caswoi ennen caxi lasta toinen casvoi caalimaassa toinen ruotsis yleni toinen hämehen heinrichi toinen erichi kuningas sanoi hämehen heinrichi welielensä kuninchaalle jouda maita ristimähän mailles ristimättömillen paicoille papittomillen sanoi sitt erichi kuningas heinrichille weliellensen on järvet jätämättä sulan on joki-kåwerrån pane pane warsal waliaihisiin suitsi suuhun sujahuta pane carjat cohdallensan saatat lastut sarellansan andureillensan aujarat perällensä pienet ciriat he cohta ajaman läxit caxi yctä järiästenzen aioit nijn päivä keväistä sanoi erichi kuningas heinrichillen welielenzän jo täszä tulepi nälkä eikä syödä eikä juoda eikä purtua pidättä oli lalli-herra lahdella hyvä tupa hieman pääs siinä me syömme siinä juomme siinä purtua pidämme siitä sinne saapuessa chertu tarmokas emäntä sanoi sanan topacan sijtä herra heinrichi ota heinä hewoisen heitä penningit sijallen juo olutta kultahista wieritä raha siallen sijn on syönyt sijn on juonut sijn purtua pitänyt he cohta ajohon läxit tuli her-lalli cotia tuoi lallin kelpo emändä sanoi sanan satunnaisen käijtti kieldä cipakcaa jo tässä käwit ihmisil wieritti sandaa siahan otit kellarist oludda heitti hietoja siahan tässä on syöty täss on juotu täss on purtua pidetty otitt heiniä hewoisen lausui paimen patzdahalda jo nainen walehteletkin älä naineen uskocona lalli se woimakas sekä vahva-vardinen otti herra lackrarinsa pitkän keihähänsän ajoi hän herraa tacaa sanoi sittä uscollinen palwelin herranlensan jo kumu tacana cuuluu ajango tätä hewoista wastais hämehen heinrichi jos cumu cuuluu tacana aja nopiasttätä hewoista ciarcuhun gangista aiuri kelwotonda kätki carkuhun warjon kiwen cuuldelen kiwein tacana piäxämist pyhän-miähen ceräis pyhät luut lumesta pani härjän rekehen härkä sumehn wetäisi cussa härkä uupunevi siehen kirco rakettihin cappeli tehtäisin pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi palas tuoi cotia lalli lausui paimen patzahalda cuusta lalli lakin saanut mies hywän kypärän pispan hiipan hirtähinen sillä lalli wäkivahva lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit sormuxen weti sormestans sormen suonet liucachtelit näin tämän pacanan piispan rackaan suistajan tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda caxi oli pyhä miestä caxi casan cäskijätä risti-weljestä riwaccaa ruotzist eric riddarist yxi caswoi swean maalla toinen maalla celtiäin pijan caswoit pinnalliset yxijn woilliset ylenit se oli herra heinäricki lapsi maalda wierahalda se oli ericki cuningas waan joca ruotzissa yleni swean cuuluisa cuningas sanoi pyhä heinärickus erickjllen welje weljellensä läckämme hämehen maallen ristimättömällen paikallen papittomallen kiwi-kirckoja tiettämähän cappelja rekendamahan sijtä ericki riddari sanoin lausui suis puheli weickoseni waimon poica tuhansia on sinne mennehitä eij palannehita yhtäcähän kaikki cuoluita nijn sanoi hän toki minä lähden en tottele jos minä tapettanehan toinen jänewi jälelle sijttä herra henärichi sanoin lausui suis puheli pilttiseni pienoiseni wantti waxan corkyhyinen ota cotiani codasta pane coija cohdallensa perällensi pieni kirja andurujllensa aseta olijat suoniset oienna pane rängel mursunluiset waliahat majawanluiset harwan kaulan kahjen puolen ota orhildo oroinen iduilta isoi likainen maata johimaldaisilda pane luocka kynnäppäinen harjallen hyvän hewoisen sijtten pyhä hennderiki siellä karuttelepi winhoin peuroin wiritti jäliensä juoxemahan latoi se lauman laulajitta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carku oli rauta cahleisa teri rautainen kukersi carhun rautaisen cidassa jänöin walcoinen hypitti edessänsä fildin päällä njn sanoi pildi picuruinen waneli waaxahan korkuhuinen jo minun tulepi nälkä njn sanoi herra henderjki jo pian taloi tulepi lalloila on taloi lähel ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinähuonehesta caurat caurahingaloista heitä penningi siahan waimo lallinlainen satasyöjä sappehinen sepä kirkui komeast lauleli pazahan nenästä lahea lallo cotihn saapui sulle olutta tarjoaoi wielä leiwän lewittäwi heivatat hewol heittelepi sitte herra henderijki lähtt taloista pois lalloi herra tuli cotihin certoili wanharouwa poicaseni nuorembani jopa on tässä sitten käynyt ruokaruotsi syömä-saxi otin olutta kellarista heitti tuhkia siahan heinät heinä huonehista heitti tuhkia siahan nijn haci lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuiju oli wuolda wuoleskeldu syöxi kalhun kallia maallen cuijis tawisen jänösen lalli hihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitsi sucxen tiestä sawu sauvacon siasta sitten herra henderjki sanoin lausui suis puheli jo lalloi hihtäjä tulepi pitkä keihäs kainalosza tunsi hän tuhon tulevan hätäpäiwän päällen saawa ja sanoj pildiseni pienoiseni wandi waxahan corkuhuinen katzocos kiwen taega eij ole kilpeä kiwestä catzocos tuloa tammen warjosta hywän hewoisen piloa pyhälle pispalle pildinen pienoinen wandi waxahan korkuinen katzokas kiwen taegaa kuhunsa luud laudelepi suonet sirottelepi ne siinä werkahan wetelet sinilangoin sitoille sivukaicki kaunihista asetteli aroin rekehen kuhunga härkä tauwonewi sijhen kircko rakettehin cappeli rakettehin pyhän hendrikin nimehen tosa on härkä tauwonuna pargahisten hietamaahan hietacangahan nenähän sijhen herra henderjki ensimmäinen haudattihin kircko myoskjn rakettihin sijhen herran hendrikin nimehen waan ej poica pikkuruinen keexinyt lumen sisäldä pyhän miehen peucalota sormia isoin isännän kulda sormuxen keralla ennen kuin kesä sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli alloissa ajeli sormi pyhän urohon culdasormuxen keralla ihnsillen nähtäwäksi tunnusmerkixi jaloxi jotta eij suonut suuri luoja ejkä sallinut jumala weden alle waipumahan ahtin ahnaan sijoille ejkä huccahan tuleman pyhän miehen peucalota sormia ison isännän culda sormuxen keralla lalli wahwin pacanoista wäcewin aian suwusta joca pyhän miehen pispa herran henderjkin otti korkian kydärän pyhän urhon pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa comiaan meni kildinä kotihin waimo kehräis torttiansa sanoin lausui suuin puheli mistä on lalli lakin saanut mies iso hyvän kypärän lalli nosti lackiansa hiuxet lackihin meewgit cajken camaran keralla läikuis luusta irrallensa caicki calosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paliahaksi nahattomaxi cujn haudan pää paliaxi panna sen teki suuri luoja salli wäkewä jumala imehexi isoixi tunnus merkixi jaloxi mutta nyt on pispa ilosa lalli manalan majlla pispa engelein kansa laulele ilon wirttä weisale lalli hijdessä hihtelepi lylyinensä luistelepi mahan maahan macailepi sielu parca majaileuvat warjele sieldä meijtä wacane jumala estä totine luoja saata salijkin taiwahasa ilohon ijänkaikkisehen päästä häjyit maajlmasta oli hemme heinericko toinen ericki riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen fenniassa sikisi joka kaswo kaupungissa se kaswo kananmunilla joka wandauassa sikisi suomaan suurilla härillä sanoi toinen toisellensa läckämästä lähimaille paikoille papittomille joss on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta voi oluen tynnyristä pani penningin siahan ladoi heiniä ladosta pani penningin siahan wahwat oli lapset lalloilassa vahvat lapset kauniit waimot kannoit kieltä karkea lijkutit lihan heicon käwi tästä ruoka ruohti syömä saxi joi oluen tynnyristä weden kaadoi siahan söi kakun kamarista kiwen wiskasi siahan saipa lallo naapurinsa pirkan pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa jos sinä jäljille ja minä tapettanehan korjaakkosta munni luuni sido silcki säccisehen pane orihin rekehen cuin orit uupunewi nijn pane härkä etehen jossa härkä upunowi sijhen kircko tehtänöhän