Lambretta Special X-200 '68

Täällä on mahdollista seurata kuinka pyrkimykseni saada hallintaani ajokuntoinen Lambretta edistyy. Tavoite on selkeä: Lammylla pitää päästä vuoden 2008 EuroLambrettaan, joka pidetään Ruotsissa.

Varaosapyörä

Hankin 9.10.2005 huuto.net:stä parikymmentä vuotta ulkona seisseen Lambretta Li 150 Specialin raadon, josta ajattalin alunperin tekeväni skootterin. Skootterin peltiosat olivat kuitenkin siinä kunnossa, että projekti ei olisi ollut kovinkaan mielekäs. Specialissa on kuitenkin joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita aion hyödyntää mahdollisuuksien mukaan SX:n kunnostuksessa. Näitä ovat muun muassa "bridge piece" ja jalkatilassa oleva vararengasteline. Loput kelvolliset osat myyn tai siirrän vintille pahempien päivien varalle.

SX 200

Hankin SX:n 3.10.2006 kun sellainen oli tarjolla. Näillä näkymin säilytän pyörän ulkoisesti mahdollisimman lähellä nykytilaa, joka edustaa 70-lukulaista näkemystä tyylikkäästä ajoneuvosta, värisävyinään klassinen okra sekä aina trendikäs mattamusta. Pyörän tekniikan laitan kuntoon niin, että sillä pääsee ajamaan kesällä 2007. Moottori tullee olemaan sähköjä lukuunottamatta vakio, sytytysjärjestelmäksi tullee moderni Varitronic.

Päivitys 31.10. Varitronicin hankinta siirtyy hamaan tulevaisuuteen: sähköt vaikuttivat olevan sen verran hyvässä iskussa, että ensimmäinen ajokausi kärvistellään kärjellisen sytytyksen ja 6:den voltin sähköjen kanssa.

Pyörän historia

Olen yhä rekisterissä olevan pyörän kolmas omistaja: edellinen omistaja, mobilistiharrastaja, oli ostanut sen vuonna 1989 ja purkanut sitä entisöintimielessä. Kone oli irrallaan ja siitä puuttui käynnistyspolkimen akseli, mutta mikä tärkeintä skootteri on pelleiltään erinomaisessa kunnossa, eikä sitä vaivaa ruoste, kiitos sisätiloissa tapahtuneen säilytyksen. Entisöintiä oli aloitettu koneen osalta: sylinteri oli uudelleenputkitettu ja kovakromattu, jotta siihen sopisi uusi, kooltaan edellistä pienempi mäntä.

Pyörän tarkempi historia selvinnee jahka pääsen jututtamaan sen ensimmäistä omistajaa. Jotain mielenkiintoisa siihen kuitenkin liittyy, sillä skootterin väri on kovin kaukana alkuperäisestä ja se on muutoskatsastettu 17.11.1971.

24.10.2006 Moottori atomeihin

Matin suosiollisella avustuksella purimme irrallaan olleen moottorin sangen perusteellisesti. Tulevat suunnitelmat pyörän varalle hahmottuvat vähitellen: yläkerta ja sähköt vaikuttavat olevan sen verran hyvässä kunnossa, että niillä pitäisi pärjätä ainakin seuraava kesä. Kaasutin oli tiiviin oloinen, pytty on aivan hiljan uudelleenputkitettu, mäntä ajamaton ja sähkötkin vaikuttivat olevan pelottavan hyvässä iskussa, sen sijaan kampura sekä vauhtipyörä ovat jossain vaiheessa ottaneet hiukan osumaa. Rujoimmat yllätykset löytyivät ensiövälityksen puolelta sekä kytkimestä: koko paletti on menossa uusiksi. Sen sijaan itse vaihdelaatikko oli ykkösratasta lukuunottamatta kelvollisessa kunnossa. Vaihteensiirtomekanismi menee kokonaan vaihtoon, samoin kuin kaikki laakerit ja stefat.

Seuraavaksi aion tarkistaa Specialin vaihdelaatikon kunnon ja irroittaa siitä käytettäväksi kelpaavat osat, jonka jälkeen haalin puuttuvat palaset mistä sattuu: Saksasta, Briteistä, Vietnamista... Lohkotkin pitäisi saada hiukan siistinpään kuntoon, joten hommista saatika menoeristä ei ole akuuttia pulaa.

31.10.2006 Varaosapyörän laatikko / ensimmäiset osat

Viikonlopun aikana purin Specialin vaihdelaatikon. Ketjut, ensiövälitys sekä kytkin vaikuttivat osittaista pintaruostetta lukuunottamatta olevan ensiluokkaisessa iskussa, joten ne kelvannevat sellaisenaan käyttöön, kytkinlevyt on toki uusittava. Hyväkuntoinen vaihdelaatikko päätynee varastoon odottamaan sopivaa käyttökohdetta: 150:sen välitykset ovat sen verran lyhyet, etteivät ne sellaisenaan ole käyttökelpoiset. Sen sijaan skootterin käynnistämiseen liittyvät osat vaativat uusimista: lohkon ulkopuolella ollut osa käynnistyspolkimen akselista oli piloille ruostunut ja akselin kuluvat osat loppu. Tämä on sinänsä harmi, sillä SX:n mukana ei ollut tullut laisinkaan kyseisiä osia, minne lienevät matkalla hukkuneet? SX:n lohkojen jynssäys alkoi samaan aikaan, muutaman tunnin hinkkauksella alumiini paistaa jo paikka paikoin ravan alta, mutta rattoisaa hommaa piisaa yhä muutamaksi illaksi.

Ensimmäiset osat pyörään olin tilannut jo vuoden 2005 puolella, kun hankin ison pussillisen rosterisia pultteja ja muttereita sekä kaikki vaijerit Scooter Centeristä. Tänään tuli seuraava lähetys, kun Scooter Restorationista tilattu läjä pikkuosia saapui postikonttorille, tärkeimpänä lohkon ulkopuolinen vaihteensiirtomekanismi. Osien laatu on juuri sitä mitä intialaisilta sopii odottaa; osassa osista on klappia ja toiset eivät suosiolla paikoilleen istu, mutta pienellä työstöllä ja rasvauksella noiden kanssa tulee kyllä toimeen. Seuraavaksi maahan pitäisi saapua SIP:stä tilattu takaiskunvaimennin.

2.12.2006 Lisää osia

Projekti edistyy rauhallisella tahdilla, osittain muista kiireistä johtuen. Osia on kuitenkin vähitellen kertynyt lisää. MecEurin takaiskunvaimennin tuli Kuopiosta ja ykkösratas Vietnamista. eBaystä huutamani ScootRS:n rattaan laatu vaikuttaa epämääräisestä alkuperästä huolimatta hyvältä, tosin käytännössähän se punnitaan vasta myöhemmin. Toimitus Aasiasta sujui parissa-kolmessa viikossa, eivätkä kulutkaan ylittäneet kipurajaa.

Ennen joulua pitäisi saada Saksasta tilatuksi isompi läjä roinaa: laakereita, stefoja, tiivisteitä, ketjunkiristin, käynnystyspolkimen mekanismi... Osien saapuessa koneen niputtaminen voi alkaa, joskin sitä ennen on pinttynyt lohko saatava säädylliseen kuntoon. Sikäli kun rahat eivät lopu kesken ja asiat etenevät olemattomien suunnitelmien mukaan, pitäisi koneen olla koottuna tammikuun loppuun mennessä.

25.12.2006 Joulun viettoa kaasutinta kasaten

Juuri ennen joulua aiemmin mainittu paketti saapui Skooter Center Kölnistä. DHL:n kuljetuspalvelu toimitti paitsi paketin, myös sen vastaanottajan perille. Aika hyvää palvelua. Laakereita (lukuunottamatta Casa Lambrettan valmistuttamaa taka-akselin laakeria) ja stefoja ei Kölnistä kuitenkaan löytynyt, joten ennen koneen kasaamisen aloittamista pitää vielä jatkaa osien metsästämistä. Suurin osa saapuneista komponenteissa oli laadultaan juuri sitä mitä voi odottaakin, joten huomio kiinnittyi väkisinkin arvatenkin jossain takapihalla valmistettuun satulan kiinnikkeeseen. 60:nen markan osan mitoitus on vähän sinnepäin ja hitsijälki sellaista, että voin väittää pystyväni itse parempaan, vaikka en koskaan ole edes hitsannut. Kai se kuitenkin asiansa ajaa, jos ei hyvällä niin sitten pahalla.

Joulupyhän kunniaksi päätin paneutua kaasuttimen purkamiseen/kasaamisen. 22-millisen SH-kaasuttimeen varaosasetistä jäi yllättävän paljon osia hyödyntämättä, eroa SX:n kaksi milliä pienempään kaasuttimeen on yllättävän paljon. Samalla selvisi, että kaasutin ei sisältänyt ryypyn osia, jotka on kaivettava vielä jostain. Vaihdoin myös yhden staattorin johdoista, joka oli aika pahasti litistynyt staattorilevyn alle. Johdot olisi vielä laitettava kuristesukan sisään ja uusitun johdon päähän taiottava jostain liitin. Sopii ainoastaan toivoa, että juotoksen taso on riittävä, ei kauheasti nappaisi keväällä aloittaa ajokautta sytytysongelmien kanssa painien (sikäli kun mopedi silloin on saatu edes kutakuinkin kuntoon).

12.3.2007 Päivitystä tavarataivaasta

Kuvia ei tällä kertaa ole, mutta projekti etenee siitä huolimatta. Tavaraa on tippunut pikkuhiljaa sekä Kölnistä että Scooter Restorationsista ja enää odottelen erikoistyökalua, jolla moottorin kiinnityspuslat vaihdetaan. Sen saapuessa (toivottavasti muutaman viikon sisään) voin aloittaa koneen niputtamisen: takarumpua lukuunottamatta kaiken toimivaan moottoriin tarvittavan pitäisi olla kasassa. Lohkotkin ovat karhunkielellä hinkkauksen jäljiltä siedettävässä kunnossa: pinnassa on kaunis mattapinta eikä pinttynyttä rapaakaan ole kuin epämiellyttävimmissä koloissa. Muutama laakerikin on kunnostettu (irrotus, huljutus tärpätissä, pesu saippuavedellä, huuhtelu sekä huolellinen kuivaus ja runsas öljyäminen): taka-akselin sekä vaihdelaatikon "kannen" rullalaakerit ovat kuin uudet. Vähitellen pitäisi myös aloittaa rungon kanssa painiminen: pellit kaipaavat huolenpitoa ja suunnitelmia väliaikaisen maalipinnan vetämiseksi on olemassa. Lisäksi kaikki vaijerit pitäisi uusia ja etujarru käydä läpi. Suunnitelmat pysyvät kuitenkin samoina: kevään Kalkkisten ajoihin on väkevä pyrkimys saapua Lammylla!

5.7.2007 Paluu sorviin ääreen

Ei tullut maaliskuussa asetetuista tavoitteista yllättäen mitään, mutta nyt on uudet asetettu, joista ehtii sitten aikanaan luistaa. Muutama takaisku asennushommissa sekä tarkastuksessa selvinnyt osapuute saivat aikaan sen, että keskityin Rallyen ropaamiseen ja sillä ajeluun. Keväällä tuli sentään kunnostetuksi Campagnolon valmistama etujarru ja kaasutin (pääsuttimen sekä ryypyn uusiminen). Lisäksi sain lohkoon kiinni kaikki kiinnityspultit (varaosat suoraan Specialista) ja takajarru- sekä kytkinvivut.

Toden teolla homma pääsi alkuun kesä-heinäkuun vaihteessa, kun sain rungon siirretyksi talvisäilöstä autotalliin, jossa sopii ropatakin. Runkoa läpikäydessä paljastui ei-niin-kovin-yllättävästi joukko osapuutteita. Pyörään on jo asennettu uusi bensatankki (toivon mukaan hyvin soljuvalla hanalla varustettuna) sekä vaijerit kuorineen. Ohjaustangon hallintalaitteiden kunnostus on myös työn alla: pienellä väkivalla sain jumiutuneen kaasukahvan jälleen liikkumaan.

Pikkuhiljaa myös Lammyn ulkoasu siistyityy: päällemaallatut kumiosat sekä osa pelleistä on pian palautettu semi-originaaliin väriinsä ja skootteri näyttää jo hiukan ryhdikkäämmältä. Uskoisin että pesun ja vahauksen jälkeen sitä kelpaa katsoakin, vaikka kyseessä ei todellakaan ole mikään näyttelytason maalipinta.

8.7.2007 Viikonlopun ja maanantain saldo

Viikonloppuna projekti otti jälleen muutaman edistysaskeleen, kun lohko saatiin siihen kuntoon, että työtä voi ehtiessään jatkaa vaihdelaatikon niputtamisella. Moottorissa on nyt uudet kiinnityspuslat (mallia jämerät) sekä kampuran laakeri. Skootterin kulkupuolta paransin kasaamalla renkaat. Niissä ei ole mitään ihmeellistä, alle laitetaan 3,5-tuumaiset Heidenaut perinteisillä kuvioinnilla.

Maanataina tuli lisää osia ja sain vaihde- sekä kaasukahvat aika napakkaan iskuun. Projekti jatkuu joskus ensi viikolla: listalla olevia pieniä ja vähän isompia toimia piisaa.

27.7.2007 Vaihdelaatikko-blues

Vaihdelaatikon kasaaminen osoittautui yllättävän haastavaksi projektiksi: vietnamilainen ykkösratas poikkeaa mitoiltaan alkuperäisestä jonkun verran: ura, johon välilevyn pitäisi mennä on halkaisijaltaan noin millin pienempi ja lisäksi ratas on joitakin millin kymmenyksiä originaalia korkeampi, joten alkuperäisillä osilla kasattuna laatikko ei suostunut suosiolla pyörimään. Joudun tämän vuoksi tilaamaan MB-Developmentsista matalampia välilevyjä, jotka sorvattiin sopiviksi. Tilaus tuli joutuisasti ja osat olivat poskettoman kalliita. Samalla hankin myös Stickyn ropausoppaan, jota voin pikaisen tutustumisen perusteella suositella varauksetta kaikille alasta kiinnostuneille.

Asensin lohkoon myös ketjunkiristimen sekä jarrupalat. Projekti etenee myös rungon osalta: head-set on paikoillaan ja vaijerit odottavat koneen paikalleen nostamista. Jarrupoljin on huollettu ja nopeusmittarin vaijeri vaihdettu.

31.7.2007 Puoli-hyörypäistä niputusta

Motivaation kanssa ei ole ongelmia, ammattitaidon osalta sitten senkin puolesta. Hommat kuitenkin etenevät ja kun alihankintana (kahvipalkkaa vastaan) suoritettu kampiakselin magneeton puolen laakerinkehän asennus oli suoritettu sain Lammyn voimansiirron jossain määrin kasatuksi. Ennen kuin sillä uskaltaa lähteä ajamaan (ikään kuin se muutenkaan olisi mahdollista), pitää vielä kysyä mielipiteitä valikoiduilta asiantuntijoilta.

Edellämainitun alihankkijan piinaaminen jatkui, kun hän sai kunnian asentaa muutaman stefan sekä laakerin magneeton laipan (osa lohkoa, Innocentin varaosanumero 19010052). Olin itse kokeillut kyseistä operaatiota aiemmin keväällä, tuhoisin seurauksin. Tämä mahdollisti koneen yläkerran niputtamisen. Mäntä on ajamaton, poraukseltaan vakio ja sylinteri kuulemma Finnairin teknikoiden toimesta putkittama, saa nähdä kuinka kauan kombinaatio kestää, itse en ole kovinkaan luottavainen asian suhteen. Sylinterinkannen kiinnitys helpottui, kun vaihdoin Lammyn pinnapulttien tilalle Vespan vastaavat, ovat peri senttiä pidemmät. Esan valvovan silmän alla onnistuin asentaamen em. laipan ja samalla räimäisin staattorin hätäisesti kiinni lohkoon. Ajoituksista ei ole mitään hajua, mutta kai tuo johonkin asentoon saadaan. Moottori on tällä hetkellä muutamia tarkastuksia, vauhtipyörää, rumpua sekä suojapeltejä vaille valmis runkoon nostettavaksi.