Caswoi ennen caxi lasta toinen caswoi caalimaassa toinen Ruotzis yleni toinen Hämehen Heinrichi toinen Erichi kuningas sanoi Hämehen Heinrichi Erichillen welielensä: lähkäm maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen; sanoi sitt Erich kuningas Henrichillen weliellensen: änd on järvet jätämättä sulan on joki-kåwerån; pane warsat waliaisihijn suwi-kunnat suitzi suuhun pane corjut cohdallensan saata lastut sariallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat; he cohta ajaman läxit aijoit nijn päiwä keväistä caxi yctä järiestenzen; sanoi Erich kuningas Henrichillen weljellensän: jo täszä tulepi nälkä eikä syödä, eikä juoda, eikä purkua pidättä; on Lalli lahden tacana hyvä neuvo niemen pääs, sijnä me syömme, sijnä me juoma sinä purkua pidämme; sijttä sinne saatuansa Chertu kelwoton emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen, otti leiwän uunin päldä heitti penningit siallen otti kellrist olutta wieritti raha siallen; sijn on syönyt, sijn on juonut sijnä on purkua pitänyt; ne cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa; tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda ja tässä kävit ihmiset täss on syöty, täss on juotu tässä purkua pidetty; otitt heiniä hewosen heitit heitoja sijahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja sijahan otitt kellarist olutta wieritit sandaa siahan, lausui paimen patsahalda jo wainen walehteletkin! älä wainen uskokana! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha-suukuinen otti Lalli lackarinsa piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa; sanoj sittä uscollinen palewelia herranlensan: jo cumu tacana cuuluu ajango tätä hewoista? wastais Hämhen Heinrichi "jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongarita, kätke kiwen tacana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehn wetävi; cussa härkä uupunevi siihen circo tehtäkön cappeli rakennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaksi; palais toi cotia lalli lausui paimen patsahalda "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hiipan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit; sormuxen weti sormestans sormen suonet hiucakhtelit; näin tämän pahantapaisen pispan rackan raatelijan tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda. Caxi oli pyhä miestä caxi kansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa Ruotzist Eric riddarist yxi caswoi Ruotzin maalla toinen maalla wierahalla se oli herra Heinäricki waan joca Ruotzisa yleni se oli Ericki riddari Ruotzin cuuluisa cunigas sanoi herra Heinäricki Erjkillen weljellensä "Läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömällen pajkallen papittomallen kiwi-kirkkoja teittämähän cappelja rakendamahan" SijtteEricki riddari sanoi lausui, suin puheli: "weickoseni, waimon poika paljon on sinne mennehitä eij paljon palannehita enämbi ewännehitä;" nijn sanoi hän: "toki minä lähden, en tottele jos minä tapettanehan toinen jänewi iälelle" Sijtte herre Heinäricki sanoin lausui, suin puheli: "pilttiseni, pienoiseni wantti waxan corkuhujnen ota cariani codasta pane caria kohdallensa perällensi pieni cirja andurojllensa aseta ohjat suoniset ojenna pane ränget mursunluiset waliahat majawan-luiset harmen kuulan kahden puolen ota ahdilda orainen idulta isoi lihainen maata jouhi maltaisilda pane luocka kynnäppäinen haijullen hyvän hewoisen"; sijtten herra Hendericki aiella karattelepi wiinan pewoin wiritti jäliesänsä juoxemahan latoi se lauman laukijitta päänsä päällen lendämähän otsansa wirgottamahan karhu oli rauta-cahlehissa teri rautainen cukersi carhun rautaisen kidassa jänöin walcoinen hypitti edesänsä fildin päällä; niin sanoj pild pikuruinen wandi waaksahan korkuhuinen: jo minun tullepi nälkä; nijn sanoi herra Henderjki: "jo pian talvi tulepi Lalloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinä-huonehesta kaurat kaura-hingalosta heitä penningi siahan" paha waimo pannahinen sata-syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku patzahan nenästä: "jahca Lalloi cotihin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonesi sirgotelepi; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli cotihin walehteli wanha naara; "poikaseni, nuorembani, jopa on tässä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, syömä-Saksa otti olutta cellarista heitti tuhkia siahan heinät heinä-huonehesta kaurat kaura-hingaloista heitti tuhkia siahan"; nju siueni Lalloi lahtarinsa piilun pitkän kirwehensä lyckäsi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen cuijn talwisen jänösen Lalli hiihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitzi suxen tiestä sawu sauvacon piasta; sitten herra Henderjki sanoin lausui, suin puheli. jo Lalloi hiihtäjn tulepi pitkä keihäs kainalosza tunsi hän tuhon tulevan hätä-päivän päälle saawan ja sanoj: pildiseni, pienoiseni wandi waxahan corkuhujnen katzockas kiwen taega eij ole kilpeä kiweszä catzocos tacoa tammen warjosta hyvän hewoisen Kuhunga luuni lendelepi suoneni sirottelepi ne siinä werkahan wetelet sini-langoihin sitelet siwu kaicki kaunihista aseta oroin rekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakohon; kuhunga härkä tauwonnevi sijhen kircko tehtäkohön cappeli rakennettakohon herra Hendrikin nimehen"; tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta-cungahan nenähän sijhen herra Henderjki ensimmäinen haudattihin sijhen herran Hendrikin nimehen waan ei poika pickuruinen wandi waaxan korkuinen pyhän miehen peucalota sormia ison isännän kulda-sormuxen keralla ennen cujn kewät oli jhana jää oli järwestä sulanut niin sijtte kesä-sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli aalloissa aielli sormi pyhän urohon culda-sormuxen keralla ihmisillen nähtäwäxi tunnusmerxixi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle waipumahan eijkä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalota sormia isien isännän culda-sormuxen keralla Lalli pahin pakanoista julmin Juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran Henderjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kehräis torttiansa sanoin lausui, sujn puheli "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hyvän kypärän? Lalli nosti lackiansa hiuxet lackihin imewyit cajken kamaran keralla luikais luusta irrallensa caicki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paliaxi nahattomaxi cujn naudan pää paliahaxi pahan pannan; sen teki suuri Luoja salli wäkewä Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnassa pahasa piispa engelein kansa laulele jlon wirttä weisale Lalli hijdesä hiihtelepi lylyjnensä luistelepi piinan savuhun sakiahan sauwallansa satuttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sielu parca wajwailewat pijnalevat hiruisesti warjele sieldä meitä wacane luoja saata salihin taivahassa Ilohon ijankaickisehen päästä häijyst maajlmasta Oli Hemme Heinericko toinen Erichi riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen Suomessa sikisi, joka kaswo kaupungissa se kaswo kanan munilla, joka Suomessa sikisi Suomen suurilla härillä sanoi toinen toisellensa: "läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta Joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panit penningin siahan Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset walskit vaimot kannoit kieldä kelwotoinda lijkutit lihan pihanta: "käwi tästä ruoka-Ruotzi ruoka-ruohti, syömä-Saxa joi oluen tynnyristä weden viskasi siahan otti kakun kamarista kiwen vyörytti siahan"; saipa Lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa: "Jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehan kaijaakkosta munni luuni sido silkki-säckisehen pannen orit rekehen kuin orit uupunevi nijn pane härkä etehen, josso härkä uupunewi sijhen kirco tehtänöhön."