Yliopiston etusivulle Suomeksi Inte på svenska No english version available
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Hankkeen kotisivu, 08.09.2004

Sami Palhomaan tekemä Vertti-sivuston proto on nyt (8.9.2004) koekäytössä ja otettaneen tuotantokäyttöön piakkoin. Kaikki päivitykset tehdään jo nyt ainoastaan tuohon Vertti-sivustoon. o

Verkko-opetus (virtuaaliopetus) tietojenkäsittelytieteen laitoksella

Tämän sivun tarkoituksena on pitää kirjaa tietojenkäsittelytieteen laitoksen verkko-opetuksesta yleensä. Verkko-opetuksella tarkoitetaan yleisesti ottaen kaikkia niitä toimintoja, joissa verkkoa ja/tai siinä olevia palvelimia käytetään suunnitelmallisesti opetuksen tukena. Erityisesti keskitytään verkkopetusmateriaalien ja niiden tuottamismenetelmien kokeiluun ja käyttöön, verkon käyttöön ryhmätyön tukena ja verkon käyttöön opiskelijakeskeisten opetusmenetelmien tukena.

Tarkoituksena on pitää kirjaa kaikista laitoksen verkko-opetukseen liittyvistä kokeiluista ja muusta käytöstä sekä niistä saaduista kokemuksista. Aluksi pääpaino on käytön ja kokeilujen kartoittamisella, mutta myöhemmin panostetaan asioiden esilletuontiin vähän enemmän. Tämä on siis ainakin toistaiseksi "work-in-progress".

Kursiivilla merkityt tiedot ovat hyvin alustavia.

Tietojen päivitys perustuu henkilökunnan tekemiiin ilmoituksiin eli kurssien pitäjät vastaavat omien kurssiensa tiedoista tällä sivulla.

Sivuston tiedot tullaan piakkoin siirtämään/yhdistämään Harri Laineen ja Anni Rytkösen kehitteillä olevan Opettajan verkkokurssituki (Vertti) -sivustoon.

 

Sisältö

  • Henkilöt - laitoksella verkko-opetuksen suunnitteluun osallistuvat henkilöt
  • Verkko-opetuksen eri menetelmät - luettelo verkko-opetuksessa käytettävissä olevista menetelmistä ja verkko-opetusmateriaalin tuottamistyökaluista
  • Verkkokursseja - kokemukset laitoksella pidetyistä verkkokursseista
  • Esimerkkejä - esimerkkejä verkko-osioiden tekemisestä ja käyttämisestä
  • Julkaisut - verkko-opetuksen piiriin kuuluvat julkaisut
  • Muut linkit - viitteet muualle verkko-opetukseen liittyvistä asioista

Henkilöt

Verkko-opetuksen (virtuaaliopetukseen) suunnitteluun ja tukemiseen osallistuvat ainakin seuraavat henkilöt.

  • Teemu Kerola
    • lehtori
    • verkko-opetus oppimateriaalikeskeisillä menetelmillä (TiTo)
    • IVT projekti
    • kertauskysymykset (xml)
    • TUeLIP
  • Harri Laine
    • lehtori
    • verkko-opetus oppimateriaalikeskeisillä menetelmillä (TiKaPe)
    • Trainer - automaattinen SQL-kyselyjen tarkastaja
    • Trainer II - automaattinen harjoitustehtävien tarkastaja
    • kertauskysymykset (xml)
    • TUeLIP
  • Timo Alanko
    • professori (mvs)
    • OSCU
    • TUeLIP
  • Jaakko Kurhila
    • verkkopedagogiikkaan liittyvän tietotekniikan tutkijalehtori
    • verkon käyttö opiskelijakeskeisten opetusmenetelmien yhteydessä (esim. tutkiva oppiminen)
    • yhteistoiminnallinen verkko-opiskelu ja ryhmätyöohjelmistot
  • Anni Rytkönen
    • lehtori
    • Desmond opintojen suunnittelun verkkotyökalu
  • Tiina Niklander
    • laboratorioinsinööri
    • Desmond opintojen suunnittelun verkkotyökalu
  • Sari Laakso
    • yliopistonlehtori
    • käyttöliittymäasiantuntija
  • verkko-opetuksen tukitiimi (suunnitteilla)
    • tekninen asiantuntija yleensä
    • Authorware-konsultti teknisissä kysymyksissä
      • Authorware standardiformaatissa
      • materiaalin käyttö Linuxissa?
    • konsultti Flash-animaatioiden tekemiseen
    • kääntäjä, kääntää materiaalin englanniksi tai ruotsiksi (Marina?)
    • muut tehtävät, mitkä?

Verkko-opetuksen eri menetelmät

Tässä luetellaan kaikki laitoksella käytössä olevat verkko-opetuksen eri menetelmät.

Jos teillä on käytössä jokin uusi menetelmä, jota ei vielä ole tässä mainittu, niin kertokaapa asiasta lyhyen (mieluummin cut-and-paste -kelpoisen) menetelmäkuvauksen kera sivuston ylläpitäjälle.

Tällä hetkellä laitoksella on kokemusta seuraavan tyyppisistä menetelmistä

Verkkoluentomateriaali (itseopiskeluun sopiva)

Verkkoluentomateriaaliksi luetaan tässä kaikki palvelimelle talletettu itseopiskeluun sopiva materiaali. Materiaalia voidaan käyttää omalla ohjelmistollaan, tavallisella verkkoselaimella tai sen liitospalikan avulla. Materiaalin tulee olla itseriittoinen eli ei ainoastaan luentokalvoja verkossa.

  • Authorware (AW), Teemu Kerola (28.11.2003)
    • Tietokoneen toiminta -kurssi, 2t luentoja (yksi 2t luento 24 kurssin luentotunnista) 
      Loput 22t luentoja tehdään syksyllä 2004.
    • TKTL:n www-palvelimella, käyttö Windows selaimella Authorware-liitospalikan avulla.
    • Authorware-materiaalin tuotantoprosessiehdotus Authorwarella tuotettuna itseopiskelumateriaalina (Teemu Kerola, 12.2003)
  • KP (IBM Knowledge Producer), TUeLIP-projekti, Timo Alanko, Harri Laine, Teemu Kerola (28.11.2003)
    • IBM Knowledge Producer -tiimi (ensin Team Scandinavia, sitten Team Italy)
    • K01 (??), Introduction to Databases -kurssi, 2t luento (Harri Laine konsulttina)
    • K01, Introduction to Databases -kurssi, 10t luentoja (???) muiden yliopistojen konsultoimana
    • IBM:n palvelimella, käyttö Lotus Learning Space'n kautta.
    • Kurssimateriaali jäi IBM:lle.
  • html, Harri Laine, Teija Kujala (28.11.2003)
    • Tietokantojen perusteet -kurssi, 24t luentoja.
    • TKTL:n www-palvelimella, käyttö geneerisellä selaimella.
  • html, Arto Wikla (28.11.2003)
    • Ohjelmoinnin perusteet, 30t luentoja.
    • Java-ohjelmointi, 22t luentoja.
    • Tietorakenteet, 44t luentoja, materiaalissa on vähäisessä määrin käytetty hyväksi animointia (järjestämisalgoritmien havainnollistamisessa).
    • Kaikilla kolmella kurssilla verkkomateriaali on soveltuvaa sekä itseopiskeluun että luentokäyttöön.
    • Kurssien Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi yhteisestä www-materiaalista on lisäksi jalostettu oppikirja.
    • Sijainti TKTL:n www-palvelimella, käyttö geneerisellä selaimella.
    • Materiaalia käytetty luento-opetukseen ja sen rinnalla tapahtuvaan itseopiskeluun. Kursseilla tämän materiaalin lisäksi harjoitustehtävät ja niiden ratkaisut, kurssin tiedotukset, kokeiden tulokset ja malliratkaisut tarkastusselostuksineen, ym. on julkaistu verkossa.
    • Materiaalia ei ole toistaiseksi käytetty puhtaasti luentoja korvaavana.
  • html, Anni Rytkönen (28.11.2003)
  • html, Henri Block, Matti Mäkelä
    • Tieteellisen kirjoittamisen kurssin oppimateriaali
    • Tiedonhaun opas (6.8.1997)
  • html, Jaakko Kurhila, Matti Mäkelä
    • Tietokonegrafiikan oppiaineisto, GOA (18.4.1997)
    • Tämä oppimisympäristö on koottu osittain käyttämällä WWW:stä löytynyttä materiaalia. Kopioitu materiaali on säilytetty ennallaan, ainoastaan joitain kosmeettisia muutoksia on saatettu tehdä esimerkiksi taustavärin ja ohjauspainikkeiden yhdenmukaistamiseksi.

Videoitu verkkoluento

Videoitu verkkoluento voi olla joko tosiaikainen luennon videointi tai sitten erillisen tiimin tuottama verkkoon talletettu video. Jälkimmäinen on huomattavasti vaativampi resursseiltaan, koska luento pitää ensin videoida ja sitten yleensä jälkikäteen toimittaa esityskuntoon editoimalla ja liittämällä itse luentoon viitemateriaali.

  • OSCU (Open Source Courseware), Teemu Kerola (25.2.2004)
    • Oleellista tavoitteessa on laajentaa erikoiskurssitarjontaa, "yhdeltä-monelle" -periaatteella. Luennot pidetään yhdessä salissa ja ne välitetään verkon avulla etäopetussaleihin. Luennot välitetään realiaikaisesti eikä niitä taltioida.
    • Vastaanottavassa päässä tarvitaan kaksi videotykkiä, joista toisessa näytetään opettajan kuva ja ääni, ja toisessa opettajan koneen näyttö (yleensä PowerPoint kalvot). Periaatteessa yhteys on kaksisuuntainen, mutta käytännössä kyselymahdollisuutta ei joko ole ollut tai se on ollut hankalasti käytettävä (ainakin jälkimmäinen vaihtoehto pitää paikkansa).
    • Lähettävässä opetustilassa tarvitaan lisäksi kiinteästi kohdistettu videokamera.
    • Koordinointi lähettävän ja vastaanottavien opetuspisteiden välillä hoidetaan kännyköillä.
    • Joka opetuspisteessä tarvitaan teknistä tukihenkilöä ainakin kunkin opetustilanteen alussa.
    • Vastaanottavassa päässä on varsin itsenäinen "kurssimestari", joka huolehtii kaikesta paikallisesta, mm. laskuharjoituksista.
    • Ks. kuvat esimerkeissä

Realiaikainen verkko-opetus (eFacilitation)

Realiaikainen verkko-opetus tarkoittaa tilannetta, jossa tavanomainen luento-opetus tehdään verkon kautta henkilökohtaisten työasemien välityksellä pienelle joukolle (max 20-25 henkilöä) opiskelijoita. Tämä vaatii erityiskoulutusta opettajalle ja kahden työaseman lisäksi myös mahdollisesti assistentin. Työasemia tarvitaan kaksi. Ensimmäisessä on opettajan näkymä ja toisessa näkyy koko ajan opiskelijoiden näkymä. Järjestelmä vaatii tät varten suunnitellun ohjelmiston.

  • IBM eFacilitation, IBM:n järjestämä 3-päiväinen TUeLIP-kurssi (Harri Laine, Teemu Kerola, Teija Kujala)
    • Ei käyttökokemusta toistaiseksi. (28.11.2003)

Ryhmätyön verkkotyökalut

  • CoSCo Edutech-ryhmä on kehittänyt kaksi yhteistoiminnallista opiskelua tukevaa järjestelmää.
    • Educo-järjestelmä tarjoaa kokonaisen oppimisympäristön, jonka kantavana ajatuksena on tehdä muiden toiminta näkyväksi verkossa. Tämä johtaa siihen, että verkko-opiskelu muuttuu yksinäisestä puuhastelusta sosiaaliseksi toiminnaksi. Muiden toimintaa voi käyttää myös hyödyksi omassa toiminnassaan; kukin opiskelija näkee reaaliajassa, mitä dokumentteja muut lukevat ja mitkä dokumentit ovat luetuimpia.
    • Educosm-järjestelmä ei tarjoa reaaliaikaista kommunikointia tai tietoisuutta muiden läsnäolosta, mutta se tukee yhteistä tiedonrakentelua muille näkyvien annotointien avulla. Minkä tahansa dokumentin voi tuoda (linkittää) Educosmin yhteiseen oppimateriaalipooliin, ja siihen voi kuka tahansa tehdä muille opiskelijoille näkyviä korostuksia tai kommentteja marginaalimerkintöjen tai alleviivausten tapaan. [MKNF03]  (16.1.2003)
      Educosm has the following features
      • A shared document pool, where the course participants can collect Web-resources for everyone
        to use. The numerous useful resources that are already on the Web offer a starting point for
        learning.
      • Collaborative annotation of the documents, so that the annotations are visible to others in
        the system, even though the documents reside anywhere on the Web. highlights and comments by
        two students.
      • Publication of the students own work, so that it is on an equal footing with the other
        resources. In particular, it can be annotated and discussed effectively.
      • internal email to the other participants
    • Wiki, http://moin.sourceforge.net/
      • supports collabortive writing and is connected to Educosm. Any student in a group
        could open the group's own documents and edit them.
    • Järjestelmät ovat prototyyppejä, joita on käytetty todellisissa tilanteissa useissa eri yliopistoissa ja kouluissa, mutta niiden ylläpito on vaativaa.
    • Lisätietoja osoitteesta http://cosco.hiit.fi/edutech/, josta löytyy välineiden tarkat kuvaukset ja useita artikkeleita käytöstä ja kokemuksista. (28.11.2003)
  • BSCW (28.11.2003)
    • käyttö selitetty kohdassa Verkkomateriaalin alustat

Verkon kautta tapahtuva laskuharjoitustehtävien palautus

  • Yksi tehtävä palautetaan verkon akautta, palaute harjoitustilaisuudessa, Turjo Tuohiniemi (10.12.2003)
    • Ajatuksena oli tarjota yksittäisille opiskelijoille henkilökohtaista
      palautetta, mitä ei yleensä laskareissa voida tehdä. Käytännössä asia hoitui
      näin: korkeintaan yksi ohjelmointitehtävistä oli merkitty ennalta
      palautettavaksi, ja ennalta palauttaminen oli myös laskariruksin edellytys.
      Opiskelijat palauttivat tehtävän www-sivulla olleen ohjelman kautta, ja
      ohjelman ylläpitoliittymän avulla sain helpolla tulostettua palautukset
      paperille. Merkkasin punakynällä virheelliset tai puuttelliset kohdat ja jaoin
      paperit laskareissa takaisin.
    • Laskaritilaisuudessa tällainen tehtävä käsiteltiin niin, että selostin
      yleisimmät virheet ja käyttämäni merkinnät. Sen jälkeen esitin
      tehtävän esimerkkiratkaisun, jolloin painotin vielä niitä kohtia, joissa oli
      ollut eniten ongelmia
    • kokeiltu Ohjelmointitekniikka (Java) -kurssilla syksyllä 2003

Verkon kautta tapahtuva harjoitustyön palautus

  • Automaattinen harjoitustyön muodon tarkastaja, Turjo Tuohiniemi (10.12.2003)
    • Php-skripti tarkistaa, että palautus on muodoltaan oikeanlainen tiedosto
      ja että se sisältää kaikki vaadittavat osat. Jos jotain puuttuu, ohjelma
      tulostaa virheilmoituksen eikä ota palautusta vastaan.
    • kokeiltu Ohjelmointitekniikka (Java) -kurssilla syksyllä 2003

Automaattinen harjoitustehtävien tarkastus

Perusideana on, että verkon kautta annetaan harjoitustehtäviä, joita opiskelijat itsenäisesti ratkaisevat. Annetut vastaukset sitten tarkastetaan joko vastaushetkellä automaattisesti, jolloin opiskelija saa välitöntä palautetta tehtävästään. Annetuista vastauksista voidaan pitää kirjaa kurssin arvostelua varten.

  • Trainer, Harri Laine
    • Tietokantojen perusteet kurssin SQL-kyselyjä varten
  • eAssari, Harri Laine (kevät 2004)
    • Trainer laajennettuna yleiseen tapaukseen
    • voi soveltaa myös verkossa pidettäviin kokeisiin

Kertaustehtävät

Kertaustehtävät ovat yksi- tai monivalintatehtäviä, jotka testaavaat perustietojen hallintaa joko koko kurssin aihepiiristä tai vain sen osasta. Vastaukset tarkistetaan välittömästi ja opiskelija saa heti vastaukseen liittyvän perustelun. kertaustehtävien käyttämisestä voi pitää kirjaa kurssin arvostelua varten. Jos kertaustehtäviä on huomattava määrä, niistä voisi ajatella tehtävän myös koekysymyksiä.

  • xml, Harri Laine, Teemu Kerola   (28.11.2003)
    • Php-skripti (Laine), joka tulkitsee annetut xml-kieliset kertaustehtävät.
    • Mkpract-skripti (Kerola), joka automaattisesti generoi (hierarkisesti) html-sivut kertauskysymysten käyttöön.
    • Tietokoneen toiminta -kurssin kertaustehtävät, Kerola (html)
    • Tietokoneen rakenne -kurssin kertaustehtävät, Kerola (html)
    • Kokemukset 
      • opiskelijat pitävät niistä
      • niitä on työläs tehdä
  • Kertaustehtäviä voi teettää opiskelijoilla ryhmätöinä.

Kurssitiedotus verkossa

Tämä kurssikomponentti on yleensä tavallista tiedotusta, eikä sen käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia.
Jokaisella laitoksen kurssilla on oma html-sivunsa.

  • html

Luentokalvojen kopiot verkossa

Tämä kurssikomponentti on yleensä tavallista tiedotusta, eikä sen käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia.

  • PowerPoint (28.11.2003)
    • Tavalliset PowerPoint kalvot, voivat sisältää yksinkertaisia animointeja.
    • Eivät sisällä kaikkea luennolla ollutta asiaa eli eivät kelpaa itseopiskelumateriaaliksi yksinään.
    • Luennointitilaisuudessa näytetäänlaitoksen verkkopalvelimelta suoraan.
    • Kopiotavissa ja tulostettavissa etukäteen (pdf-, html- tai PowerPoint-muodossa)
  • html (28.11.2003)
    • luennointitilaisuudessa näytetäänlaitoksen verkkopalvelimelta suoraan
    • kopioitavissa ja tulostettavissa etukäteen (pdf-, html- tai PowerPoint-muodossa)

Laskuharjoitustehtävät (kotitehtävät) verkossa

Tämä kurssikomponentti on yleensä tavallista tiedotusta, eikä sen käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia.

  • html-muotoisina
  • teksti tiedostona

Laskuharjoitustehtävien ratkaisut (perusteluineen)

Tämä kurssikomponentti on yleensä tavallista tiedotusta, eikä sen käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia.

  • HTML-muotoisina
  • teksti tiedostona

Jutusteluhuoneet (chat rooms)

Näiden käyttö on yleensä tavallista opiskelijoiden välistä kommunikointia, eikä niiden käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia. Jos näitä käytetään ohjatusti, niin kurssi lasketaan kuitenkin verkkokurssiksi.

  • IRC
    • opiskelijoiden keskeisestä opintoja tukevasta kommunikaatiosta on saatu hyviä kokemuksia
      (#tko-äly), ei vielä kokeiltu varsinaisesti kursseilla. (Jaana Heino, 11.12.2003)
  • WebCT:n jutusteluhuoneet
    • kokemukset: ei toimi TKTL:n palomuurin läpi (28.5.2003)
  • TKTL:n oma jutusteluhuone (chat room) (28.11.2003)
    • kokemukset
      • toimi hyvin palomuurien läpi
      • ei pitänyt kirjaa keskusteluista, joten vanhoja threadeja ei nähnyt
      • kokeiltu:  Tietokoneen toiminta (muuntokoulutettaville) -kurssi tammikuussa 2002

Uutisryhmät (newsgroups)

Näiden käyttö on yleensä tavallista opiskelijoiden välistä kommunikointia, eikä niiden käyttäminen sinällään tee kurssista verkkokurssia. Jos näitä käytetään ohjatusti, niin kurssi lasketaan kuitenkin verkkokurssiksi.

  • TKTL:n omat uutisryhmät, joka kurssille omansa

Verkkomateriaalin alustat

Näitä voi käyttää myös tavallisen kurssitiedotukseen, jolloin niiden käyttäminen sinällään ei tee kurssista vielä verkkokurssia. Jos alustaan liitetään varsinaisia verkko-komponentteja, niin silloin tietenkin kyseessä on verkkokurssiksi.

  • html  (28.11.2003)
    • jokaisella laitoksen kurssilla on vähintään oma html-kotisivunsa.
  • WebCT  (28.11.2003)
    • kokeiltu usealla kurssilla (ks. alla)
    • ongelma: palomuurit (HY, TKTL) estävät joskus kommunikointipalikoiden käytön (2002).
  • Lotus LearningSpace (28.11.2003)
    • kokeiltu yhdellä kurssilla (Harri Laine, ks. alla)
  • BSCW (28.11.2003)
    • käytetty Aineenopettajan tietotekniikka -kurssilla s2003 ryhmien yhteisen materiaalin jakeluun, säilytykseen ja kommentointiin sekä ryhmien sisäiseen keskusteluun.

Opintojen suunnittelutyökalut

  • Desmond (28.11.2003)
    • Anni Rytkönen, Tiina Niklander
    • oma tiedotussivu
    • Käytetty (käytetään) opetuutoroinnissa (ei vielä systemaattisesti) ja kurssin ulkopuolellakin opintojen suunnitteluun.

Opiskelutaitoja tukevat verkkotyökalut

  • CoSCo Edutech-ryhmä on kehittänyt adaptiivisen kyselylomakkeen oppimisen tutkimista varten. (28.11.2003)
    • Eduform-järjestelmä optimoi esitettävien kysymysten määrää ennustamalla vastaajan tulevia vastauksia. Luotettavia tuloksia varten Eduformista on kuitenkin kaksi versiota, joista toinen ei optimoi kysymysten määrää.
    • Lisätietoja osoitteesta http://cosco.hiit.fi/edutech/, josta löytyy Edufomin kuvaus ja demo.
    • Prof. Henry Tirri ja yonleht. Jaakko Kurhila ovat olleet löyhästi mukana Suomen Virtuaaliyliopiston IQ-FORM -hankkeessa, jossa on tuotettu IQ Learn ja IQ Team -itsearviointityökalut omien opiskelutaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Järjestelmät löytyvät osoitteesta http://www.edu.helsinki.fi/iqform/ .

Tenttiakvaario tai tenttiterraario

  • Opiskelija voi vastata "akvaariotentin" kysymyksiin itse valitsemanaan
    ajankohtana tietokoneella. Järjestelmä arpoo kullekin tenttijälle
    yksilölliset kysymykset opettajan järjestelmään tallentamasta
    kysymyspankista.

    Opettaja on ensin työstänyt sopivat tenttikysymykset ja tallentanut ne
    järjestelmään. Kysymyksiä voi tehdä aiheittain ja vaikeusasteittain useita,
    ja niistä tenttiakvaariojärjestelmä arpoo kullekin opiskelijalle
    yksilöllisen tentin. Koska jokainen tenttijä saa oman kysymyssarjansa,
    jokaista varten ei tarvitse laatia uusia kysymyksiä. Tenttiakvaario näyttää
    helpottavan myös opettajan työtä tenttijärjestelyissä.

    Vastattuaan kysymyksiin opiskelija tallentaa vastauksensa tietokantaan.
    Opettaja saa sähköposti-ilmoituksen tehdystä tentistä ja tarkastaa
    vastaukset. Korjattuaan ne hän voi liittää niihin vielä palautteen, ja
    opiskelija saa sen sähköpostitse.

Mitä muita menetelmiä on käytetty?

  • ?????

Verkkokursseja (koko kurssi tai sen osa verkon avulla)

Tähän kerätään kumulatiivista luetteloa kaikesta laitoksella tapahtuneesta verkko-opetuksesta ja siitä saadusta kokemuksesta. Kurssista identifioidaan kurssin pitoaika, kurssin nimi ja sen vetäjä. Kurssin osioista identifioidaan erikseen verkko-osiot ja tavalliset henkilökohtaiseen kontaktiin (face-to-face, f2f) perustuvat osiot.

Verkon kautta tapahtuvaa tiedotusta (aikataulut, PowerPoint-kalvot, harjoitustehtävät tai niiden vastaukset, jne) ei tässä lasketa mukaan, eikä niitä tarvitse erikseen mainita. Jutusteluhuoneet, uutisryhmät tai sähköposti mainitaan ainoastaan, jos niiden käyttö on organisoitua.

Luentotuntimäärät merkitään tunteina (t). Verkkoluentomäärät annetaan myös vastaavina luentotunteina, vaikka niiden läpikäyntiin meneekin yleensä selvästi enemmän (2- tai 3-kertaisesti) aikaa.

Uusista verkkokursseista olisi hyvä antaa seuraavat tiedot:

  • Kurssin nimi, laajuus, pitäjä, kieli (jos ei suomi), pitoaika
    • verkko:  verkkokomponentit
      • jos joukossa on uusia komponentteja, mitä ei mainittu yllä, niin lyhyt selostus niistä
    • tavallinen: tavalliset kurssikomponentit
      • jos joukossa on uusia komponentteja, mitä ei mainittu yllä, niin lyhyt selostus niistä
    • kokemukset: jotain lyhyttä ja ytimekästä nimenomaan verkkokomponenttien käytöstä.
      • kohderyhmänä on muut opettajia, jotka käyttävät samoja komponentteja jatkossa

Koeta sovittaa kurssin esitysmuoto ylläolevaan shapluunaan, jolloin lukijan on helpompi jäsentää asia ja tehdä vertailuja. Jos ylläoleva shapluuna ei mitenkään sovi, niin ehdota uutta parempaa jäsentelyä, joka sopisi myös kaikkiin aikaisempiin verkkokursseihin.

Syksy 2001

  • Tietokantojen perusteet, 2 ov (Teija Kujala)
    • verkko: WebCT alusta, 24t verkkoluentoja (html), monivalintatehtäviä, 3 harjoitustyötä, 40 Trainer-tehtävää
    • tavallinen: aloitusluento, koe.
    • kokemukset: aloitusluennon tulisi olla pakollinen, teknisiä ongelmia WebCT:n käytössä (varsinkin niillä, jotka eivät olleet aloitusluennolla)
  • Seminaari: Verkko-opiskeluympäristöt, 2 ov (Jaakko Kurhila)
    • verkko: lähes koko työskentely verkossa: materiaalien etsiminen ja työstäminen, pikku raporttien kirjoittaminen, ryhmäytyminen (parityöt), esiversioiden julkaisu ja kommentointi, lopullisten seminaariesitelmien julkaisu.
    • tavallinen: alkutapaaminen ja 8 h seminaaripäivä
    • kokemukset: käytettiin omaa välinettä (Educo), jossa vielä silloin paljon teknisiä puutteita.

Kevät 2002

  • Tietokantojen perusteet, 2 ov (Harri Laine) ??
    • verkko: 24t verkkoluentoja  (KP + html) + trainer harjoitukset + ????
    • Lotus LS 
  • Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt - verkko-opiskelu, 4 ov (Jaakko Kurhila)
    • verkko: kaikki toiminta alkutapaamista ja työvälineen (Educo) esittelyä lukuunottamatta. Opiskelijakeskeinen lähetymistapa. Yhdeksän erillistä viikkotehtävää, ryhmäytyminen joka viikko välineen sisällä. Materiaalin tuontia ja läpikäyntiä yhdessä, raporttien ja suunnitelmien julkaisua ja kommentointia.
    • tavallinen: alkutapaaminen
    • kokemukset: erinomainen palaute.
  • Tietokoneen toiminta, 2 ov (Teemu Kerola)
    • verkko: WebCT alusta, WebCT jutustelu, kertauskysymykset. Assistentti päivysti tiettyinä aikoina kurssin jutusteluhuoneissa.
    • tavallinen: Luennot, laskarit, koe.
    • kokemukset: WebCT ei tuonut lisäarvoa. Jutustelu ei toiminut palomuurien läpi ja jutusteluhuoneita käytettiin hyvin vähän. Kertauskysymyksistä pidettiin.

Kesä 2002

  • Tietokoneen toiminta, 2 ov (Teemu Kerola)
    • verkko: TKTL jutustelu, kertauskysymykset
    • tavallinen: luennot, laskarit, koe.
    • kokemukset: jutustelua ei paljon käytetty, vaikka assari paikalla, kertauskysymykset hyviä

Syksy 2002

  • Seminaari: Adaptiiviset oppimisympäristöt, 2 ov (Jaakko Kurhila)
    • verkko: kaikki toiminta verkossa alkutapaamista ja roundtable-keskustelutilaisuutta lukuunottamatta. Välineenä tällä kerralla Educosm.
    • tavallinen: alkutapaaminen ja roundtable.
    • kokemukset: välineongelmia.

Kevät 2003

  • Tietokantojen perusteet (Harri Laine) ?
    • verkko: 24t verkkoluentoja + trainer harjoitukset + ????  
  • Tietokoneen toiminta, 2 ov (Teemu Kerola)
    • verkko: kertauskysymykset, ryhmätyö (tee kertauskysymyksiä)
    • tavallinen: luennot, laskarit, koe
    • kokemukset: opiskelijoiden tekemät kertauskysymykset pääosin hyviä, tarvitaan assistentin aikaaa ryhmätyön arvosteluun ja käsittelyyn
  • Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt - verkko-opiskelu, 4 ov (Jaakko Kurhila)
    • verkko: kaikki toiminta alkutapaamista ja työvälineen (Educosm) esittelyä lukuunottamatta. Opiskelijakeskeinen lähetymistapa. Viisi erillistä tehtävää, ryhmäytyminen joka toinen viikko välineen sisällä. Materiaalin tuontia ja läpikäyntiä yhdessä, raporttien ja suunnitelmien julkaisua ja kommentointia Educosmin välineitä käyttäen.
    • tavallinen: alkutapaaminen
    • kokemukset:

Syksy 2003

  • Tietokone työvälineenä, 2ov, tiiviskurssi uusille (pääaine)opiskelijoille (Anni Rytkönen)
    • verkossa: Tekstipaketti kurssin asioista. WebCT, josta hyödynnettiin vain keskustelua. Osa harjoitustyön ohjauksesta oli WebCT:ssä viikonloppuisin. Kurssin opiskelutavat: a) osallistuminen luennoille ja mikroiluihin, joissa oli tarjolla kaksi tasoryhmää b) itseopiskelu.
    • tavallinen: Luentoja oli aiempiin kurssikertoihin verrattuna puolet eli 8t. Luennoilla käsiteltiin joko johdantoja aihepiireihin, joihin löytyi lisämateriaalia verkosta, tai selitettiin hankalia asioita aihepiireistä, joihin piti tutustua alustavasti verkkomateriaalin kautta. Lisäksi oli normaali määrä mikroiluja ja harjoitustyön ohjausta sekä tentti.
    • kokemukset: Kurssipalautteen ja koesuoritusten perusteella tarjottu tekstipaketti korvasi luennot riittävästi osaamisen osalta, mutta osa opiskelijoista olisi halunnut enemmän lähiopetusta. Se suuri osa opiskelijoista, joka suoritti kurssin osallistumatta opetukseen, sai runsaamman opiskelumateriaalin. WebCT:n osuus oli tarkoitettu tutustuttamaan opiskelijat työkaluun, jota he tulisivat käyttämään saman syksyn TiKaPessa (muuten olisin käyttänyt BSCW:tä). Sen käyttö oli lähinnä vapaaehtoista ja siksi osa oli aktiivisia (sivuaineopiskelijat!), suuri osa ei.
  • 582446 Context-aware Computing, 3cu, in English (Patrik Floréen, Greger Lindén)
    http://www.cs.helsinki.fi/hiit_bru/courses/582446/, Hannu Toivonen and Henry Tirri gave lectures.
    • verkko: Collaborative work using Educosm and Wiki
    • tavallinen: 4 lectures and 2 group works, one on context-aware scenario (5 pages) and one on methods needed for implementing context-awareness (15 pages). The group work included information retrieval, writing and annotation of other's work (with Educosm and Wiki), and presentation
    • kokemukset: Educosm was a nice way of sharing information and annotating it. Unfortunately the system was sometimes slow and also contained some bugs (not appreciated by the students). Due to copyright problems, we had to run a version on HIIT's computers. This meant that we were not able to use documents by commercial publishers such as ACM and IEEE). Only web pages and pdf documents found on the web could be used. (And of course the texts written by the students themselves.)

      For future use, the Educosm system should be installed also in the department's computer

  • Distributed Transaction Management (Jan Lindström ja Jyrki Nummenmaa, TaY)
    • verkko: 12t videoluentoja (OSC) Tampereella (Nummenmaa), osallistujat täällä videolinkin avulla
    • kokemukset: ????
  • Tietokoneen rakenne, 2 ov (Teemu Kerola)
    • verkko: kertaustehtävät + ryhmätyö (kert.teht.)
    • tavallinen: 24t luentoja, laskarit, koe
  • Tietokoneen toiminta, 2 ov (Teemu Kerola)
    • verkko: 2t verkkoluentoja (AW) + kertaustehtävät + ryhmätyö (kert.teht.)
    • tavallinen: 22t luentoja, laskarit, koe
    • kokemukset: ??
  • Tietokantojen perusteet, 2 ov (Teija Kujala)
    • verkko: WebCT alusta, 12t verkkoluentoja (html), monivalintatehtäviä, 40 Trainer-tehtävää
    • tavallinen: 12t luentoja, koe, opintopiirissä pieni harjoitustyö
    • kokemukset: opintopiirien tehtävien ohjeistusta tulisi täsmentää
  • Seminaari: Verkko-oppimisyhteisöt, 2 ov (Jaakko Kurhila)
    • verkko: kaikki alkutapaamista lukuunottamatta (eli pelkkää verkkoesiintymistä). Yhteisön tietoista rakentamista, pieniä ryhmiä jotka työstivät seminaariesitelmiään yhdessä, esiversioiden ja valmiiden kommentointia. Uusi versio Educosmista, jossa mukana WikiWiki, eli webbisivujen yhteinen rakentaminen yhteisen annotoinnin lisäksi.
    • tavallinen: alkutapaaminen
    • kokemukset: läpinäkyvyys johtaa parempii töihin.

Kevät 2004

  • Suorituskykyanalyysi (Timo Alanko)
    • verkko: 26t OSCU luentoja täällä, osallistujat täällä paikalla ja muualla (Tre YO & Tre TKK) videolinkin takana
    • tavallinen:
      • viikottaiset perinteiset laskarit: pieniä teknisiä tehtäviä, tarkistetaan, että asiat  joten kuten ymmärretty
      • 4 kirjallisesti  palautettavaa vaativampaa tehtävää: mm. oppimispäiväkirja ja sovellustehtävä, jossa hieman ajateltavaakin
    • kokemukset:
      • Teknisesti kurssi onnistui kohtuullisen hyvin, poikkeuksia: (a) yhtenä aamuna silta oli kaatunut,  tilapäisjärjestelyin (en tosin muista millaisin) luentoa pidettiin n. 20 minuuttia, minkä jälkeen
        silta jälleen toimi ja (b) muutaman kerran TTKK:n yhteyden laatu oli huono, ajankohta
        tyypillisesti klo 9 (arveltu syy: henkilökunta tulee  töihin ja alkaa rasittaa laitteistoja).
      • Jokaisella luennolla oli mukana tekninen avustaja siltä varalta, että laitteisto heittäytyy hankalaksi. Avustaja oli siviilipalvelumies, jolla jonkinlaiset perustaidot. Takapäivystäjänä aina ammattilainen
        (Pekka Niklander).
      • Kurssikohtaista kännykkää ei ollut eikä tarvittu. Pekan kännyllä jouduttiin pari kertaa keskustelemaan Tampereen kanssa.
      • Luennoiijan kokemus:  solidaarisuuden jako paikallisen yleisön ja etäyleisön välillä on hankaloittava tekijä - jos puhut toiselle, laiminlyöt toista (ehkä tässä on jokin oppimisen paikka kuitenkin).
      • Kiinteä kamera sopii huonosti esitystapaan, jossa hiirellä operoidaan kuvaa: kumartuva luennoija kumartuu ulos kuvasta.
      • Kurssimestarien kanssa pidettiin viikottainen n. tunnin mittainen puhelinpalaveri.
      • Opiskelijat eivät aina huomanneet lh-sivustolle ilmaantunutta uutta materiaalia (esim. jonokaavakokoelma), vaikka tästä luennollakin mainittiin - joskus tuntui siltä, että muukin kuuntelu meni samaa rataa.
      • Excel-taulujen käyttö taisi suunnilleen onnistua (ainakin niille, jotka yrittivät).
      • Joidenkin esitysmuotojen siirtyminen toisiin ympäristöihin taisi joskus olla ongelmallista.
      • Essee-vastaukset tarkisti aina luennoija.
      • Yksittäisen kurssikirjan puuttuminen oli ongelma.  Erityisesti, koska kurssimestaritkaan eivät olleet alan asiantuntijoita. (Sinänsä kurssimestareilla taisi olla peruskirjallisuus käytössään.)
  • Software Agent Technology (Heimo Laamanen, HY ja Roope Raisamo, Tampereen yliopisto)
    • verkko: OSCu luentoja, osallistujat täällä paikalla ja muualla (Tre, Oulu) videolinkin takana, yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa (osa täältä, osa sieltä)
  • Ohjelmistotuotannon harjoitustyö (?)
    • verkko: hajautettu ryhmä Petroskoin yliopiston ja HY:n opiskelijoista, kommunikointi verkon kautta
    • tavallinen:

Esimerkkejä verkko-osioiden tekemisestä ja käyttämisestä

  • Authorware
    • Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi  (Teemu Kerola, 2003), html
    • Tietokoneen toiminta -kurssin verkkomateriaalin proto (Teemu Kerola, 2003), html  
      Lue käyttöohje Helppi napin avulla. Authorware:lla tuotettu materiaali vaatii Macromedian oman liitospalikan (Macromedia Authorware Web Player) Windows-selaimeen (Linux ympäristölle ei ole tukea vielä). Selain tarjoaa sitä ladattavaksi ja asennettavaksi ensi käyttökerralla tai sitten sen voi asentaa etukäteen.
  • Kertauskysymykset (Kerola, 2003)
    • Xml-pohjaisia kertauskysymyksiä eri kursseilla:
      • Tietokoneen toiminta (html)
      • Tietokoneen rakenne (html)
    • Kertaustehtävien tekeminen ryhmätyönä (html)
  • OSCU - kuvia ja videoita etäluennon seuraamisesta (Kerola, 19.1.2004)
    • Yleiskuva  (145 KB)
      • vasemmalla luennoitsijan kuva (äänen kera) erillisen videoneuvottelulaitteiston kautta välitettynä
      • oikealla luennoitsijan PowerPoint -kalvot ja chat-ikkuna Netmeeting-ohjelmiston kautta välitettynä
    • PowerPoint-kalvo -osuus ja chat-ikkuna (73 KB)  Netmeeting-ohjelmiston kautta välitettynä
    • videot:  yleiskuva (20 sec, 5093 KB)   esitys (16 sec, 2911 KB)
  • Muut??? kertokaa minulle - antakaa käytännöllinen esimerkki!

Julkaisut

2003

2002

Muut linkit

Teemu Kerola [an error occurred while processing this directive]