Caswoi ennen caxi lasta toinen kaswoi taalainmaassa toinen Ruotzis yleni toinen Hämehen Heinnichi toinen Erichi kuningaz sanoi Hämehen Heinnichi Richillen weljelensa: lähkäm maita ristimähän maillen ristimättomille paicoille papittomili sanoi sitt Erichi kuningas Heinrichillen weliellensä; jät on jänneet jätämättä sula on jåki kåreena; sanoi Hämehen Heinnichi: kyllä me kierräm kunilonjärwen pane warsat waliaihisin suukunnat-kunnat suitzi suuhun pane carjat cohdallenssan saatat lastut sanallensa anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat; sijtte Erichi kuningas lausui: "weickoseni, waimon poica paljon on sinne mennehitä ei paljon palanneita toki menä lähde, en tottele jos minä tapettamahan toinen jävevi jälelle" he cohta ajaman laxit aijait nijn päiwä kewäistä caxi yhta järiastenszen; sanoi Erich kuningas: jo tässä tulepi nälkä eikä syödä, eikä juoda, eikä purtua pidättä; on Lalli lahden tacana hyvä neuwo siemen pääs, sin me syömme, sijnä me juoda sin purtua pidämme; sijtä sinne saatuansa Cherlu kelwoton emändä suitzi suuta ainnatainda keijtti kieldä kelwotoinda; syittä Hämehen Heinnichi åtti heina hewoisen heitti penningit siallen, otti kellarist olutta wieritti raha siallen; sijn on syänyt sijn on juonut sijnä on purtua pidättänyt; tuli Lalli kotiansa; tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta celwotonda ja tässä käwit ihmiset täss on syöty, täss on juotu täss on purtua pidätty Lausui nainen patzahalda: jo wainen walehteletkin! älä wainen uskocana! Lalli se paha-sukuinen otti Lalli lackavinsan piru pitkän keihähänsä ajoi se heit tacaa; sanoi sittä uscollinen palvelija herrällensän: jo kumu tacana cuuluu! ajango tätä hewoista? wastais Hämehen Heinirici: "Jos aimu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcat gongaita, kätke kueieen tacana coin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehen wedäwi; cussa härcä uupanee siihen cirko tehtäkän capeli rakennettakohn" lausui paimen patzahala "custa Lalli lakin saanut mies paha hywän kypärän pispa hipan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen läkin päästäns tawoitti hiukset ne himachtelit; sumuken weeli saimestans samen suanet liucachtelit; näin tämän pahatapaisen pispan rackan ratelian tuuli casto corkialda maxo mailman waldialda Caxi oli Pyhä miestä caxi cansan ruhtjnasta ristiveljestä jaloa Ruotzist Erici kuningas yxi caswoi Ruutzin maalla toinen maalla wierahalla se oli herra Heinäricke sanoi herra Heinäricke sanoi herra Heinärikens Erjkillen weliellensä Läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömällen Paikallen Papittomallen kiwi kirkkoia tekemähän cappeleja rakendamahan sijtte Erici kuningas sanoin lausui suin puheli weickoseni waimon poica paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämbi ewännehita nijn sanoi hän toki mennä lähden en tottele jos minä tapettanehan toinen jäänewi jälelle sitte herra Heinäricke pilttiseni pienaiseni wantti waxan corkuinen ota cariani codasta pane carja cahdallensa perällensi pieni kirja andurajllensa asetta ohjat puaniset oijenna pane sänget mursunluiset ota ahdilda orainen iduilta isai lihainen maata jauhi maldaisilda pane luokca kynäppäinen haijuillen hyvän hewoisen sijtte herra Hendericki ajella karauttelepi wiiman peuroin wiritti jäliensän juaxemahan latui se lauman laulaitta päänsä päällen lendämähän otsansa weigottamahan carhu oli rauta gahledissa jänöin walcoinen hypitti edessänsä tildin päällä njn sanoi pildi pikuhuinen jo minun tullepi nälkä njn sanoi Pyhä Hendericki jo pian talvi tulepi Lallailla on takaa lahden ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heiniä huonehesta caura kaura hingalista paha waimo pannahinen sata syöjä sappehinen perä kirkui kiukahalda parku pazahan nenästä jahca Lalloi cotihen saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä pääsi päällystelepi suonesi sirottelepi sitte herra Henderci kijruhti talosta poies Lalloi ain tuli kotihin walehteli wanha nauta poikaseni nuorembani jopa on tässä sitten käynyt RuokaRuotz Syömä Saksa otti oluta kellarista heitti tuhkia siahan heinät heinä huonehesta kuurat kaurakunkaloista nijn siwen Lalloi lahtuansa lijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen ain oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen Lalli hiihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitzi suxen tiestä sawu sahvacon piasta sitte herra Henderjki sanoin lausui suin puheli jo Lalloi hihtäjn tullepi pitkä keihäs cainalosza tunsi hän tuhon tulewan hätäpäiwän päällen saawa pildiseni pienoiseni katzockas kiwen taega eij ole kilpeä kiwesza catzokos tocoa tammen wajjosta hywän hewoisen kuhunga luuni lendelepi suoneni sirottelepi werkahan wetelet sini langoihin sitelet siwu kaicki kaunihista aseta aroin rekehen sijtä härkä pandakohon kuhunga härkä tauwonnewi sijhen kircko tehtäköhön herra Henricken nimehen tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta maahan hieta cungahan nenähän sijhe herra Henderjki ensimmäinen haudattihin kirko myöskjn rakettihin sijhen herra Hendrikin nimehen ennen cuija oli kewät jhana jää oli järwestä sulanut nijn sijtte kesa sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli allaisa aielli culdasormuxen keralla ihmisillen nähtäwäxi tunnusmerkixi jalloxi jutta eij suonut suuri luoja eikä sallinut jumala weden alle waipumahan eijka huckahan tulemahan Pyhän miehen peuckalosta Lalli pah ein pakanoista julmin juudasten seasta joca tappo pyhän miehen otti korkiain kypärän pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa ilkiähän meni kildinä kotihin waimo kehräis torttiansa Mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hywän kypäran Lalli nosti lackiansa hiuxet lackihin imenyit cajken camaran keralla luikais luusta irallensa caicki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paliaxi nahattomaxi cujn naudan pää paliahaxi pahan pannan sen teki suuri luoaja salli wäkewa Jumala ihmehexi isoixi tunnusmerkixi jaloixi mutta nyt on piispa jloisa Lalli pijnasa pahasa pisp engelein kansa lauleli jlon wirttä weisale Lalli Hijdessa hihtelepi lylyjmensä luistelepi pijnan sawuhun sakiahan sauwallansa saxuttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sielu parca waiwalewat pijnailevat hirjuisesti warjele sieldä mejtä wacane luoja taiwahassa ilohon ijankaickisehen päästä häjyst maajlmasta Oli Hemme Heinericko toinen Erici riddari toinen kaswoi kaupungissa se kaswo kanan munilla joka Suomessa sikisi Suomen Suurilla härillä sanoi toinen toisellensa låckämastä lähimaille paikoille papittomille joss on lapset ristimättä waimot kirckohon ottamat joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panin penningin siahan laiskat oli lapset lallolassa laiskat lapset walskit waimot kunnoit kieldä kelwodonda lijkutit lihan pihanta käwi RuokaRuhti Syömä Saksa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan saipa lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsa sanoi toinen toisellensa jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettamahan karjaakossa munni luuli sido silcki säckisehen panne orit rekehen kuin orit merenewi nijn pane härka etehen josso härka upunowi sijhen kirko tehtäköhön