Casvoi ennen caxi lasta
toinen casvoi caalimaassa
toinen Ruotxis yleni
toinen Hämehen Heinrichi
toinen Erichi kuningas;
sanoi Hämehen Heinrichi
welelensä Kuninchaalle:
iouda maita ristimähän
mailles ristimättömillen
paicoille papittomillen;
sanoi sitt Erichi kuningas
Heinrichille weliellensen:
On järvet jätämättä
sulan on joki-kåwerrå
vastas Heinrichi Pyhä:
Kyll'me kiertäm Kuolonjärven
ymbärj Koko kåwerån
pane warsal waljahaisihijn
suitsi suuhun suiahutas
pane carjat cohdallensan
anduroillensan aujarat
perällensän pienet kirjat;
He cohta ajaman läxit
caxi yctä järiästenzen
aioit nijn päivä keväistä;
sanoi Erichi kuningas
Heinrichillen welielenzän:
jo täszä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda,
eikä purtua pidättä;
Oli Lalli-herra lahdella
hyvä tupa hieman pääs,
siinä syömme, siinä juoma
siinä purtua pidämme;
siitä sinne saapuessa
Chertu tarmocas emändä
sanoi sanan topacan:
sijttä herra Heinrichi
ota heinä hewoisen
heitä penningit siallen,
juo oluta kultahista
wieritä raha siallen;
Sijn on syöty, sijn on juotu
sijn purtua pitänyt;
he cohta ajohon läxit;
tuli her-Lalli cotia;
tuoi Lallin kelpo emändä
sanoi sanan satunnoisen
käijtti kieldä cipakcaa:
jo tässä käwit ihmisil,
wieriti sandaa siahan
otit kellarist oludd,
heiti hietoja siahan
täss on syöty, täs on juotu
tässä purtua pidetty,
otitt heiniä hewoisen,
lausui paimen patzahalda:
Jo nainen walehteletkin!
Älä nainen uskocana!
Lalli se woimakas
sekä vahwa-vardinen
otti herta lackarinsa
pitkän keihähänsän
ajoi hän herraa tacaa;
sanoi sittä uscollinen
palwelia herrallensan
jo kumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
wastais Hämehen Heinrichi:
"Jos cumu cuuluu tacana
aja nopiast tätä hewoista
carcuhun gangistu."
aiuti kelwotonda
kätki carkuhun warjon kiwen
cuuldelen kiwein tacana
piäxämist Pyhän-miähen;
ceräis pyhät luut lumesta
pani härjän rekehen
härkä Suomehn wetäisi;
cussa härkä uupunevi
siehen kirco rakettihin
cappeli tehtäisin
pappein saarnoia sanoa
cansan caiken cuuldawaxi
palas tuoi cotia Lalli
lausui paimen patzahalda:
"cuusta Lalli lakin saanut
mies hyvän kypärän
pispan hiipan hirtähinen?"
sittä Lalli wäkivahua
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucahtelit;
näin tämän pacanan
piispan rackaan suistajan
tuuli costo Corkialda
maxo maailman waldialda

Caxi oli pyhä miestä caxi cansan cäskijätä
risti-weljestä riwaccaa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Swean maalla
toinen maalla celtiäin
pijan caswoit pinnalliset
yxijn woilliset yleni
se oli herra Heinäricki
lapsi maalda wierahalda
se oli Ericki cuningas
waan joca Ruotzisa yleni
Swean cuuluisa cuningas
sanoi pyhä Heinärickus
Erijkillen weljellensä:
Läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papittomallen
kiwi-kirckoia tiettämähän
cappelja rakendamahan";
sijttä Ericki Riddari
sanoi lausui suis puheli:
weickoseni, waimon poica
"tuhansia on sinne mennehitä
eij palannehita yhtähä
kaikki cuoluita"
nijn sanoi hän:
"toki mjnä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jänewi jälelle"
sijttä herra Heinäricki
sanoin lausui, suis puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane coija cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurujllensa aseta
olijat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harwan kaulan kahden puolen
ota orhildo oroinen
idulta isoi likainen
maata jouti maldaisilda
pane luocka kynnäppäinen
harjallen hyvän hewoisen;
sijtten pyhä Henderiki
siellä karuttelepi
winhoin peuroin wiritti
jäliensä juoxemahan
latoi se lauman laulajitta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carku oli rauta cahleisa
teri rautainen kukersi
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edessänsä fildin päällä;
njn sanoi pildi pikuruinen
waneli waaxahan korkuhuinen:
jo minun tulepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki:
"jo pian taloi tulepi
Lalloila on talo lähel
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan;
heinät heinä-huonehesta
caurat caura-kingaloista
heitä penningi siahan;
waimo lallinlainen
sata-syöjä suppehinen
sepä kirkui komeast
lauleli pazahan nenästä:
"lahca Lalloi cotihin saapui
sulle olutta tarjoapi
wielä leiwän lewittävi
heinät hewol heittelemi"
sitte herra Henderjki
lähti taloista poies
Lalloi-herra tuli cotihin
certoili wanha rouwa:
"poicaseni nuorembani
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotsi, syömä-Saxi
otin olutta kelläristä
heitti tuhkia siahan
heinät heinä-huonehista
heitti tuhkia siahan"
nijn haci Lalloi lahtarinsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuiju oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi kalhun kalia maallen
cuijis talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoxi winhiästi
tuli suitsi sucxen tiestä
sawu sauvacon siastai
sitten herra Henderjki
sanoin lausui suis puheli
lepi jo Lalloi hihtä ja tuli
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulevan
hätä-päiwän päällen saawa
ja sanoj:
"pildiseni piennoiseni
wandi waxahan corkuhujnen
katzockus kiwen taega
eij ole kilpeä kiwestä
catzocos tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
piloa pyhälle Pispalle"
pildinen piennoinen
wandi waxahan corkuhujnen
katzockas kiwen taega
kuhunsa luud laudelepi
suonet sirottelepi
ne siinä werkahan wetelet
sini-langoin sitoilee
sivu kaicki kaunihista
asetteli aroin rekehen
kuhunga härkä tauwonewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettehin
pyhän Hendrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Pargahisten hieta-maahan
hieta-cangahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensjmäjnen haudattihin
kircko myöskjn rakettihin