caswoi enen caxi lasta toinen caswoi caalimaassa toinen ruotzis yleni toinen hämehen heinrichi toinen erichi kuningas sanoi hämehen heinrichi erichillen weliellensä läkäin maita ristmähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen sano sitt' erich kuningas heinrichille weliellensän änd on järvet jätämättä sulan on joki kåwerrå sanoi hämehen heinrichi kyllä me kierrän kiuulon järwen ymbäri joki kåwerrån pane warsat waliahi sin suvikunnat suitzi suuhun pane curjua cohdallensan saata lastut sarallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat ne cohta ajaman läxit ajoit niin päivä keväistä caxi yötä järjästenszen jo täszä tulepi nälkä eikä syödä eikä juoda eikä purtuja pidättä on lalli lahden tacana hywä neuwo niemen pääs siinä me syömme siinä me juome sinä purtwa pidämme sijtä sinne saatuansa chertu kelwoton emändä suitzi suuta cunnatonda keitti kieldä kelvotonda sijttä hämehen heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen otti leiwän uunin päldä heitti penningit siallen otti kellarist olutta vieritti raha siallen sijn' on syönyt sijn on juonut tässä on purtua pidetty otitt heiniä hewoisen heitit heitoja siahan otit leipä uunin pääldä heitit hietoja siahan otit kellarist olutta wieritit santaa siahan lausui paimen patzahalda jo wainen uskocana lalli se pahatapainen sekä myös pahasuukuinen otti lalli lackarinsan piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa sanoi sittä uscollinen palwelija herallensan jo cumu tacana cuuluu ajanco tätä hewoista vastas hämehen heinrichi jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gonsatita kätke kiween tacana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä suomehen wetawi cussa härkä uupenewi siihen kirco rakennettakohan pappein saarnoja sanoa cansan caiken cuuldawaxi palais toi kotia lalli lausui paimen patzahalda cuusta lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hiipan hitähinen sittä lalli murha toinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit sormuxen weti sormestans sormen suonet liucachtelit näin tämän pahantapaisen pispan rackan ratelian tuuli casto corkialda maxo maailman waldialda caxi oli pyhä miestä caxi cansan ruhjnasta ristiweljestä jaloa ruotzist eric riddarist yxi caswoi pinnelliset yxin wailliset yleni lapsi maalda wierahalda se on herra heinäricki waan joca ruotzissa yleni se on ericki riddari ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra heinäricki erickillen weljellensä läckämme hämehen maallen maalle ristimättömällen pajkallen papittomallen kiwikirckoja tiettämähän cappelja rakendamahan sijtte erickiriddari sanoia lausui suin puheli weickoseni waimon poika paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämbi ewännehitä njn sanoi hän toki minä lähden en tottele jos minä tapettahenehen toinen jänewi jiälelle sijtte herra heinäricki sanoin lausui suin puheli pilttiseni pienniseni wantti waxan corcuhujnen ota cariani codasta pane carja cohdallensa perällensi pieni kirja anduroillensa aseda ohjat suoniset ojenna pane länget mursunluiset waliahat majawan luiset harmen kuulan kahden puolen ota antilda orainen iduita isoi lihainen maata joutui maldaisilda pane luocka kynnäppäinen harjollen hywän hewoisen sijtten herra hendericki aiella karuttelepi wilman peurain wintti jäliesänsä juoxemahan latoi se lauman laulajtta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carhu on rautacahlehisa teti rautainen kukersi karhun rautaisen kidassa jänöin walcoinen hypitti edesänsä tildin päällis njn sanoi pildj pikuruinen wandi waaxahan korkuhuinen jo minun tullepi nälkä nijn sanoi herra henderjki ja pian taloi tulepi lalloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinä huonehesta caurat kaurahingaloista heitä heitä penning siahan paha waimo paunahinen satasyöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku pazahan nenästä jatica lalloi cotihin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonesi sirgotelepi sitten herra henderjki kiruhti taloista poies lalloi cuin tuli cotihin walehteli wanha naara poikaseni nuorembani jopa on tässä sitten käynyt ruokaruotzi syömä saxa otti olutta kellarista heitti tuhkia siahan heinät heinähuonehista kaurat kaurahingaloista heitti tuhkia siahan njn siwui lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen cuijn talwisen jänösen lalli hiihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitzi suxen tiestä sawu sauwacon piästä sitten herra heinderijki sanoin lausui suin puheli jo lalloi hihtäin tullepi pitkä keihäs kainaloßa tunsi hän tuhon tulewan hätäpäiwät päällen saawan ja sanoj pildiseni piennoiseni wandi waxahan corkuhujnen siwu kaicki kaunihista aseta orin rekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakohon kohonga härkä tauwonnewi sijhen kircko tehtäköhön cappeli rakennettakohon herra hendrikin nimehen tosa on härkä tauwonuna nousiaisten hietamaahan hietacungahan nenähän sijhen herra henderjki ensimmäinen haudattiin oli hemme heinericko toinen ericki riddari toinen kasvoi kaupungissa toinen suomessa sikisi joka kaswo kaupungissa se kaswo kananmunilla joka suomessa sikisi suomen suurilla härillä sanoi toinen toisellensa läckämästä lähimaille paikoille papittomille joss' on lapset ristimättä waimot kirkkoon ottamatta joit oluen tynnyristä panit penningin siahan laiskat on lapset lallolassa kannoi kieldä kelvotonta cijkutit lihan pihanta kävi tästä ruokaruotsi syömä saksa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan saipa lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen kaijaakkosta munni luuni sido silcki säckisehen pannet orit rekehen kuin orit uupunevi nijn pane härkä etehen jossa härkä uupunewi sijhen kircko tehtänöhön.