Tentti 21.8.1998

Tehtävä 1 (8 p.)

Tarkastelemme taulukkolaskentaohjelman (esim. Excel) käyttötapauksia.

a) Selitä, miksi seuraavat ehdotukset eivät ole käyttötapauksia. Sama selitys ei kelpaa jokaiseen kohtaan, vaan selityksessä on otettava kantaa nimenomaan ko. ehdotukseen. Pelkkä yleisten totuuksien lateleminen ei riitä.

b) Muokkaa jokainen virheellinen ehdotus oikeaksi käyttötapaukseksi, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä virheellistä ehdotusta.

Taulukon sarakkeen kopiointi leikepöydälle.

Sarakkeen leventäminen hiirellä raahaamalla (drag).

Opastusvelhon (wizard) käynnistäminen.

Taulukon (tiedoston) tallentaminen uudella nimellä.

Tehtävä 2 (10 p.)

Alla on kuva eräästä rekrytointipalvelujen kielivalintalomakkeesta, jonka käyttäjät oletetaan Helsingin yliopiston opiskelijoiksi. Työnhakijan on tarkoitus valita lomakkeesta osaamansa kielet ja määritellä osaamisensa taso kunkin kielen kohdalla: Ei lainkaan osaamista (tyhjä vaihtoehto), äidinkieli, erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai alkeet. Jokaisen kielen vieressä on oma popup-valikko, jonka käyttäjä voi näpäyttää auki hiirellä. Kuvassa popup-valikko näkyy avattuna englannin kielen kohdalla:

Tehtävä:

Laadi X-, Windows- tai Mac-ympäristöön parempi, selvästi erilainen ratkaisu kielivalinnan tekemistä varten. Älä tee WWW-sivua, vaan suunnittele hyvä graafinen käyttöliittymä valitsemaasi ympäristöön. Oletetaan, että tämä kielivalinta on omassa kielekkeessään (tab) rekrytointipalvelujen lomakkeen muiden osien rinnalla. Piirrä kielivalintakieleke tähän:

(Ratkaisun kuvauksen tulee olla niin selkeä ja yksityiskohtainen, että toinen käyttöliittymäsuunnittelija pystyy päättelemään siitä ratkaisun toiminnan.)

Tehtävä 3 (15 p.)

Seuraavassa on kuvattu eräs tilanne ja selitetty sitä pääosin kognitiivisen psykologian (ihmisen tietojenkäsittelyä tutkiva tiede) keinoin. Tilanteen selitys on pilkottu pieniin osiin. Merkitse kunkin selityksen osan kohdalle, onko ko. osa oikein vai väärin. Selitä virheellisistä väitteistä, miksi ne ovat väärin. Tosia (oikeita) väitteitä ei tarvitse selittää.

Pisteytys: Jokainen kohta 3 pistettä. Väärin-kohdissa kaikki pisteet tulevat selityksestä, ts. pelkkä Väärin-rasti ilman selitystä ei vielä tuota yhtään pistettä. Oikein-rastien yhteydessä riittää pelkkä rasti ilman selitystä.

Tilanne:

Eräs toimistotäti on käyttänyt koko elinikänään ainoastaan yhtä tietokoneohjelmaa, MS-DOS-pohjaista Word-tekstinkäsittelyohjelmaa. Wordin kyseisessä versiossa dokumentti voidaan tallentaa suoraan F12-funktionäppäimellä. Toimistotädin työpaikalle hankitaan nyt uusi tekstinkäsittelyohjelma, jossa F12:n painaminen tarkoittaakin "Poistu ohjelmasta tallentamatta dokumentteihin muutoksia". Täti saa aluksi aikaan paljon tuhoa painelemalla vanhasta tottumuksesta F12:ta silloin, kun haluaisi tallentaa dokumenttinsa. Vähän myöhemmin, kun toimistoon hankitaan taulukkolaskentaohjelma, jossa tallennus tapahtuu CTRL-S:llä, täti taaskin tökkii F12:ta.

Selityksiä:

Kun työpaikalle on asennettu uusi tekstinkäsittelyohjelma, tädin tarkkaavaisuus jakautuu (divided attention) entisen ja uuden ohjelman kesken ja täti alkaa tehdä virheitä.

F12-näppäimen painaminen on kontrolloitu prosessi (controlled process), joka tässä tilanteessa häiritsee uuden tallennustavan oppimista (negatiivinen siirtovaikutus, negative transfer).

Jos tädillä olisi taulukkolaskentaohjelmasta oikea sisäinen malli (mental model), hän ei enää tekisi tallennuksen yhteydessä virheitä.

Tädin sisäiset mallit (mental models) vanhasta ja uudesta tekstinkäsittelyohjelmasta eivät mahdu samanaikaisesti tädin työmuistiin (working memory), minkä vuoksi hänen muistiyksikkönsä (chunks) eivät riitä ja hän tekee helposti rutiininomaisia virheitä.

Tiedoston (teksinkäsittelyohjelmassa tekstin ja taulukkolaskentaohjelmassa taulukon) tallentaminen on käyttötapaus, mutta tämän käyttötapauksen toteutus eli käyttöliittymäratkaisu on huono ainakin siinä mielessä, että tallennuskomento on eri ohjelmissa erilainen.

Tehtävä 4 (15 p.)

Tarkastellaan erään tekstitietokannan kyselykieltä. Tekstitietokannan tietoalkiot ovat tekstidokumentteja. Dokumentti jakautuu tekstikappaleisiin (paragraph) ja virkkeisiin (sentence); muita rakenteita dokumentissa ei ole. Teemme tässä ainoastaan kokonaisiin dokumentteihin kohdistuvia kyselyjä, ts. järjestelmä hakee merkkijonoja aina koko dokumentista.

Kyselyissä voidaan käyttää seuraavia operaattoreita:

Kyselyissä voidaan käyttää seuraavia operaattoreita:

• AND, OR, XOR, NOT
• NEAR ja NEARn
  • eka NEAR toka: hakee ne dokumentit, joissa merkkijono "eka" on lähellä (enintään 10 sanan päässä edessä tai perässä) merkkijonoa "toka"
  • eka NEAR12 toka: hakee ne dokumentit, joissa merkkijono "eka" on enintään 12 sanan päässä merkkijonosta "toka"
• ADJ ja ADJn
  • adjacent: kuten NEAR, mutta sanojen on oltava em. järjestyksessä, ts. "eka":n on oltava ennen "toka":a
• SAME: merkkijonojen on oltava samassa virkkeessä
• WITH: merkkijonojen on oltava samassa tekstikappaleessa

Esimerkkihakuja:

• paavo AND (väyrynen OR lipponen) hakee kaikki dokumentit, joissa samassa dokumentissa mainitaan ainakin kerran "paavo" ja "väyrynen" taikka "paavo" ja "lipponen".
• (teemu NEAR3 olut) WITH wappu hakee kaikki dokumentit, joissa "teemu" on enintään 3 sanan päässä oluesta ja samassa kappaleessa on puhe wapusta.

Tehtävä:

Suunnittele käyttöliittymä näiden hakulauseiden muodostamiseen jollain muulla tavalla kuin kirjoittamalla ne lausekkeina edellä esitettyjen esimerkkihakujen tapaan. Ratkaisuista tulee erilaisia riippuen siitä, mitä tarpeita painotamme eniten. Jos painotamme esim. ilmaisuvoimaa ja kokeneiden käyttäjien tehokasta toimintaa enemmän kuin vaikkapa kokemattomille käyttäjille monesti tärkeää helppoa opittavuutta, päädymme aivan erityyppisiin ratkaisuihin kuin painottamalla ensisijaisesti esim. yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Tässä tapauksessa tärkeimpänä tavoitteena on luoda sellainen ratkaisu, joka on hyvin kokemattomalle käyttäjälle helposti opittava ja jota käytettäessä ei tarvita minkäänlaista Boolen logiikan ymmärtämistä. Ratkaisun tulee sisältää ainakin operaattorien AND, OR, XOR, NOT, SAME ja WITH sisältämä ilmaisuvoima. Ratkaisun kuvauksen tulee olla niin selkeä ja yksityiskohtainen, että toinen käyttöliittymäsuunnittelija pystyy päättelemään siitä ratkaisun toiminnan. Piirrä ratkaisusi seuraaville tyhjille sivuille.

Tehtävä 5 (8 p.)

Millaisissa tapauksissa käyttöliittymää ei kannata testata käytettävyystestillä (käytettävyyslaboratoriossa tai muussa tähän tarkoitukseen sisustetussa testihuoneessa)? Luettele ainakin neljä (4) selkeästi erilaista tapausta.

Tehtävä 6 (4 p.)

Käytettävyystestauksen lisäksi käyttöliittymiä voidaan arvioida muillakin keinoilla. Valitse seuraaviin kahteen esimerkkitapaukseen mielestäsi paras menetelmä tai parhaat menetelmät käyttöliittymän arviointia varten. (Tehokkain menetelmä voi siis olla joko käytettävyystestaus tai jokin muu.)

a) Oletetaan, että tarkoituksenamme on suunnitella TV:hen liitettävä kuvapuhelin. Olemme yrittäneet etsiä valmiita järjestelmiä tutustuaksemme niihin ensin, mutta tällaisia ei ole löytynyt. Sen jälkeen olemme kehitelleet muutamia alustavia paperiprotoja omien ideoittemme pohjalta. Haluamme palautetta ideoittemme toimivuudesta, ennen kuin viimeistelemme paperiprotoja tai aloitamme ensimmäisen proton laatimisen sovelluskehittimellä. Nykyisten paperiprotojen valikot ovat vielä osin suunnittelematta ja muutenkin näyttöjen suunnittelu on vasta hyvin karkealla tasolla.

b) Oletetaan, että olemme suunnitelleet terveyskeskusten sisääntuloauloihin sijoitettavaksi suppeahkon ohjelman, joka kysyy käyttäjältä hänen joitain henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja arvioi niiden (ja tietokantaan tallennettujen faktojen) perusteella käyttäjän jäljellä olevan eliniän. Ohjelmisto on ollut nyt kahden kuukauden ajan asennettuna ja käytössä kolmessa Helsingin seudun terveyskeskuksessa.

Päivitetty 21.12.2000 / Sari A. Laakso, email: salaakso@cs.helsinki.fi
Sivun URL: http://www.cs.Helsinki.FI/~salaakso/kl-2001/tentti-21.8.1998.html
Näiden WWW-sivujen hallintajärjestelmän kehitti Tero Pekkanen