Casuoi ennen caxi lasta toinen Hämehen Heinrichi toinen Erichi kuningas sanoi Hämehen Henrichi Erichillen welielensä: lähkäm maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen; ne cohta ajaman läxit aijoit nijn päiwä keväistä caxi yötä järiestenzen; sanoi Erich Kuningas Heinrichillen weljellensän: jo täszä tulepi nälkä eikö syödä, eikö juoda, eikö purtua pidättä; on Lalli lahden tacana hywä neuvo niemenpääs, sijnä syömme, sijnä me juoma sijnä purtua pidämme sijttä sinne saatuansa Chertu kelwoton emändä suitzi suuta cunnatoinda kejtti kieldä kelwotonta; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen otti leiwän uunin pääldä heitti penningit siallen otti kellarist olutta wieritti raha siallen; sijn on syönyt, sijn on juonut sijnä on purtua pitänyt; ne cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda jo tässä käwit ihmiset täss on syöty, täss on juotu tässä on purtua pidetty; otitt heiniä hewosen heitit hietoja sijahan olit kellarist olutta wieritit sandaa siahan; lausui paimen patsahalda jo wainen walehteletkin! älä wainen uskokana! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha-sukuinen otti Lalli lackarinsa piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa; sanoj sittä uscollinen palwelia herranlensan: jo cumu tacana cuuluu ajango tätä hewoista? wastais Hämehen Heinrichi "jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongorita, kätke kiwen takana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehn wetävi; cussa härkä uupunevi siihen circo tehtäkön cappeli rakennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi; palais toi cotia Lalli lausui paimen patsahalda "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hiipan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne hinsachtelit; sormuxen weti sormestans sormen suonet hincakhtelit; näin tämän pahatapaisen pispan rackan raatelijan tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda. Caxi oli pyhä miestä caxi kansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa yxi caswoi Ruotzin maalla toinen maalla wierahalla se oli herra Heinäricki waan joca Ruotzisa yleni se oli Ericki riddari Ruotzin cuuluisa kuningas sanoi herra Heinäricki Erjkillen weljellensä "läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömillen pajkallen papittomallen kiwi-kirkkoja teittämähän cappelija rakentamahan" Sijtte Ericki riddari sanoin lausui, suin puheli: "weickoseni, waimm poica paljon on sinne mennehitä eij paljn palanneita enämki ewännihitä"; nijn sanoi hän: "toki minä lähden, en tottele jos minä tapettamahan toinen jänewi jälelle"; sijtten herra Hendericki aiella karuttelepi nijn sanoj pildj pikuruinen wandi waaksahan korkuhuinen: jo minun tullepi nälkä; nijn sanoi herra Henderjki: "jo pian taloi tulepi Lalloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penninki siahan heinät heihä-huonehesta kaurat kaura-hingaloista heitä penningi siahan" paha waimo pannahinen sota-syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku patzahan nenästä: "jahca Lalloi cotihin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonesi sirotelepi; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli cotihin walehteli wanha naara: poikaseni nuorembani jopa on tässä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, syömä-Saksa otti olutta cellarista heitti tuhkia siahan heinät heinä-huonehesta kaurat kaura-hingaloista heitti tuhkia siahan"; nin silleni Lalloi lahtarinsa piilun pitkän kirwehensä lyckäsi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöti kalhun kulia maallen cuijn talwisen järwjen Lalli hiihti hirmuisesti lyly juoksi winhiästi tuli suitzi suten tiestä sawa sauwakon piasta; sitten herra Henderjki sanoin lausui suin puheli: jo Lalloi hiihtäjn tulepi pitkä keihäs cainalosza huusi hän tuhon tulewan jo sanoj: "pildiseni pienoiseni wouti waxahan corkuhujnen katzokos kiwen tacka eij ole kilpeä kiweszä catzokos tacoa tammen warjosta hyvän hewoisen kuhunga luuni lentelepi suoleni sirottelepi ne siinnä werkahan wetelet sini langoihin sitelet siwu kaicki kaunihista aseta oroin rekehen kuhunga orit tauwonnevi sijhen kircko tehtäköhön capppeli rakennettakohon herra Hendrikin nimehen"; tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta cangahan nenähän sijhen herra Hendrikin nimehen"; waan ei poika pickuruinen wandi waaxan korkuinen pyhän miehen peucalota sormia ison isännän kulda-sormuxen keralla ennen cujn kewät oli jhana jää oli järwestä sulannut niin sijtte kesä-sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli aalloissa aielli sormi pyhän urohon culda-sormuxen keralla ihmisillen nähtäväxi tunnusmerxixi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle waipumahan eijckä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalosta sormia isien isännän culda-sormuxen keralla Lalli pahin pakanoista julmin Juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran Henderjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kelväis corttiansa sanoin lausuj, suin puheli "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hyvän kypärän?" Lalli nosti lackiansa hiukset lackihin imewyit cajken kamaran keralla luikais luusta irrallensa caiki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paliax: nahattomaxi cujn naudan pää; Sen teki suuri Luoja salli wäkewä Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnasa pahasa piispa engelein kanssa laulelee jlon wirttä weisale Lalli hijdesä hiihtelepi lylyjnensä luistelepi piinan sauvuhun sakiahan sauwallansa satuttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sielu parca wajwailevat pijnalevat hirmuisesti warjele sieldä meitä wacane Luoja saata salihin taiwahassa Ilohon ijankaickisehen päästä häjyst maajlmasta Oli Hemme Heinericko toinen Ericki Riddari toinen kasvoi kaupungissa toinen Suomessa sikisi, sanoi toinen toisellensa: läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta joit oluen tynnyristä panit penningit siahan ladosit heiniä ladosta panit penningit siahan Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset walskat waimot kannoit kieldä kelwotoinda lijkutit lihan pihasta: "Käwi tästä ruoka-Ruotzi ruoka-Ruotzi, Syömä-Saxa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan"; saipa Lalli laapurinsa piru pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa: "Jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen korjaakkosta munni luuni sido silkki-säckisehen panen orit rekehen kuin orit uupunevi nijn pane härkä etehen; jossa härkä uupunewi sijhen kircko tehtäköhön."