Caswoi ennen caxi lasta
toinen caswoi caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinrichi
toinen Erichi kuningas
sanoi Hämehen Heinrichi
Erichillen welielensä:
lähkäm maita ristimähän
maillen ristimättömillen
paicoillen papittomillen;
sanoi sitt' Erich kuningas
Henrichillen weliellensen:
änd' on järwet jätämättä
sulan on jåki-kåwerrå;
sanoi Hämehn Heinrichi:
kyllä me kierräm Kiuulon järwen
ymbärj jåki-kåwerån;
pane warsat waliaisijn
suwi-kunnat suitzi suuhun
pane corjut cohdallensan
saata lastut sariallensan
anduroillensan awahat
perällensän pienet kirjat;
he cohta ajaman läxit
aijoit nijn päiwä kewäistä
caxi yctä järiästenszen;
sanoi Erich kuningas
Heinrichillen welielenszän:
jo täszä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda,
eikä purkua pidättä;
on Lalli lahden tacana
hywä neuwo niemen pääs,
sijnä me syömme, sijnä me juoma
sinä purkua pidämme;
sijttä minne raatauansa
Chertu kelwoton emändä
suitzi suuta cunnatoinda
keijtti kieldä kelwotoinda;
sijttä Hämehen Heinrichi
otti hienä hewoisen
heitti penningit siallen,
otti leiwän uunin päldä
heitti penningit siallen,
otti kellarist olutta
wieritti raha siallen;
sijn' on syönyt, sijn' on juonut
sijnä on purkua pitänyt;
he cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa;
tuoi lallin paha emändä
suitzi suuta cunnatoinda
keijtti kieldä kelwotoinda
jo tässä käwit ihmiset,
täss on syöty, täss on juotu
tässä purkua pidetty;
otitt heiniä hewoisen
heitit heitoja siahan
otitt leipä uunin pääldä
heitit hietoja siahan
otitt kellarist olutta
wiehitit sandaa siohan;
lausui paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin!
älä wainen uskocana
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha-suukuinen
otti lalli lackarinsan
piru pitkän keihähänsä
ajoi se herraa tacaa;
sanoj sittä uscollinen
palwelia herranlensan:
jo kumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
wastais Hämhen Henrichi:
"jos cumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcat gongarita,
kätke kiween takana
cuin mua luuni lumesta
ja pane härjän rekehen
härkä Suomehn wetawi;
cussa härkä uupuenevi
siihen kirco tehtäköhn
cappeli rakennettakohn
pappein saarnoia sanoa
cansan caiken cuuldawaxi";
palais toi cotia Lalli
lausui paimen patzahalda
"cuusta Lalli lakin saanut
mies paha hyvän kypärän
pispan hiipan hirtähinen?"
sittä lalli murhatöinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit;
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit;
näin tämän pahantapaisen
pispan rackan ratelian
tuuli casto corkialda
maxo mailman waldialda.

Caxi oli pyhä miestä
caxi cansan ruhtjnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnelliset
yxin woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalda
se oli herra Heinäricki
waan joca Ruotzisa yleni
se oli Ericki Riddari
Ruotzin cuuluisa cuningas
sanoi herra Heinäricki
Erjkillen weljellensä
"Läckämme Hämehen maallen
maalle papittomallen
kiwi-kirckoja tiettämähän
cappelja rakendamahan".
Sijtte Ericki riddari
sanoin lausui, suin puheli:
"weickoseni, waimon poica
paljon on sinne mennehitä
eij paljon palanneita
enämbi ewännehitä;"
njn sanoi hän:
"toki minä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
toinen jänewi iälelle"
sijtte herra Heinäricki
sanoin lausui, suin puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cariani codasta
pane carja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurojllensa aseta
ohjat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harmen kuulan kahden puolen
ota ahtilda orainen
iduita isoi lihainen
maata jouhi maldaisilda
pane luocka kynnäppäinen
haijullen hyvän hewoisen";
sijtten herra Hendericki
aiella karuttelepi
wiiman peuroin wiritti
jäliesänsä juoxemahan
latoi se lauman laulajtta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta-cahlehisa
teri rautainen kukersi
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edesänsä fildin päällä:
njn sanoi pildj pikuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
jo minun tullepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki:
"jo pian taloi tulepi
Lalloila on takaa lähdet
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan
heinät heinä-huonehesta
caurat kaura-hingaloista
heitä penningi siahan."
paha waimo pannahinen
hata-syöjä sappehinen
sepä kirkui kiukahalda
parku pazahan nenästä:
"jahca Lalloi cotihn saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonesi singotelepi;
sitte herra Henderjki
kijruhti taloista poies;
Lalloi cuin tuli kotihin
walehteli wanha naara:
"poikaseni, nuorembani,
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa
otti olutta kellarista
heitti tuhkia siahan
heinät heinä-huonehesta
kaurat kaura-hingaloista
heitti tuhkia siahan";
njn siwui Lalloi lahtarinsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuin oli wuoldu wuolesheldu
syöxi kalhun kulia maallen
cuijn talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoxi winhiästi
tuli suitzi suxen tiestä
sawu sauvacon piasta;
sitten herra Henderjki
sanoin lausui, suin puheli:
jo Lalloi hihtäjn tullepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulewan
hätä-päiwän päällen saawan
ja sanoj:
"pildiseni, piennoiseni
wandi waxahan corkuhujnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiwessä
catzocos tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunga luuni lendelepi
suoneni sirottelepi
ne sinä werkahan wetelet
sini-langoihin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta oroin rekehen
kuhunga orit tauwonnewi
sijtä härkä pandakohon;
kuhunga härkä tauwonnewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakennettakohon
herra Hendrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta-cungahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensimmäjnen haudattihin
sijhen herran Hendrikin nimehen
waan ei poika pickuruinen
wandi waaxan korkuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
kulda-sormuxen keralla
ennen kujn kewät oli jhana
jää oli järwestä sulanut
nijn sijtte kesä-sydännä
pienen jään palaisen päällä
tuuli aalloisa aielli
sormi pyhän urohon
culda-sormuxen keralla
ihmisillen nähtäwaxi
tunnus-merkixi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tulemahan
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
culda-sormuxen keralla
Lalli pahin pakanoista
julmin Juudasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispan herran Henderjkin
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoin lausui suin puheli
"mistä Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?
Lalli nosti lackiansa
hiuxet lackihin imewyit
cajken camaran keralla
luikais luusta irrallensa
caicki callosta erannuj
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paliaxi
nahattomaxi cujn naudan pää
paliahaxi pahan parran;
sen teki suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
imehexi isoixi
tunnus-merkixi jaloxi
mutta nyt on piispa jlosa
Lalli pijnasa pahasa
pispa engelein cansa laulele
jlon wirttä weisale
Lalli Hijdessa hihtelepi
lylyjnensä luistelepi
pijnan sawuhun sakiahan
sauwallansa satuttele
pirut pahoin pistelewät
helwetin heldehesä
sielu parca wajwailewat
pijnalewat hirujsesti
warjele sieldä mejtä
wacane Luoja
saata salihin taiwahassa
Ilohon ijankaickisehen
päästä häjyst maajlmasta.

Oli Hemme Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaupungissa
toinen Suomessa sikisi;
joka kaswo kaupungissa
se kaswo kanan munilla,
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla härillä
sanoi toinen toisellensa:
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss' on lapset ristimättä
waimot kirckoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiskat lapset, walshit waimot
kannoit kieltä kelwotoinda
lijkutit lihan pihanta:
Käwi tästä ruoka-Ruohti
ruoka-Ruohti, syömä-Saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen wyörytti siahan";
saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä
sanoi toinen toisellensa:
"jos sinä jäljelle jäänet
ja minä tapettanehen
kaijaakkosta munni luuni
sido silcki-säckisehen
pannen orit rekehen
kuin orit uupenewi
nijn pane härkä etehen;
josho härkä upunowi
sijhen kircko tehtänöhön."