Anoreksia eli anorexia nervosa tai laihtumishäiriö on ehkä yleisesti tunnetuin syömishäiriö. Se on lääketieteellisin termein ilmaistuna psyykkisistä syistä johtuva, itse aiheutettu nälkiintymis- ja aliravitsemustila, joka saattaa johtaa hyvinkin vaikeisiin ja vaarallisiin muutoksiin sekä henkisesti että fyysisesti. Anoreksiaan sairastuu elämänsä aikana arviolta yksi prosentti Suomen väestöstä.
Vaikka anoreksian tärkeimpänä tunnusmerkkinä pidetäänkin yleensä huomattavaa painonmenetystä ja siitä johtuvaa luisevaa ulkonäköä, suurin osa sen oireista on todellisuudessa psyykkisiä. On erittäin tärkeää huomata, että kaikki anorektikot eivät suinkaan näytä luurangoilta, ja että fyysiset oireet ovat pinnallisia. Anoreksia itsessäänkin on pelkkä oire, sillä pohjimmiltaan se on mielenterveyden häiriö ja seurausta henkisistä ongelmista ja pahasta olosta.
Anoreksiaa sairastavien ihmisten sisäinen maailma on usein täynnä pelkoa ja ahdistusta. Useimmat heistä pelkäävät lihovansa tai muuten menettävänsä oman elämänsä ja ruumiinsa hallinnan. Suhtautuminen omaan itseen on vääristynyt: huolimatta siitä, kuinka laiha hän todellisuudessa on, anorektikko pitää itseään aina liian lihavana ja "huonona". Hänen ajatuksensa pyörivät jatkuvasti ruuan, juoman, syömisen, juomisen, nälän, oman kehon ja painon ympärillä.
Anorektikko on usein luonteeltaan ahkera täydellisyyden tavoittelija, jolle on tyypillistä vaatia itseltään paljon ja koettaa täyttää kaikki häneen kohdistuvat odotukset. Useimmiten anoreksiaan sairastuvatkin niin sanotut "kiltit tytöt", joihin kohdistuu paine olla kaunis, laiha ja menestyvä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että anoreksia on pelkästään nuorten tyttöjen sairaus. Kuka tahansa, nuori tai vanha, mies tai nainen, voi sairastua anoreksiaan.
Kaikki anorektikot eivät käytä samanlaisia menetelmiä laihtuakseen. Osa keskittyy kontrolloimaan ruokailuaan, eli syömään mahdollisimman vähän. Tätä kutsutaan rajoittavaksi alaryhmäksi. Toiset taas syövät toisinaan enemmän kuin haluavat ja turvautuvat sen vuoksi oksenteluun ja/tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeisiin. Tämä on niin sanottu buliminen alaryhmä. Ei ole harvinaista, että anorektikko harrastaa myös sairaalloisen paljon liikuntaa pudottaakseen painoaan.
Anoreksia on vakava sairaus, johon kuolee arviolta viisi prosenttia sairastuneista. Noin puolessa tapauksista kysymyksessä on itsemurha. Muita kuolinsyitä ovat muun muassa sydänpysähdys ja suolatasapainon häiriöt. Anoreksia vaatii suurimmassa osassa tapauksista sekä somaattista eli ruumiillista että psyykkistä hoitoa. Ensimmäinen askel kohti parantumista on se, että pystyy myöntämään olevansa sairas ja tarvitsevansa tukea.
TurvaVerkko. Apu on lähellä. Sinä et ole yksin.