Caswoi ennen caxi lasta
toinen kasvoi Caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinrichi
toinen Eirichi kuningas
sanoi Hämehen Heinrichi
Eirichille weliensä:
lähkäm maita ristimähän
maillen ristimättömillen
paicoillen papittomillen;
sanoi sit Eirichi kuningas
Heinrichillen weliellensen
änd on järvet jätämättä
sulan on jåki-kåwerrå;
sanoi Hämehen Heinrichi
kyllä me kierräm kiuulon järwen
ymbäri koki-kåveron;
pane warsat waliaihisin
suwi-kunnat suitzi suuhun
pane carjut cohdallensan
saatat lastut sariallensan
anduroillensa awarat
perällensän pienet kirjat
he cohta ajamahan läxit
aioit nijn päiwä kewäistä
caxi yctä läriäistenzen;
sanoi Eirich kuningas
Heinrichillen weliellenszän:
jo tässä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda,
eikä purtua pidätä.
on Lalli lahden takana
hywä neuwo hieman pääs
sinä me syömme, sijnä me juomma
sinä purtua pidätämme;
siittä sinne saatuansa,
cherttu kelwotoin emändä
suitzi suuta cunnatoinda
kaijtti kieldä Kelwotonda;
sijtta Hämehen Heinrichi
otti heinä hewoisen
heitti penningit siallen
otti leiwän uunin päldä
heitti penningit siallen;
otti kellarist olutta,
wieritti raha siallen,
sijn on syönyt, sijn on juonut
sijnä on purtua pidättänyt;
ne kohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa;
tuo Lallin paha emändä
suitzi suuta connantoida
kaijtti kieldä kelwotonda
jo tässä käwit ihmiset
täss on syöty, täss on juotu
täss on purtua pidetty;
otti heinia hewoisen
heitti hietoja siahan;
otti kellarist olutta
wieritti sandaa siahan;
lausui paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin!
Älä wainen uskocaa!
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha-sukuinen
otti Lalli lackarinsan
piru pitkän keihähänsän
ajoi se herraa tacaa;
sanoi sittä uscollinen
palwelija herranllensan:
jo kumu tacana kuuluu!
ajango tätä hewoista?
Wastais Hämehen Heinrichi:
"jos eumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcot gonaarita
kätke suas kivviä warjon
cuuldele kivvein tacana
cuin mua luuni lumesta
ja pane härjän rekehen
härkä Suomehen vetäwi;
cussa härkä uupunevi
siehen circo tehtäköhön
cappeli rakettakohn
pappein saarnoja sanoa
cansan calken cuuldawaxi";
Palais tuo cotia Lalli
Lausui paimen patzahalda;
"cuusta Lalli takin saanut
mies paha hyvän kypärän
pispan hiipan hittähisen!"
Sitä Lalli murhatoinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit;
sormuxen veti sormestans
sormen suonet liucahtelit;
näin tämän pahantapaisen
pispan rackaa ratelian
tuuli costo corkialda
maku maailman waldialda.

Caxi oli pyhä miestä
caxi cansan ruhtinasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddalist
yxi caswoi Ruotzinmaalla
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinneliset
yxijn wolliset ylenit
Lapsi maalda wierahalda
Se oli herra heinärveki
waan joka Ruotzis ylen
Se oli Erichi cuningas
Ruotzin cuuluisa cuningas
sanoi herra heinärickus
Erjkillen weljellensä:
"Läckämme Hämehen maallen ristimättömällen
Paikallen papittomallen
kiwi-kirkoja tiettämähän:"
sjitte Ericki 'ridari
sanoin lausui suin puheli
weickoseni, waimon poica
paljon on sinne menneita
ei paljon palanneita
enämbi ewännenitä
ni sanoi hän:
"tuki mjna lähden, en tottele
jos mina tapettahehan
toinen jänewi jälelle"
siittä herra Heinäricki
sanoin lausui suin puheli.
"piltiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pahe corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurojllensa aseta
ohjat suoniset ojenna
pane ränget mursanluiset
waliahhat majawan-luiset
harman kaulaa kahden paolen
ota orhilda oroinen
javialta soi lihainen
maata jouhi maldaisida
pane luocka kynnärpäinen
harjallen hywän hewoisen";
sitten herra heinäricki
aiella karuttelepi,
wirman peuroin wiritti
jäliensänsä juoxemahan
latoi se lauman laulailtta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirguttamahan
carhu oli rauta-cahlehissa
teri rautainen kukersi
carhun rautaisen kido
jänöin walkoinen hypitti
edessänsä filolin päällä
ni sanoi pildi picuinen
wanki waxahan korkuinen
jo minun tullepi nälkä;
ni sanoi herra heinderiki:
jo pian taloi tulepi
Lalloila on takoa lahden
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningit siahan
heinät heinä-huonehesta
caurat caura-hingalosta
heitä penningit siahan";
paha waimo pannahinen
sepä kirkui kiukahalda
parku padzahan nenästä:
jahka Lalloi cotihin saapi
wielä se suu luunsi luistelepi,
wielä päänsi päristelepi";
sitte herra Heinderki
kijrohti talosta poies;
Lalloi cuin tuli kotihin
walehteli wahna naara:
"poikaseni, nuorembani,
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, syömä-saxa
otti olutta cellarista
heitti tuhkva sijahan";
niin siwui Lalloi lahtarinsa
piilun pitkän kirwehensä
lyckaisi lylyn lumellen
cuiju oli wuoldu vuoleskeldu
syöxi kalhun kalja maallen
cuin talwisen jänösen
Lalloi hihti hirmuisesti
lyly suitzi suoxien tiestä
sawu saatacon siasta;
sitten herra Henderjki
sanoin lausui suin puheli:
jo laului hiihtäjn tuleepi
pitkä keihäs kainalusza
tunsi hän tuhon tulewan
hätä-paivan päällen saavua
ja sanoi:
"pildiseni piennoisein
wandi waxahan corkuhujjnen
katzakas kiwen taeja
eij ole kilpea kiweszä
catzocos tacoa tammen
warjost hywän hewoisen
kuhunga luuni lendelepi
ne sinä wercohon wetelet
sini langoihin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta avoin rekehen
kuhunga härkä tauwonepi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohon
herra Heinderikin nimehen"
tusa on härk tauwohuna
Nousiaisten hieta-maallen
hietä congahan nenähän
sijhen herra Henderjki
Ensimäjnen haudattihin
kirkco herran Henderickin nimehen
wandi waaxahan corkuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucaloita
sormia isoin isannäru
kulta-sormuxen keralla
ennen kujn kewat oli jhana
jää oli järvesta sulanut
niin sijtte kesä-sydännä
pienen jään paluisen päällä
tuuli alloisa aielli
sormi pyhän urohon
ihmisillen nähtäwäxi
tunnus-merkiksi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tullemahan
Pyhän miehen peucaloita
sormia ison isännän
culda-sormuksen keralla
Lalloi pahin pacanoista
julmin juudasten seasta
joca tappoi Pyhän miehen
piispan herran Heinderickin
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa ilkiähän
meni kildinä kotihin
waimo kehräis torttiunsa
sanoin lausuj; suin puheli:
"mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän"
Lalloi nosti lackiansa
Hiuxet lackihin imewyit
calcen camaran keralla
läiköis luusta irrallensa
caikci callosta erannui
tuli turpa turwattomaxi
pää paha pahiaxi
nahattomaxi cujn naudanpää
paliahaksi pahan panna;
sen teki suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
ihmehexi isoixi
tunnus merkiksi jaloixi
mutta nyt on piispa ilosa
Lalloi piinassa pahassa
Pispa engeleiden cansa laulele
ilon wirtta weisaile
Lalloi hijdessä hihtelepi
Piihan sawuhun satuttele
Pirut pahoin pistelewät
helwedin heldehessä
sielu parca wajwailewat
pijnalewat hirjusesti
warjele silda meitä
wacane Jumala esta
totinen Luoja
saata salihin taiwahasa
ilohon ijankaickihisen
Päästä häjyst maailmasta

Oli herime Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi caupungissa
toinen Suomessa sikisi,
joka kaswoi kaupungissa
se kaswoi kananmunilla
joka Suomessa sikisi
sanoi toinen toisellensa
"läckämästä lähi-maille
Paikojlle papittomille
joss' on lapset ristimättä
waimot cirkoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan
laiskat oli lapset, walskit waimot
kannoit kielta kelwotonta
liikutit lihan pahinta:
"käwi tästä ruoka-ruohti
ruoka-Ruohti, syömä-saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kaku kamarista
kiwen wyörytti siahan";
salpa Lalloi aapurinsa
piru pitkän keihähänsä;
sanoi toinen toisellensa:
jos sinä jälille jäänet
ja minä tapettahehen
kurjakosta munni luuni
sidö sileki säckisehen
panen orihin rekehen
kuin otit uupunewi
nijn pane härkä etehen;
josso härkä uupunowi
siihen kircko tehtäköhön"