caswoi ennen caxi lasta toinen caswoi caalimaassa toinen ruotzis yleni toinen hämehen heinrichi toinen erichi kuningas sanoi hämehen heinrichi erichillen welielensä lähkän maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen sanoi sitt' erich kuningas henrichillen welielensä änd' on järvet jätämättä sulan on jokikåwerrå sanoi hämehen heinrichi kyllä me kierräm kiuulon järwen ymbärj jokikåwerrån pane warsat waliaisijn suwikunnat suitzi suuhun pane corjut cohdallensan saata lastut sarjallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat he cohta ajawan läxit aijoit niin päiwä cewäistä caxi yötä järästenßen sanoi erich kuningas heinrichillen welielenßän jo täßä tulepi nälkä eikä syödä eikä juoda eikä purkua pidättä on lalli lahden tacana hyvä neuwo niemen pääs sijnä me syömme sijnä me juomme sinä purkua pidämme sijtä sinne saatuansa chertu kelwodon emändä suitzi suuta cunnatoinda keijti kieldä kelwotoinda sijttä hämehen heinrichi otti heinä hewoisen otti leiwät uunin pääldä heitti penningit siallen otti kellarist olutta wieritti raha siallen sijn on syönyt sijn on juonut sijnä on purkua pitänyt he cohta ajohon läxit tuli lalli cotiansa tuoi lalun paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieltä kelwotoinda ja tässä käwit ihmiset täss on syöty täss on juotu tässä purkua pidetty otitt heiniä hewoisen heitit heitoja siahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja siahan otitt kellarista olutta wieritit sandaa siahan lausui paimen patzahalda jo wainen walehteletkin älä wainen uscocana lalli se pahatapainen sekä myös paha suukuinen otti lalli lackarinsan piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa sanoj sittä uscollinen palwelija herranlensan jo kumu tacana cuuluu ajango tätä hewoista vastais hämehen heinrichi jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongarita kätke kiween takana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä suomehn wetäwi cussa härkä uupuenewi siihen kirco tehtäköhn cappeli rakennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi palais toi cotia lalli lausui paimen patzahalda cuusta lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hiipan hirtähinen sittä lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit sormuxen veti sormenstans sormen suonet liucachtelit näin tämän pahantapaisen pispan rackan ratelijan tuuli casto corkialda maxo maailman waldialda caxi oli pyhä miestä caxi cansan ruhtjnasta ristiweljestä jaloa ruotsist eric riddarist yxi caswoi ruotzinmaalla toinen maalla wierahalla pijan kaswoi pinnelliset yxin woilliset ylenit lapsimaalda wierahalda se oli herra heinäricki waan joca ruotzisa yleni se oli ericki riddari ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra heinäricki ericillen weljellensä läckäm me hämehen maallen paikallen papittomallen kiwikircoja tiettämähän cappelja rakendamahan sijtte ericki riddari sanoin lausui suin puheli weickoseni waimon poica paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämbi ewänneihitä nijn sanoi hän toki minä lähden en tottele jos minä tapettanehan toinen jänewi iälelle sijtte herra heinäricki sanoin lausui suin puheli pilttiseni pienoiseni wantti waxan corkuhujnen ota carjani codasta pane carja cohdallensa perällensi pieni kirja andurojllensa aseta ohjat suoniset ojenna pane ränget mursunluiset waljahat majawanluiset harmen kuulan kahden puolen ota ahtialda orainen iduita isoi lihainen maata jouhi maldaisilda pane luocka kynnäppäinen haijullen hyvän hewoisen sijtten herra hendericki aiella karuttelepi wiiman peuroin wiritti jäliesänsä juoxemahan latoise lauman laulajitta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carhu oli rautacahlehisa teri rautainen kuhersi carhun rautaisen cidassa jänöin walcoinen hypitti edessänsä fildin päällä nijn sanoj pildi piccuruinen wandi waaxahan corkuhuinen jo minun tullepi nälkä nijn sanoi herra henderjki jo pian taloi tulepi calloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinähuonehesta caurat kaurahingaloista heitä penningi siahan paha waimo pannahinen sata syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku pazahan nenästä jahca lalloi cothin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suoneis singotelepi sitte herra henderiki kiiruhti taloista poies lalli kuin tuli kotihin walehteli wanha naara poikaseni nuorembani jopa on tässä sitten käynyt ruokaruotzi syömäsaxa otti olutta kellarista heinät heinähuonehesta kaurat kaurahingaloista heitti tuhkia siahan nijn siwui lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lychäisi lylyn lumellen cuin oli wuolda wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen cuijn tawisen jänöisen lalli hihti hirmuisesti lyly juoxi winhasti tuli suitzi suxen tiestä sawu sauwacon piästä sitten herra henderjki sanoin lausui suin puheli jo lalloi hihtäjn tulepi pitkä keihäs kainalossa tunsi hän tuhon tulewan hätäpäiwän päällen saawan ja sanoi pildiseni etc katzockas kiwen taega eij ole kilpeä kiweszä catzocos tacoa tammen warjosta hywän hewoisen kuhunga luuni lendelepi suoneni sirottelepi ne sinä werkahan wetelet sinilangoin sitelet siwu kaichi kaunihista aseta oroinrekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakohon kuhunga härkä tauwonnewi sijhen kircko tehtäköhön cappeli recennettakohon herra hendrikin nimehen tosa on härkä tauwonuna nousiaisten hietamaahan hietacungahan nenähän sijhen herra henderjki ensimmäinen haudattihin sijhen herra hendrjkin nimehen waan ei poica pickuiruinen wandi etc kexinyt lumen sisäldä pyhän miehen peucalota sormia ison isännän kuldasormuxen keralla ennen kuijn kewät oli jhana jää oli järvistä sulanut niin sitten kesäsydännä pienen jään palaisen päällä tuuli aalloissa ajeli sormi pyhän urohon culdasormuxen keralla ihmisillen nähtäväxi tunnusmerkixi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut jumala weden alle waipumahan eijkä hukkahan tulemahan pyhän miehen peucaloita sormia ison isännän culda sormuxen ceralla lalli pahin pakanoista julmin juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran henderjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän men killdinä kotihin vaimo kehräis torttiansa sanoin lausui suin puheli mistä lalloi lakin saanut mies häjy hywän kypärän lalli nosti lackiansa hiuxet lackjin imewyit caiken camaran ceralla luikais luusta irrallensa caicki callosta erannyjj tuli turpa rturwattomaksi pää paha paliaxi nahattomaxi cuijn naudan pää paliahaxi pahan pannan sen teki suuri luoja salli näkewä jumala imehexi isoixi tunnusmerkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa lalli pijnassa pahassa pispa engelein kansa laulele lalli hijdessa hihtelepi lylyijnensä luistelepi pijnan sawuhun sakjahan sauwallansa satutttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sieluparca wajwailewat pijnalewat hirujsesti warjele sieldä meitä wacane luoja saata salihin taiwahassa ilohon iänkaickisehen päästä häjyst maailmasta oli hemme heinericho toinen ericki riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen suomessa sikisi joka kaswo kaupungissa se kaswo kananmunilla joka suomessa sikisi suomen suurilla härillä sanoi toinen toisellensa läckämästä lähimaille paikoille papittomille josson lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panit etc laiskat on lapset lallolassa laiskat lapset walshit wamot kannoit kieltä kelwotoinda lijkutit lihan pihanta käwi tästä ruokaruotzi syömäsaxa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiven wyörytti siahan saipa lallo laapurinsa pirupitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen kaijaakkosta munni luuli sido silckisäckisehen pannet orit rekehen kuin orit uupunevi nijn pane härkä etehen josso härkä uupunevi sijhen kircko tehtänöhön