Nämä ovat eri muistityyppejä. On tärkeätä valita juuri oikea muistityyppi. Muuten muisti ei toimi. Tietokoneessa olevaan emolevyyn sopiva muistityyppi on kerrottu muun muassa emolevyn ohjekirjassa. Tämän voi selvittää myös tarkistamalla, minkä tyyppistä muistia koneessa jo valmiiksi on.
DIMM ja SIMM ovat kantatyyppejä. SDRAM, DDR, ja DDR2 ovat kaikki DIMM muotoista muistia. Unohda SIMM, se on vanhentunut tyyppi.
Kyseessä ei siis ole prosessorin kellotaajuus, vaan keskusmuistin. Tarkista emolevysi ohjekirjasta, mitä muistin taajuuksia emolevy tukee. SDRAMissa taajuudet ovat usein 100 tai 133Mhz, DDR muisteissa 266-700MHz (yleensä 300-400). Kannattaa ostaa vähintään emolevyn tukemaa taajuutta, tai nopeampaa! Nopeampaa muistia ostettaessa, emolevy käyttää sitä tukemallaan enimmäisnopeudella. Jos muistipalikkaa halutaan käyttää myöhemmin muissakin koneissa, on hyötyä siitä, että on ostanut nopeampaa muistia. Mitä korkeampi taajuus saavutetaan käytettäessä muistia, sitä nopeammin muisti toimii.
Jotta muistikomponentti toimii tietokoneessa, on tietokoneen emolevyn tuettava muistikapasiteetiltaan saman kokoista, tai suurempaa keskusmuistikomponenttia. Emolevyssä on normaalisti 2-4 muistikantaa, joihin muistikomponentteja voi kiinnittää. On huomattava, että nyt pitää tarkistaa yksittäisen muistikannan tukemaa enimmäismäärää, ei emolevyn kantojen yhteiskapasiteettimäärää.
On olemassa yksi- ja kaksipuoleisia muistikomponentteja. Tämä tarkoittaa piirien sijoittelua komponentin pinnoille. Yksipuoleista muistikomponenttia ostettaessa, ei enää riitä, että tarkistaa muistikannan enimmäiskapasiteettimäärän. On lisäksi tarkistettava, kuinka isoa kapasiteettia muistikanta voi käyttää muistikomponentin puolta kohden! Tämä on joko sama, kuin muistikannan kapasiteetti, tai puolet siitä.
Emolevyssä on 2 muistikantaa. Emolevy tukee yhteensä 1GB kokoista keskusmuistiakapasiteettia. Tällöin yksittäinen muistikanta tukee siis 512MB suuruista kapasiteettia. Kuitenkaan ei ole välttämätöntä, että yksipuoleinen, 512MB kokoinen keskusmuistikomponentti toimisi koneessa. On siis vielä tarkistettava, ettei emolevyn kannoissa ole rajoitusta yksipuoleisuuden suhteen. Jos on, voidaan ostaa enintään 256MB yksipuoleista muistia, tai 512MB kaksipuoleista muistia.
Onnistut ostamaan toimivaa keskusmuistia tätä lukua lukematta. Tämä luku perehdyttää syvemmälle muistien ominaisuuksiin kertoen, mitkä asiat tekevät keskusmuistista laadukkaamman. Jos siis tähän asti lukemasi oli täyttä hepreaa, kannattanee jättää tämä luku väliin.
Muistikampa koostuu muistisiruista, joita on yleensä 4, 8 tai 16. Kukin näistä on kooltaan yleensä 4-64 megatavua. Merkintöjen tulkinta vaihtelee kaupasta riippuen, joten on vaikea luoda universaalia sääntöä. Joskus tällaiseen merkintään sotketaan mukaan väyläleveyskin (tästä seuraavassa lisää). Merkintä 16x8 voidaan kuitenkin tulkitaan tarkoittavaksi: muistikammassa on 8 sirua, joista kukin 16 megatavua. Muistisirujen määrästä voi päätellä, onko muistikampa 1 vai 2-puoleinen.
CL tarkoittaa Cas Latency. Se kuvaa viivettä, jolla muisti hakee tietoja. Vaihtoehtoja on 2, 2.5, 3, 4. Pienempi on nopeampi, eli CL2 on nopein muisti.
Tämä kuvaa muistin väyläleveyttä. 64-bittinen on yleisin leveys ja ihan hyvä valinta.
Vaikka keskusmuistikomponentin asennus on yksi helpoimpia asennuksia teknisesti, itse osa on yksi herkimmistä menemään rikki asennuksen yhteydessä. Palikka voi rikkoutua pienestäkin staattisestä sähköiskusta. Siksi kannattaa yrittää purkaa kehon mahdollista sähköistä varausta ennen osaan koskemista. Hyvä tapa tähän on koskettaa tietokoneen kotelon metallisia rakenteita ja vaikka lämpöpatteria seinästä. On olemassa myös maadoitusrannekkeita, joita voi harkita. Osaa kannattaa käsitellä varoen, mielellään kultaisiin liittimiin koskematta. Kannattaa myös tarkistaa, että asentaa osaa oikein päin.
Kun osa on lopulta asennettu tietokoneeseen. On aika kytkeä tietokoneeseen virtakaapeli ja laittaa se päälle. Ennen virran kytkemistä on ehkä hyvä laittaa ensin näyttö päälle, jotta se ehtii virkistyä kuvaa näyttämään. Tietokone nimittäin yleensä melkein heti käynnistymisensä jälkeen näyttää ruudulla tietoja itsestään. Näissä tiedoissa nimenomaan lukee tietokoneen löytämän keskusmuistin määrä. Keskusmuistin määrän näkee myös käyttöjärjestelmästä suoraan (mistä, se riippuu käyttöjärjestelmästä) tai tarkoitukseen käytettävällä lisäohjelmalla.
Joissain tapauksissa BIOS saattaa reagoida ennalta arvaamattomasti uuteen tulokkaaseen ja innostua siirtymään oletusasetuksiin. Tämä saattaa nollata muun muassa tietokoneen päiväys- ja kellonaika-asetukset.
Ennen keskusmuistikomponentin ostoa kaupasta, kannattaa pyytää tuotteelle vähintään viikon pituinen yhteensopivuustakuu siltä varalta, ettei ostos sattumalta sovikaan omaan kotikoneeseen.
On aina positiivista saada mahdollisimman kattava takuu. Keskusmuisti ei kuitenkaan ole tietokoneen hajoavimpia osia tavallisessa käytössä. Se ei sisällä liikkuvia osia, minkä takia se oikein jäähdytetyssä kotelossa säilyy hyvin todennäköisesti pitkään toiminnassa. Komponentti rikkoutuu helposti lähinnä käyttäjän omissa hyppysissä pois koneesta otettuna ja tällaisia tapaturmiahan takuu ei korvaa. Tästä syystä ei siis ole aivan välttämätöntä saada pisin mahdollinen takuu keskusmuistia ostettaessa.
Yleensä emolevyyn tulee ohjekirja tietokoneen mukana. Jos tämä painos on hukkunut, voi valmistajan kotisivuilta, tai hakukoneella emolevyn nimeä/tunnusta käyttämällä etsiä ohjekirjan PDF-version. PDF-tiedostoa lukeaksesi tarvitset Adobe Acrobat Reader ohjelmaa.
Kirjoittanut: Kim Ervasti