Käytettävyysammattilaisten haastattelut

Käytettävyyskoululaisryhmämme sai kunnian haastatella Johdatus käytettävyyskouluun -kurssin kotitehtävässään Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:in vanhempaa tutkijaa FT Antti Oulasvirtaa ja Kone Oyj:n vanhempaa käytettävyysasiantuntija FM Hannu Kuoppalaa. Pyrimme yhteenvedossamme kertomaan haastateltavistamme ja heidän työstään sekä erityisesti kartoittamaan minkälaisia tietoja ja taitoja nykypäivän ja tulevaisuuden käytettävyysosaajilta vaaditaan.

Antti Oulasvirta

Antti Oulasvirta työskentelee Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä vanhempana tutkijana johtaen kollegoineen tutkimuslaitoksen Ubiquitous Interaction (UIx) -tutkimusryhmää, minkä ohessa hän toimii myös dosenttina Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Haastateltavaksemme hänet pyysimme saadaksemme ansioituneen ja arvostetun tutkijan näkemyksen alalla vaadittavista tiedoista ja taidoista.

Kognitiotiedettä pääaineenaan opiskellut Oulasvirta valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi 2001, lisensiaatiksi 2003 ja tohtoriksi 2006. Alkusysäys suuntautumisvalinnalle oli tietojenkäsittelytieteen syventävien sivuaineopintojen osana suoritettu Käyttöliittymät-kurssi keväällä 2000, minkä seurauksena Oulasvirta sekä työllistyi opintojen ohessa ohjelmistoalan yritykseen käyttöliittymäsuunnittelijaksi että innostui lukemaan kaiken käsiinsä saaman aihetta käsittelevän kirjallisuuden. Jälkikäteen opintojensa vaiheita tarkastellessaan Oulasvirta nostaa jo alkuvaiheessa saadun monipuolisen käytännön kokemuksen tärkeään rooliin osaamisensa kehittymisen kannalta ja suosittelee koulussa opitun teorian viiveetöntä soveltamista käytäntöön muillekin.

Käytettävyys- ja ihmis-teknologia-vuorovaikutusalassa Oulasvirtaa kiehtoo siihen sisältyvä välitön mahdollisuus parantaa ihmisten hyvinvointia; teknologian ollessa väline ihmisen toimintapäämäärien toteuttamiseksi, määräytyy sen merkityskin sen mukaan, miten ihminen sitä pystyy hyödyntämään. Ihmistuntemuksen merkittävyys kannattaisi Oulasvirran mukaan pitää käytettävyysasiantuntijoidenkin mielessään: asiantuntijuus käsitteenä luo mielikuvan siitä, että kyseiset asiantuntijat lähtökohtaisesti jo tietäisivät, minkälainen teknologia on käyttäjille hyväksi, vaikka kyse on nimenomaan ihmisen ja kyseisen käyttäjäryhmän ominaisuuksista ja tarpeista, joihin huomio tulisi suunnata. Näin ollen nöyrä ja ihmisen etusijalle asettava asenne ovat Oulasvirran mielestä avainasemassa pyrittäessä kohti aidosti parempaa sopusointua ihmisen ja teknologian kesken.

Käytettävyysammattilaiselta vaadittavaa osaamisprofiilia Oulasvirta kuvailee väärinpäin olevan π-kirjaimen muotoiseksi, missä vankkaan perusosaamiseen yhdistyvät vahvasti sekä menetelmä- että sovellusalueosaaminen. Jokapäiväisiksi taidoiksi ja työn tavanomaisiksi osa-alueiksi hän listaa arviointien tekemisen, prosessiosaamisen, erilaisten menetelmien ja mallien hallinnan sekä monitieteellisen kirjallisuuden kriittisen lukutaidon. Näiden lisäksi Oulasvirta peräänkuuluttaa erityisesti asiantuntijatehtävissä toimivilta käytettävyysammattilaisilta visionäärisyyttä, vastuunottokykyä ja tiettyä "aselajiylpeyttä": suomalaisessa liike-elämässä käytettävyysosaajien näkyvyys on verrattain heikko, vaikka heidän työpanoksensa on äärimmäisen tärkeä. Sen sijaan, että käytettävyysosaajat olisivat arvostetuimpia ja kovapalkkaisimpia tuotekehityksen suunnannäyttäjiä, ovat he karrikoidusti ilmaistuna omaksuneet roolin tuotekehityksen pikku apureina, jotka puuhastelevat omien pienten helppokäyttöisyysjuttujensa parissa.

Urasta käytettävyysalalla haaveilevalle käytettävyyskoululaiselle Oulasvirta antaa vinkiksi erikoistua omiin mielenkiinnon kohteisiin ja hankkia substanssiosaamista tavanomaisten projektityöskentely- jne. taitojen rinnalle. Perspektiivin laajentamiseksi hän kehottaa tutustumaan aktiivisesti kursseilla muuhunkin materiaaliin kuin opettajan eteen kantamaan. Käytännön vinkkeinä Oulasvirta kehottaa käytettävyyskoululaisia tutustumaan kokeelliseen tutkimukseen menetelmineen, totuttelemaan jo opiskeluaikana lukemaan monitieteellistä kirjallisuutta, opiskelemaan kognitiivista psykologiaa hieman peruskurssitasoa syvällisemmin sekä perehtymään käyttöliittymäohjelmointiin. Asettaessaan itsensä opintojaan suunnittelevan perustutkinto-opiskelijan saappaisiin, valitsisi Oulasvirta nykytietämyksensä valossa opintojensa sisällöksi kognitiivista psykologiaa, kognitiivista ergonomiaa, Käytettävyyskoulun opintoja sekä villimpänä korttina laskennallisia tieteitä (esim. bioinformatiikka ym. dataintensiivinen tietojenkäsittely), joiden hän uskoo tarjoavan eväät käytettävyysosaajien eturintamaan tulevaisuudessa.

Alkuun ↑

Hannu Kuoppala

Hannu Kuoppala työskentelee hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone Oyj:n tuotekehityksessä Senior Usability Specialistina. Haastateltavaksemme hänet halusimme, koska käytettävyysalalla tutkijana, opettajana, konsulttina ja asiantuntijana työskennellyt Kuoppala on paitsi huikean monipuolisen työuransa, myös käytettävyyskoulutaustansa ansiosta toivoaksemme mitä oivallisin henkilö kertomaan, minkälaisia taitoja kaltaisemme innokkaan käytettävyyskoululaisen kannattaa kartuttaa urallaan menestyäkseen.

Oulusta pääkaupunkiseudulle aikanaan päätynyt Kuoppala valmistui Helsingin yliopistosta vuosituhannen vaihteessa kognitiotiede pääaineenaan. Käytettävyys muotoutui opintojen painopisteeksi, kun siihenastinen mielenkiinnon kohde tekoäly ei tuntunut monitieteellisenä sovellusalueena saavan tuulta purjeisiinsa toivotulla tavalla. Käytettävyyteen Kuoppalaa perehdyttivät sekä sivuaineopinnot tuolloin ihka ensimmäistä kertaa järjestetyssä Käytettävyyskoulussa että työt opintojen ohessa TKK:n käytettävyyslaboratoriossa. Valmistuttuaan hän siirtyi TKK:lle tutkijaksi ja hoitamaan Käytettävyys ja käyttöliittymät -aihealueen opettavan tutkijan virkaa. Korkeakoulumaailmasta sittemmin liike-elämän pyörteisiin siirryttyään Kuoppala on työskennellyt käytettävyyskonsulttina Adagessa, käytettävyystiimin esimiehenä Nokialla sekä nykyisessä toimessaan käytettävyysasiantuntijana Koneella.

Nykyisessä työssään Koneella Kuoppala uurastaa kollegoineen tehdäkseen ihmisten liikkumisesta rakennuksissa entistä vikkelämpää, sujuvampaa ja miellyttävämpää. Yrityksen People Flow -ajattelumalli tähtää paitsi pystysuuntaisen hissiliikenteen kehittämiseen, myös kaikkien muidenkin rakennuksen sisäisten ihmisvirtojen sujuvoittamiseen. Kuoppala vastaa Koneella kymmenhenkisestä käytettävyys-, muotoilija- ja markkinointi-ihmisistä koostuvasta tiimistä, joka työskentelee useiden erilaisten projektien parissa yhtäaikaisesti. Kuoppalan oma työnkuva on vaihteleva pitäen sisällään niin käytettävyystestausta, asiakasyhteistyötä, tutkimushankkeita, sidosryhmävaikuttamista kuin kokonaisvastuunkantoakin. Selkeää toistuvaa kaavaa työnkuvaan ei kuulu, vaan viikko-ohjelmat muotoutuvat meneillään olevien projektien mukaan.

Käytettävyysammattilaiselta vaadittavia tietoja ja taitoja määrittäessämme Kuoppala kehottaa ajattelemaan käytettävyyttä sivuainetyyppisenä, omaa osaamista laajentavana ulottuvuutena, joka on hyvä lisä muuhun kokonaisuuteen, mutta ehkei yksinään vielä tarjoa menestyksen avaimia: Ainoastaan perustemput, kuten käytettävyystestit ja haastattelut hallitsevan "käytettävyyskaverin" palvelut on tänä päivänä niin helppoa ostaa palveluna, että vain ne taitamalla voi olla hankalaa tehdä itsestään kovin uniikkia ammattimiestä tai -naista. Sen sijaan interaktiosuunnitteluun, käyttöliittymäohjelmointiin ja/tai markkinatutkimukseen erikoistuneen käytettävyysosaajan tilanne on Kuoppalan mielestä huomattavasti parempi. Samoin kaupallisempi markkinointi- ynnä muu osaaminen on Kuoppalan mielestä käytettävyysihmiselle yritysmaailmassa suureksi eduksi ja kannustaa sen kaltaisen ammattitaidon hankkimiseen.

Opintojensa sisällön kanssa tuskailevia ja urasta Koneella haaveilevia käytettävyyskoululaisia Kuoppala lohduttaa sillä, että heidän People Flow -osaajaksi täysin valmistavaa opinto-ohjelmaa tai kurssikokonaisuutta ei ole olemassakaan, ja näin ollen he kouluttavat itse oppimiskykyisistä ja -haluisista nuorista tulevaisuuden hannukuoppaloita pohtimaan kuinka teknologialla voidaan edesauttaa ihmisten mutkatonta liikkumista rakennuksissa paikasta toiseen.

Alkuun ↑

Haastattelut on tehty syksyllä 2010 osana T-121.5155 Johdatus käytettävyyskouluun -kurssia. Ryhmän jäsenet ovat Tuomas Husu, Emma Ikonen ja Marianne Tenhula.