(julkaistu HS Mielipide 13.11.2012 / lähetetty 8.11.2012)

Avoimet laadukkaat verkkokurssit ovat jo osa perinteisiä yliopistoja


Johtaja Matti Apunen kirjoitti kolumnissaan 6.11. "Maalaisyliopiston
loppu" siitä, kuinka internetin tuomat mahdollisuudet ja mittakaavaedut
voivat nopeasti romahduttaa yliopistot sellaisina instituutioina,
jollaisina niitä perinteisesti on totuttu ajattelemaan. Erityisesti
korkeiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa näiden "massiivisten avointen
verkkokurssien" eli MOOC-kurssien on ennustettu mullistavan
koulutusmarkkinat ja vaikeuttavan pienten, vähemmän tunnettujen
yliopistojen asemaa.  Nyt kun teknologia alkaa viimeinkin olla kypsä ja
toimintakulttuuri luontevaa verkko-opiskelun kannalta, muutoksilta ei
tosiaan voi välttyä yliopistoissakaan - viimeistään opiskelijat vaativat
opetusjärjestelyiltä mielekkyyttä.

Opetuksen ja opiskelun mielekkyys liittyy juuri siihen, mitä Apunenkin
peräänkuulutti kolumnissaan: opettamisen intohimoon. Opettamisen intohimo
ei kuitenkaan enää riitä, jos opettaja luennoi tyhjille seinille
opiskelijoiden seuratessa kurssimateriaaleja verkossa. Opettajan rooli
muuttuu väistämättä oppimisen intohimon herättäjäksi ja ylläpitäjäksi.
Oppiminen tuntuu hyvältä, kun edistyminen on itselle näkyvää; myös
opettaminen ja ohjaaminen on palkitsevaa, kun näkee, että opiskelija
oppii. MOOC-aikanakaan maailmassa nämä ikiaikaiset ilmiöt eivät tule
muuttumaan, ne vain pystyy tekemään paremmin näkyviksi kaikille
osapuolille.

Suomen yliopistot ja korkeakoulut eivät ole pystyynkuolleita
norsunluutorneja tässä asiassa. Jo nyt Helsingin yliopiston
tietojenkäsittelytieteen laitoksella (TKTL) on avoimesti tarjolla vastaava
verkko-opiskelumahdollisuus. Koneisto kurssien taustalla on kuitenkin
monin tavoin ylivertainen Apusen mainitsemiin kaupallisiin tai edX:n
kaltaisiin alustoihin verrattuna, joiden keskeinen pedagoginen innovaatio
on, että luentovideot ovat lyhyehköjä ja puhuvan pään sijaan kuva
keskittyy osin käsinkirjoitettuna esitettyyn tekstiin. Toiminta on
luentomateriaalin seuraamista ja monivalintakysymyksiin vastaamista.

TKTL:n avoin tietokoneohjelmoinnin verkkokurssi on toista maata.
Ohjelmointia oppii ohjelmoimalla, joten opiskelijoiden tulee ohjelmoida,
ei oppia seuraamaan videoluentoja ohjelmoinnista. Materiaali on täysin
tehtäväperustaista ja rakennettu siten, että se opettaa itse itsensä.
Kukin osallistuja voi ohjelmoida missä päin maailmaa tahansa ja käyttää
alusta saakka ammattimaista ohjelmointityökalua. Koneisto ohjaa
automaattisten testien avulla rakentamaan ohjelmia oikein. Vertaistukea on
koko ajan tarjolla reaaliaikaisilla kanavilla.

Parasta kurssissa on, että se integroituu saumattomasti laitoksen muuhun
toimintaan. Samaa koneistoa ja materiaalia käytetään ohjelmoinnin
peruskursseillamme, joten suoritus vastaa yliopistokursseja täsmällisesti,
toisin kuin Stanfordin mallissa. Siksi TKTL myöntää opintopisteitä
suorituksesta myös lukioille, jotka käyttävät MOOCia osana tietotekniikan
kurssitarjontaansa.

Jaakko Kurhila
opintoesimies
tietojenkäsittelytieteen laitos
Helsingin yliopisto