1 Livre (L) = 20 sou (s) = 240 denier/hopeapenniä/hopearahaa (d/hp/hr)
1 sou = 12 denier
1 denier = 4 farthings
Vastaavuus englanninkielisten yksiköiden kanssa:
| Englanti | Ranska |
|---|---|
| Pound | Livre |
| Shilling | Sou |
| Pence | Denier |
Lyhenteet ovat samat kummallakin kielellä. Farthing on englanninkielinen yksikkö, jonka ranskankielistä vastinetta en tiedä.
Tavanomainen standardikirja on kirjoitettu pergamentille ja on laajuudeltaan 60 pergamenttiarkkia. Nämä lampaannahasta valmistetut arkit ovat kooltaan 40 x 30 cm ja kukin arkkisivu on edelleen jaettu kahteen palstaan (20 x 30 cm). Näin ollen molemmin puolin kirjoitettuna tällainen tyypillinen standardikirja on laajuudeltaan 240 "sivua". Tällaista 240/60 standardiopusta kutsutaan nimella volyymi, joka on perusyksikkö kirjojen käyton pelitekniikassa. Tiettyä ilmiöta käsittelevään teokseen saattaa puolestaan kuulua useita volyymeja.
ESIM: Martin "toimelias" Windmaster haluaa kirjoittaa teoksen - yllätys, yllätys - Auramista, joka hänella on tasolla 18. Han voi saavuttaa tason 9 ja tämän teoksen laajuus on kolme volyymia.
Kuten yllä todettiin niin standardikirja kirjoitetaan yleensä pergamentille, joskin muutkin materiaalit kuten papyrus, paperi, savitaulut, seinävaatteet ja hopealevyt tulevat kysymykseen. Yhden pergamenttiarkin valmistus vaatii kokonaisen lampaannahan, joten yhteen volyymiin kuluu 60 pehmoista ja pyöreää lammasparkaa. Lampaannahka ja raaka-aineet sen työstämiseen maksavat normaalisti puoli hopeapenniä, kun taas valmis pergamenttiarkki maksaa yhden hopeapennin. Mikäli covenantti ylläpitää alueellaan percamenariusta, niin kokonaiskustannukset ovat kolme farthingia (0,75 hopeapenniä) pergamenttiarkilta.
Vellumin valmistaja voi tehda yhdessa seasonissa 120 x hänen craft vellum totalinsa (dex + skill) edestä pergamenttiarkkeja.
ESIM: Näin Le Blancin percamenarius Armchambaud Ferdinandilainen, jolla on dex 4 ja craft vellum 4 voi valmistaa - teoriassa - yhdessä seasonissa 960 arkkia vellumia. Teoriassa siksi, etta sekä raaka-ainehankintoihin etta kustannuksiin liittyy selviä ongelmia. Esimerkiksi 960 lampaannahkaa ei varmasti hankita aivan lähinaapurustosta.
Mikäli vellumin valmistajan total on 12+, hän voi tehda uterine vellumia, joka on keskiaikaisen oppineen ihannemateriaali. Koska työprosessi on huomattavasti vaativampi, voi työstäjä valmistaa vain 30 x craft vellum totalinsa edestä pergamenttiarkkeja yhdessä seasonissa. Myös kustannukset uterine vellumia varten ovat huomattavasti korkeammat, silla raaka-ainekulut ovat nyt 1 hopeapennin, kun taas valmis tuote maksaa 4 hopeapenniä. Sen epätodennäköisen tilanteen vallitessa, että covenantti ylläpitaisi uterine vellum-taitoista percamenariusta, maksavat valmiit pergamenttiarkit 3 hopeapenniä kappaleelta (raaka-ainekulut mukaanluettuna).
Yhteen kirjoitettuun pergamenttiarkkiin menee 1 / 15 unssia mustetta. Näin ollen yksi kirjoitettu volyymi vaatii 4 unssia mustetta. Mikäli kyse on kuvittamisesta, niin musteenkulutus on kaksinkertainen. Mustan perusmusteen raaka-aineet maksavat 1,5 hopeapenniä unssilta, kun taas valmis perusmuste on 3 hopeapenniä unssilta. Mikäli kovenantti ylläpitää käsityöläistä, joka keskittyy musteen valmistukseen, ovat valmiin perusmusteen kokonaiskustannukset alhaisemmat (noin 2 hopeapennia unssilta). Tallaisen käsityöläisen seasonissa valmistama unssimäärä on 40 kertaa hanen craft ink totalinsa (dex + craft ink).
Mikäli henkilön craft ink total on 9+, hän voi valmistaa korkealaatuista mustaa tai heikkolaatuista värillistä mustetta. Hänen seasonissa valmistamansa unssimäärä on tällöin 20 kertaa craft ink total. Raaka-ainekustannukset ovat puolestaan 3 hopeapenniä ja valmiin tuotteen hinta 7 hopeapenniä unssilta. Covenantin käyttaessä omaa palkattua käsityöläistään on valmiin musteunssin kokonaishinta jälleen alhaisempi (4-6 hopeapenniä unssilta).
Korkealaatuisia värillisiä musteita voi tehdä vain henkilö, jonka craft ink total on 12+. Seasonissa han kykenee valmistamaan 10 kertaa craft ink totalin ilmoittaman unssimäärän mustetta. Raaka-aineet ovat tällöin 6 hopeapenniä unssilta ja yksi unssi valmista mustetta maksaa normaalisti 1 soun ja 4 hopeapennia (eli 16 hopeapennia). Jos covenantti on riittävän onnekas omatakseen tällaisen ammattilaisen ja se kykenee hankkimaan tarvittavat raaka-aineet, niin valmis musteunssi maksaa yleensä vähemmän (noin 11-13 hopeapenniä).
Kirjuri voi kopioida seasonissa scribe skillin osoittaman määrän standardivolyymeja (60/240 kirjoja). Esimerkiksi Le Blancin kirjuri kopioisi täysitehoisesti työskennellessään siis kuusi volyymia yhdessä seasonissa. Keskiverto kirjuri (scribe skill 3-4) veloittaa työstään normaalisti 1 hopeapennin / pergamenttiarkki (+ materiaalikulut, mikäli asiakas ei toimita materiaalia). Jos covenantti ylläpitää omaa kirjuria kustannukset ovat nimellisemmät (1-2 farthingia / arkki).
Taitava kirjuri (scribe 6+) joka on saanut hermeettistä koulutusta voi kirjoittaa litterae bonisagi-tyylillä. Tämä kirjoitus on tarujen mukaan itsensä Bonisaguksen kehittämä ja on erittäin helppolukuista. (Clear script virtue + 1) Sen käyttö on kuitenkin työlästä, joten kirjuri voi kopioida kirjoja vain puolella skillistään. Maallikkokirjurit voivat olla yhtä selväsanaisia (scribe 6+), mutta tämä tyyli on heidän oman kehittelynsä tulosta (clear script-virtue +1). Clear script-virtuen omaava kirjuri veloittaa työstään normaalisti 3 hopeapenniä arkilta plus mahdolliset materiaalikulut. Covenantin oman kirjurin ollessa kyseessä kulut ovat jälleen alhaisemmat (1,5-2,5 hopeapenniä / arkki).
Mikäli taitavalla kirjurilla (scribe 6+) on käytössään värilllisiä musteita - joko huono- tai hyvälaatuisia - hän voi lisätä tekstiin värillisiä sanoja, tekstin osia ja kirjaimia, mikä tekee tekstistä helppolukuisempaa. Tämä alentaa kirjoitustahtia kuitenkin kolmanneksella, joten jos normaalia kirjoitusta käytetään, niin kirjuri voi kirjoittaa 2/3 skillistä seasonissa. Clear scriptissa tahti on puolestaan vain 1/3 normaalista kirjoitustahdista. Tällöin kirjuri veloittaa normaalissa kirjoituksessa 2 hopeapenniä arkilta ja clear scriptissa 5 hopeapenniä arkilta. Covenantin oman kirjurin ollessa kyseessä kustannukset ovat jälleen alhaisemmat.
Lopuksi on vielä todettava, etta mikäli keskinkertainen kirjuri (scribe 3-4) yrittää monivärisen kirjan tekoa musteilla, joista valtaosa on heikkolaatuisia, niin lopputuloksena on vain sekasotkua, joka alentaa kirjan arvoa -1:lla (poor multicolouring flaw -1).
Kuten aiemmin todettiin kuvituksella oli merkittävä informatiivinen arvonsa keskiajan kirjallisuudessa. Kirjaan on kuitenkin jätettävä kuvitukselle oma tilansa, joka standardin kuvituksen osalta on 60 lisäsivua (15 pergamenttiarkkia) volyymia kohden ja huippulaatuisen kuvituksen osalta 120 lisäsivua (30 pergamenttiarkkia) volyymia kohden. Pystyvä kuvittaja (dex + illuminate 6+), jolla on käytössään hyvälaatuista värillistä mustetta voi kuvittaa 30 kertaa illuminate total ilmoittaman sivumäärän yhdessä seasonissa. Jotta tällä toiminnalla olisi muutakin kuin koristeellista arvoa on hänen kuitenkin työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä kirjoittajan kanssa koko kuvitusajanjakson ajan. Pystyvä kuvittaja ottaa työstaan normaalisti 2 hopeapenniä sivulta plus mahdolliset materiaalikulut. (Mikäli covenantilla on palkkalistoillaan oma kuvittaja, ovat kustannukset noin 1 hopeapenni sivulta.)
Taitava kuvittaja (illuminate total 9+) voi tuottaa huippulaadukasta kuvitusta. Hänellä on kuitenkin oltava käytössään äärimmäisen hyvälaatuista (superior) mustetta. Tällainen kuvittaja työskentelee samaan tahtiin kuin pätevä kuvittajakin, mutta veloittaa työstään yleensä 3 hopeapenniä sivulta plus materiaalikulut. (Covenantin oman kuvittajan ollessa kyseessä kulut liikkuvat 2 hopeapennin tienoilla sivua kohden.)
Mikäli kuvitustaidoton yksilö tai keskinkertainen piirtäjä (illuminate totals 3 tai alle/5 tai alle) yrittää kuvittaa teosta, on jälki niin kamalaa, etta se häiritsee tekstin lukemista laskien kirjan arvoa -1:lla (poor illuminator).
Normaalisti kirjansitoja voi sitoa 120 kertaa bookbinding totalin ilmoittaman määrän pergamenttiarkkeja yhdessä seasonissa. Näin esimerkiksi Le Blancin kirjuri (total 6) voi sitoa seasonissa 12 volyymin edestä, mikäli antautuu tähän täysipäiväisesti. Yhden volyymin vaatimat raaka-ainekustannukset ovat 2 souta 6 hopeapenniä (30 hopeapenniä) ja lopputuote on yleensä 5 souta (60 hopeapenniä) per standardivolyymi. Mikäli covenantin muurien sisalle on palkattu oma kirjansitoja, ovat lopputuotteen kokonaiskustannukset alhaisemmat. (storyguidesta riippuvainen, mutta liikkunee noin 45 hopeapennistä ylöspäin).
Taitava kirjansitoja (bookbinding total 9+) voi tuottaa korkealaatuisesti sidottuja kirjoja, Tallainen käsityöläinen voi sitoa pergamenttiarkkeja 60 kertaa bookbinding totalin verran seasonissa. Korkealaatuisesti sidottuihin kirjoihin tarvittavien raaka-aineiden kustannukset ovat tällöin 48 hopeapenniä/ 60 arkkia (=1 volyymi). Valmiiksi sidotun kirjan hinta taas on 8 souta/ 60 arkkia (96 hopeapenniä).
Epäpätevä kirjansitoja (bookbinding total 3 tai alle) tuottaa puolestaan heikkolaatuisesti sidottuja kirjoja. Ne pysyvät nipin napin kasassa ja vähäinenkin käsittely irroittaa niistä sivuja. (poor binding flaw - 1).
Kirjat ovat usein myös koristeellisesti sidottuja. Varsinkin kulta- hopea- ja jalokivikoristeiset aiheet olivat suosiossa keskiajan paremmissa piireissä. Tämä nostaa luonnollisesti kokonaiskustannuksia, sillä lisäähän se muun muassa raaka-ainemenoja ja vaatii erilaisten ammattikäsityöläisten palkkaamista.
Pitkälti samat kuin WG:ssakin.
| Virtue/Flaw | Value |
|---|---|
| Uterine vellum | + 1 |
| Korkealaatuinen muste | + 1 |
| clear script | + 1 |
| multicoloured script | + 1 |
| standard illumination (useful) | + 1 |
| superior illumination (useful) | + 1 |
| standard illumination (decor.) | - 1 |
| superior illumination (decor.) | - 2 |
| poor illuminaton | - 1 |
| poor multicolouring | - 1 |
| poor binding | - 1 |
| superior binding | + 1 |
| low quality ink | - 1 |
| Small script (WG) | - 2 |
Lisäksi muita WG:ssä olevia ja WG:n käyttöön liittyvät kirjaonnettomuudet (tuli, vaha, irtolehdet jne).
Kuten edeltä on jo käynyt ilmi, niin kirjan valmistus on keskiajalla varsin arvokasta puuhaa. Esimerkinomaisesti voi todeta, etta mikäli Le Blancin covenantin kaikki maagit käyttäisivät vuodessa yhden volyymin edestä pergamentteja, jotka sitten sidottaisiin kirjaksi, niin menot olisivat huomattavat:
| Pergamentinvalmistuskustannukset (a 45) | 360 d |
| musteet: (a 12) | 96 d |
| kirjansitominen (a 45 minimi) | 360 d |
| Yhteensä | 816 d |
| = 3 L 8 s | |
Paperia kuluu kuitenkin muuallakin. Jos oletaan, etta autokraatti, sairastupa, viinitila ja kapteeni käyttävät kahden volyymin edestä vuodessa, ovat lisämenot (90 + 24 + 90) hopeapenniä eli yhteensä 204 hopeapenniä. Jos lukuun lisätään vielä satunnaiset kirjurin palvelut, ehkäpä neljän volyymin kopioiminen vuodessa sekä kuvittajanpalkkiot (kuvittajaa ei covenantilla vielä ole) nousevat menot edelleen:
| Kuvittaja | 1016 d |
| Kopiointi | 480 d |
| Kokonaiskustannukset | 1020 - 2516 d |
Tällä laskutavalla tyhjän standardivolyymin hinnaksi tulisi noin 90 hopeapenniä ja perusmusteella kirjoitetun standardikuvitteisen kirjan hinnaksi 240 hopeapenniä eli yhden livren. ( Vrt: Chartin ilmoittama 120 ja 240 hr seka peruskirjan 18/90 hr ja 150 hr).
Vastaavasti edellä olevan kulutusolettamuksen mukaisesti covenantin kirjamenot voisivat vaihdella vajaasta 3 ja puolesta livresta jopa runsaaseen 10 livreen saakka. Tämä herättää tietenkin kysymyksen kirjamenojen suhteesta covenantin yleistalouteen. Lähinnä on kyse siitä kattaako covenantin +1 virtue "general maintenance" kirjamenot vai vaatiiko se lisatulonlähteitä kuten hopeakaivoksen avaamisen ja Palisadin kauppakeskuksen perustamisen. Loogisesti ajatellen niiden pitäisi kuulua ylläpitoon korkeintaan tietyltä osalta, koska muuten covenantti voisi hankkia ylläpidon nimessä tonneittain materiaalia välittämättä kustannuksista. Laitan arvioinnin perustaksi redcapin ylläpitäjän David Chartin arviot covenantin rahallisista kuluista vuositasolla:
| covenfolk | 480 d |
| (sisältää myos perheenjäsenetja oppipojat) | |
| grogs | 720 d |
| (aseiden ylläpito, palkka yms.) | |
| magi (ruoka, labravälineet, vaatteet | 960 d |
| ynnä muu pikkutilpehööri) | |
| building maintenance (small castle) | 900 d |
| books /written | 1200 d |
| (10 tyhjää a 120 d) | |
| Horses (same as grog, fighting horse) | 2160 d/ratsu/vuosi ?! |
| TOTAL | 4260 d |
Yllä olevat kulut voivat siis pluraalimuodosta huolimatta tarkoittaa yhtä henkeä kohden laskettuna. Tämä olisi loogista, sillä peruskirjan mukaan henkilö, joka nauttii leivän ja oluen päivässä aiheuttaa vuodessa noin 300 hopeapennin menot. Toisaalta kovenantti elää pitkalti omavaraistaloutta.
Tämän maaran kattamiseksi viinitilan pitäisi tuottaa 2330 litraa eli noin kymmenen tynnyrillistä viiniä markkinoille (tukkuhinta/litra 2 hp). Ei liene ylivoimainen tehtävä, joten tässä tapauksessa ko. kirjamäärä kuulunee kevyesti ylläpitoon.
Jos taas Chart on tarkoittanut luvuillaan henkeä kohden laskettuna, niin Le Blancin kokoisen kovenantin menot olisivat tällöin:
| Chart | Peruskirja | |
|---|---|---|
| covenfolk (50 maajussitaloutta | 114 L | 51 L (a) |
| 21 eliitticovenfolkilaista) | ||
| grogs (noin 60 grogia) | 180 L | 183 L (b) |
| magi (8) | 32 L | 38 L (c) |
| books (10 tyhjää) | 5 L | 4-10 L |
| buildings | n. 4 L | n. 4L |
| (1 % hankinta-arvosta/pieni linna) | ||
| horses (15) | 45 L | 49 L |
| 381 L | 335 L | |
Tässä tapauksessa kirjojen osuus on niin pieni, että sen voi katsoa kuuluvan ylläpidon piiriin melkeinpä automaattisesti. Toisaalta yllä olevan kaltaiset luvut vaatisivat 200-230 parinsadan litran vetoisen tynnyrin toimittamista markkinoille menojen kattamiseksi, joten menot lienevät liian suuret.
a = porkkananippu/talous/vko , 5 maattoman maatyöläisen tunikaa/vuosi. Eliitticovenfolk (autokraatti, lekuri, seppä, puuseppä, kirjuri, viinimestari, percamenarius): palkkamenot 1 hopeapenni/ päivä,(mercenaryn mukaan). Ruoka pääsääntöisesti omalta tilalta, ulkoisia kuluja porkkananippu/vko/henkilö, liha-annos/vko/hlö, lasi brandya kuukaudessa, tunika & mantteli & saappat edestä kangasta ja nahkaa /hlö/vuosi. Eliittikulut näin 1 + 0,35 + 0,25 eli 1,6 hopeapenniä/henkilö/pvä. Eliitticovenfolk perheineen 21 henkeä.
b = 1 hopeapenni/pvä. Lähinnä mercenary services mukaan. Chartia mukaillen pitäisi lisätä myos vaarallisista tehtävistä annettava erikoispalkka, aseiden ylläpitokustannukset. Ruoka- ja vaatemenot kuten covenfolkilla. Mieskohtaiset menot covenantille noin 2 hopeapennia/paiva.
c = pellison/tunica per vuosi, cloak/ vuosi, sandals/vuosi, lihaa 3 x viikko, 14 lasia brandya / vko, banquet meal/kk, hearty meal/vko/ pint of vintage wine/viikko/ various wooden bowls, tubes etc 10/vuosi, iron pans 1/vuosi.
Tuotetut tekstit voidaan jakaa kahteen laajempaan luokkaan. Ensimmäisen muodostavat ympäröivää maailmaa käsittelevät ja selittävät teokset. Tähän luokkaan kuuluvat teokset ovat sisäiseltä tematiikaltaan yleensä suhteellisen yhtenäisiä ja keskenään niille on yhteistä se, että kirjoittaja on yleensä tarkoittanut ne jonkun ulkopuolisen luettavaksi. Tähän luokkaan kuuluvat skillejä, knowledgeja ja arteja koskevat kirjat, kuten Galeanoksen lääketieteelliset teokset tai jonkun maagin Vim-artia koskeva opus.
Normaalisti henkilö voi kirjoittaa yllä mainittuja aiheita käsittelevän origiaalin teoksen yhden volyymin seasonvauhdilla (eli 60 arkin paksuisen perusvolyymin). Strong writer virtuen omaavat voivat kirjoittaa 4/3 volyymia seasonissa. Jo olemassa olevia kirjoja henkilö voi puolestaan kopioida scribe skillin ilmoittaman volyymimäärän seasonissa.
Grimoiret ja labtekstit poikkeavat laadultaan edellä mainituista teksteistä, joten myöskin niiden volyymista viemä tila määrittyy eri tavalla. Normaali formulaic taika vie sivuja 1/2 levelistään, rituaali levelinsä verran ja labteksti (2 + 0.4 x n) kertaa levelinsä verran, missa n on projektiin käytetty seasonimäärä.
ESIM: Näin 35 tason efektin investointi neljässä seasonissa tuottaisi labtekstin, joka olisi laajuudeltaan (2 + 1.6) x 35 eli 126 sivua (noin 31 arkkia). Saattaa tuntua pitkältä, mutta jos olettaa, että yksilö kirjoittaa vuoden jokaisena päivänä edes kolmannessivun muistiinpanoja, niin pituus on juuri 120 sivun paikkeilla.
- comments?