossa lukee ”Think”. Symbolinen Think-sana otettiin IBM:ssä
käyttöön yhtiön alkuvaiheiden aikana. Watson oivalsi kyseisen sanan merkityksen
entisen työpaikkansa myyntimiesten palaverissa. Palaverin aikana mietittiin,
miksi yrityksen koneet eivät mene riittävästi kaupaksi. Watson oivalsi, että
myyntimiesten työ on ajattelemista (Think), eikä jaloilla tehtävää mekaanista
työtä. Tästä oivalluksestaan iloinnut Watson kehoitti ihmisiä ajattelemaan.
Myöhemmin Think-sanasta oli tuleva toisen yhtiön, IBM:n, motto. Watson
kiinnitti IBM:llä työskennellessään tikkukirjaimin maalattuja Think-kylttejä
jokaiseen toimistoon. Think-kylttejä piti olla myös jokaisen työntekijän
työpöydällä [Rod69].
IBM:n perusti Charles R. Flint.
Flint omisti CTR holding–yhtiön, johon hän oli yhdistänyt 13 aiempaa
yritystäään yhdeksi holding-yhtiöksi.
CTR holding-yhtiön nimi vaihtui IBM:ksi vuonna 1924. IBM:n
perustamisajankohta ei ole yksikäsitteisesti selvä. IBM pitää syntymähetkenään
toukokuun neljättä vuonna 1914. Kyseisenä päivänä CTR holding-yhtiö palkkasi Thomas Watsonin työntekijäkseen. IBM:n syntymähetkeksi voitaisiin tulkita
myös jokin niistä päivistä, joina CTR holding-yhtiöön kuuluvia yrityksiä
perustettiin [IBMe].
CTR-holding yhtiöstä riippumaton yritys, Tabulating Machine Company, kehitti 1800-luvun lopulla Yhdysvaltojen
väestönlaskennan tulosten käsittelyssä käytetyn reikäkorttilaitteiston.
Reikäkorttilaitteistotoiminnot päätyivät CTR holding-yhtiölle, kun laitteistot
keksinyt Herman Hollerith myi laitteistonsa oikeudet Flintille. Syy oikeuksien
myyntiin oli se, että Hollerith oli todennut laitteistonsa kilpailijoiden
laitteita huonommaksi. CTR holding-yhtiön onnistui Thomas Watsonin neuvokkailla
toimilla kehittää reikäkorttilaitteistostaan kilpailukykyinen. Reikäkorttitekniikka oli IBM:n
varhaishistoriassa merkittävä liiketoiminta-alue, jolla menestyminen takasi
Watsonin mahdollisuudet edetä yhtiössä pääjohtajasti asti [Rod69].
IBM on tarjonnut alansa kärkeä edustavia ratkaisuvälineitä
tietojenkäsittelyongelmiin historiansa alusta lähtien. Tekniikan kehittyessä myös IBM:n tuotekirjo
on laajentunut. Tietotekniikan käyttö ei enää nykyään rajoitu valtionlaitoksiin
tai suurten yritysten tietotekniikkasaleihin, joissa IBM:n toimittamat
tietojenkäsittelyratkaisut viitoittivat tietojenkäsittelyn alkuvaiheita.
Flint perusti CTR holding-yhtiönsä hallitakseen erilaisia mittareita ja
konttoriapuvälineitä valmistavia yrityksiään. IBM:n varhaishistoriaan kuuluvan
holding-yhtiön tuoteille oli yhteistä se, että ne oli tehty mittaamaan ja
laskemaan mitattavia suureita, kuten aikaa tai painosuureita. Kyseiset tuotteet
olivat vaakoja, kellokorttikoneita ja reikäkorttikoneita [IBMc].
Vuodesta 1933 lähtien IBM harjoitti
muiden toimintojensa ohella kirjoituskoneliiketoimintaa. Yhtiö toi vuonna 1935
markkinoille ensimmäisen Yhdysvalloissa menestystä saavuttaneen sähköisen
kirjoituskoneen. Vuoteen 1958 mennessä IBM oli tehnyt jo miljoona
kirjoituskonetta. IBM:n kirjoituskoneiden valmistaminen jatkui vuoteen 1991
asti, jolloin kirjoituskoneisiin
liittyvät toiminnot siirrettiin uuden yrityksen, Lexmarkin, alaisuuteen [IBMe].
Tietojenkäsittelyn historiassa mainitaan usein Mark-koneet. Mark I oli
mekaaninen laskukone, joka vihittiin käyttöön vuonna 1943. 1940-luvun
mittapuiden mukaan Mark 1 oli valtavan iso kone. Fyysisesti siinä oli
esimerkiksi yli 800 kilometriä sähköjohtoa.
Koneen käyttäjäksi tuli Yhdysvaltain laivasto, jonka palveluksessa Grace Hopper ohjelmoi Mark I:stä [Gra94].
Mark 1 -koneen suunnitteli Harvardin apulaisprofessori Howard H. Aiken;
koneprojektin resurssoinnista ja
toteutuksesta vastasi IBM [Rod69].
John von Neumann työskenteli 1950-luvun alussa yhden päivän viikossa
IBM:lle. Hänen tehtävänsä oli arvioida yhtiön kehitysprojekteja. John Backuksen mukaan von Neumann oli
skeptinen uskomaan, että tietokoneiden ohjelmointia varten pitäisi
kehittää konekielen lisäksi muita ohjelmointikieliä [Vir]. Von Neumannin epäluuloista huolimatta
IBM:lle työskennellyt Backus kehitti Fortranin ja sai sen valmiiksi vuonna 1957
[IBMe]. Fortranista tuli laajasti
tiedemaailman käyttämä ohjelmointikieli, jota käytetään vielä nykyäänkin.
1950-luvulla IBM rakensi monia tietokonemalleja. Näistä koneista voidaan
mainita 701-kone, joka kykeni laskemaan 2000 jako- tai kertolaskua sekunnissa.
Toinen 1950-luvun kone, IBM 704, oli
ensimmäinen kaupallinen liukulukuja laskenut kone [IBMe]. Eräs tietojenkäsittelyn historian kannalta
mielenkiintoinen 1950-luvun tietokone oli IBM 305 RAMAC, joka oli ensimmäinen
levyaseman kanssa toimitettava tietokone [Com].
Thomas Watsonilla oli poika, jonka nimi oli Thomas Watson junior. Junior syntyi vuonna 1914 samoihin
aikoihin, kun Watson meni CTR holding-yhtiölle töihin [Rod69].
Thomas Watson junior kasvoi isänsä ankarassa kasvatuksessa. Junioria ei
nuoruusvuosinaan kiinnostanut jäädä isänsä johtamaan yhtiöön, vaan hän opiskeli
itselleen tutkinnon. Toisen maailmansodan loppumisen jälkeen siirtyminen
IBM:lle oli Thomas Watson juniorille helpompaa. Juniorista tuli yhtiön johtaja vuonna 1950.
Juniorin aikana yritys kasvoi ja kansainvälistyi aiempaa nopeammin [Tim02]. IBM:n kasvua hänen aikanaan
nopeuttavista asioista voidaan mainita sähköisen tietojenkäsittelyn ja
tietokonelaitteistojen massamarkkinoiden syntyminen sekä yhtiön pitkä kokemus
tietojenkäsittelyalalta.
Thomas Watson juniorin suurin saavutus oli 60-luvun alussa kehitetty IBM 360-koneperhe,
joka tuplasi IBM:n vuosittaiset tulot [Tim02].
360-koneperhe poikkesi muista aikakautensa tietokoneista siinä, että se
oli helposti laajennettava kokoelma keskenään yhteensopivia tietokoneita.
Lisäksi 360-koneessa oli joten kuten moniajava käyttöjärjestelmä.
IBM:n toimittaman lähdemateriaalin ohella myös suomalainen lähdemateriaali
puhuu sen puolesta, että IBM:n osuus tietokoneiden kehityksessä oli
merkittävä. 1960-luvulla Suomessa
elettiin Kekkosen aikakautta; tietotekniikkasaralla maatamme hallitsi IBM.
On havaittavissa, että 1960-luvulla tietokoneista tuli aiempaa selvempiä
komponenttilaitteistoja – ja massatuotteita. Eräs 1960-luvun merkittävistä
tietokoneista oli vuonna 1959 julkaistu IBM 1401 [Sai01]. Teknisinä yksityiskohtina voidaan mainita,
että IBM 1401:ssä oli 0,087 megahertsin nopeudella toimiva keskusyksikkö sekä
4000 merkkipaikan (nyk. tavu) muisti. 1401-kone oli osista koostuva modulaarinen
kokonaisuus, jota voitiin tarpeen vaatiessa laajentaa erilaisilla
oheislaitteilla, kuten lisämuisteilla. 1401-koneeseen syötettiin tietoa
reikäkorteilla. Kone pystyi käyttämään magneettinauhaa ja levy-yksikköä. IBM 1401-koneiden
ohjelmointikielenä käytettiin konekieltä.
Koneeseen oli saatavissa myös nykyisiä assembly-kieliä muistuttava
symbolinen konekieli. Myöhemmin IBM toteutti 1401-koneelleen Fortran- ja
Cobol-kääntäjät.
Ohessa on Louisianan yliopiston ACM-kerhon tekemä, 1401-koneen hello world –reikäkorttiohjelma.
,008015,022029,036043,050054,055062,063065,066077/333/M0762502F1.HELLO WORLD [Lou].
1401-koneen ohella tärkeä 1960-luvulla Suomeen hankittu IBM:n
tietokonemalli oli 1620. 1620-konemalli
oli laskentavoimaltaan 1401-konetta vahvempi, mutta 1620-koneen
heikkoutena oli hidas tietojen lukeminen ja tulostaminen. 1620-konetta
käytettiin esimerkiksi vaaliennusteiden laskemiseen [Suo00].
IBM:n 1950- ja 1960-lukujen historiaa käsiteltäessä mainitaan tavallisesti
laitteistot innovatiivisina keksintöinä. Voidaan sanoa, että 1970-luvulta
lähtien muistinhallintaa ja tiedontalletuskapasiteettia parantavat innovaatiot
ovat olleet keskeinen osa IBM:n tuotekehitystoimintaa. 1970-luvulla IBM kehitti muun muassa
relaatiotietokantatekniikoitat, disketit ja laser-printterit.
1980-luvulta lähtien historiikeissa mainitaan kotitietokoneisiin liittyvät
keksinnöt ja suurelle yleisölle vieraiksi jääneet yritystietokonemallit [IBMd].
On havaittavissa, että viime
vuosikymmenten historiikeissa puhutaan useammin tehostavista ja parantavista
valmistustekniikoista, kuin kokonaan uusista aluevaltauksista.
IBM:n tekemä aikajana yhtiön tuotteista on nähtävissä web-osoitteessa
www.ibm.com/history/timeline.nsf/products1 [IBMf].
IBM laajaa vaikutusta tekniikan kehittymisessä kuvaavat yrityksen
työntekijöille myönnetyt palkinnot ja patentit. IBM:n tutkijat ovat saaneet
kolme Nobel-palkintoa. Nobelit myönnettiin 1970- ja 1980-luvuilla yhteensä
viidelle IBM:n palkkalistoilla olleelle tutkijalle. Kaikki kolmesta keksinnöstä
myönnetyt Nobel-palkinnot ovat fysiikasta [Sta02]. Tietotekniikasta ei myönnetä
erillisiä Nobeleja.
Tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt eivät ole Nobel-palkintoja vaille
jäämisestään huolimatta jääneet ilman
tunnustuksia. Esimerkiksi ACM on palkinnut IBM:n työntekijöitä
Turing-palkinnoilla. John Backus sai Turing-palkinnon Fortranin kehittämisen
hyväksi tekemästään työstään vuonna 1977; John Cocke palkittiin samalla
palkinnolla kääntäjien kehittämisen hyväksi tehdystä työstä
vuonna 1987 [IBMg]. Myös puolalaissyntyinen fraktaalien isä Benoit
Mandelbrot, joka on palkittu monilla merkittävillä palkinnoilla, on saanut
palkintoja IBM:ssä kehittämistään innovaatioista [Mac98].
Palkinnot ovat tunnustuksia hyvin tehdystä työstä, mutta patentit ovat
liiketoiminnan jatkuvuudelle palkintoja tärkeämpiä. Yhtiölle myönnetään
vuosittain suurin yksittäisen yrityksen Yhdysvalloissa saama määrä patentteja.
IBM omistaa oikeudet yli 34 000 patenttiin
[IBMg]. IBM:n omistamien patenttien korkea lukumäärä kuvastaa sitä, että
IBM on tehnyt huomattavasti tietotekniikkaan liittyviä peruskeksintöjä, joista
vain harvoille on voitu myöntää Nobel-palkintoja tai muita kunnianosoituksia.
William Rodgers kirjoittaa vuonna 1969 julkaistussa kirjassaan Ajattele! –
IBM:n tarina (suom. Risto Varteva, 1972) IBM:ssä vaikuttaneiden Thomas Watson
seniorin ja juniorin sekä itse yrityksen tarinan. Rodgers aloittaa kirjansa
lauseella ”Yksi yhtiö hallitsee koko maailman tulevaisuutta”. Tällä lauseellaan Rodgers tarkoittaa
luonnollisesti IBM:ää. Kyseisen 1960-luvulla sanotun lauseen argumentteja
olivat tietojenkäsittelyalan nopea kasvu sekä IBM:n toiminta 105 maassa lukemattomilla
yhteiskunta- ja liiketoimintasektoreilla. Lauseen kirjoittamisen aikoihin oli myös
havaittavissa, että IBM:n pörssiarvo ohittaa perinteisen teollisuuden
yritysten, kuten öljy-yhtiöiden ja autoteollisuuden yritysten, pörssiarvot
[Rod69].
Rodgersin oli helppoa aloittaa kirjansa kyseisellä maailman hallitsemisesta
kertovalla mahtipontisella lausella, koska kirjan kirjoittamisen aikoihin IBM
oli ajautumassa monopoliasemaa
käsittelevään trusti-oikeudenkäyntiin [Rod69].
Trusti-oikeudenkäynti kesti kolmetoista vuotta. Oikeudenkäyntiä varten
tehtiin selvitystöitä, joiden tuloksena syntyi 66 miljoonaa dokumenttisivua
[IBMe]. 1980-luvun alussa tullut vapauttava päätös oli helpotus ja synninpäästö
IBM:lle, mutta kilpailu tietojenkäsittelyalalla koveni alan kehittymisen myötä.
IBM:ään oli yritetty soveltaa trustilakeja useita kertoja jo 1930-luvulla
lähtien. IBM oli selvinnyt ehjänä aiemmista trusti-oikeudenkäynneistään, koska
yhtiön johto oli tietoisesti antanut mahdollisuuden osalle yrityksen
kilpailijoista pysyä alalla [Rod69].
Think-moton ohella IBM:n tunnukseksi on muodostunut sininen väri.
ATK-ammattilaisten keskusteluissa sininen väri on liitetty IBM:n 1960-luvulta
lähtien, koska 1960-luvulla suomalaisiakin tietojenkäsittelijöitä palvelleet
1401-koneet olivat yleisväritykseltään sinisiä [Suo00].
Työssä esiteltiin IBM:n tuote- ja
henkilöhistoriaa.. Yleisesti voidaan sanoa, että laitteita, ohjelmistoja ja
konttorikoneita valmistaneen IBM:n vaikutus tietojenkäsittelyn kehittymisessä
nykyisen kaltaisiksi automaattisiksi prosesseiksi on ollut erittäin
merkittävä. Isä ja poika johtivat
yhtiötä 60 vuoden ajan, mikä on IBM:n
kokoisille yhtiöille nykyaikana harvinaista.
[Com] Computer History for 1940 – 1960, http://www.computerhope.com/history/194060.htm, Computer Hope.com, 2.3.2002.
[Gra94] Grace Hopper Celebration of Women in Computing 1994 conference proceedings, Yalen yliopisto, 1994, http://www.cs.yale.edu/homes/tap/Files/hopper-story.html, 2.3.2002.
[IBMa] IBM, Arkistosivut, http://www-1.ibm.com/ibm/history/,
2.3.2002.
[IBMb] IBM, Yritysesittelysivut, http://www.ibm.com/ibm/,
2.3.2002.
[IBMc] IBM, Historia vuosilta 1885-1969 http://www
1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/1885-1969.pdf, 2.3.2002 .
[IBMd] IBM, Historia vuosilta 1970-1984, http://www-1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/1970-1984.pdf,
2.3.2002.
[IBMe] IBM, FAQ historiasta, http://www-1.ibm.com/ibm/history/documents/pdf/faq.pdf,
2.3.2002.
[IBMf] IBM, aikajana yhtiön tuotteista, www.ibm.com/ibm/history/timeline.nsf/products1,
2.3.2002.
[IBMg] IBM Research, Awards and Achievements, http://www.research.ibm.com/about/awards.shtml, 2.3.2002.
[Lou] 1401-koneen
hello world –ohjelma, Louisianan yliopiston ACM-kerho, http://www2.latech.edu/~acm/helloworld/IBM1401.html, 2.3.2002 .
[Mac98] School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland, The MacTutor History of Mathematics archive, Benoit Mandelbrot, www-groups.dcs.st-and.ac.uk/~history/Mathematicians/Mandelbrot.html, 6.3.2002.
[Rod69] Rodgers, W., Ajattele! – IBM:n tarina (Alkuteos: Think! A biography of the Watsons and the IBM, 1969), Tammi, 1972.
[Ruf99] Northern Arizona University, Rufis 99: The Virtual University, http://www.nau.edu/rufis99/masterton/tsld003.htm, 1999, 1.2.2002.
[Sai01] Sainio A., IBM 1401 – Yhden käyttäjän tietokone vuodelta 1961,
Edita, 2001.
[Sta02] Nobel Lauretes http://www.slac.stanford.edu/library/nobel.html, Stanford University, 2.3.2002.
[Suo00] Suominen J., Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi, Gummerus, 2000.
[Tim02] Time Magazine, 100 Builders and Titans, Thomas Watson junior, http://www.time.com/time/time100/builder/profile/watson.html, 6.3.2002.
[Vir] The History of Computing, von Neumann, Department of Computer Science at Virginia Tech, http://ei.cs.vt.edu/~history/VonNeumann.html, 6.3.2002.