Caswoi ennen Caxi lasta toinen caswoi caalimaassa toinen Ruotzis yleni toinen Hämehen Heinrichi toinen Erichi Kuningas; sanoi Hämehen Heinrichi Erichillen welielensä: lähkam maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen; sanoi sitt Erich Kuningas Henrichillen welielles: änd' on järwet jätämättä sulan on jåki-kåwerrå; sanoi Hämehn Heinrichi: kyllä me kierräm Kiuulon järwen ymbärj jåki-kåwerån; pane warsat waliaisihijn suwi-kunnat suitzi suuhun pane corjut cohdallensan saata lastut sariallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat; he cohta ajaman läxit aijoit niin päiwä kewäistä caxi yctä järiästenszen; sanoi Erich kuningas Henrichillen welielenzän: jo täszä tulepi nälkä eikä syödä, eikä juoda, eikä purkua pidättä; on Lalli lahden tacana hywä heliwo niemen pääs siinä me syömme, siinä me juome sinä purkua pidämme; sijttä sinne saatuansa Chertu kelwoton emändä suitzi muuta cunnatoinda kejtti kieldä kelvotoinda; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen otti leiwän uunin päldä heitti penningit siallen otti kellarist olutta wieritti raha siallen; sijn on syönyt, sijn on juonut sijnä on purkua pitänyt; ne cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa; suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda ja tässä käwit ihmiset, tässä on syöty, täss on juotu tässä purkua pidetty; otitt heiniä hewoisen heitit heitoja siahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja siahan otitt kellarist olutta wieritit sandaa siahan; lausui paimen patzahalda: jo wainen walehteletkin! älä wainen uskocana! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha-suukuinen otti Lalli lackarinsan piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa; sanoi sittä uscollinen palewelia herranlensan; jo kumu tacana cuuluu! ajango tätä hewoista? wastais Hämehen Heinrichi: "jos kumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongarita kätke kiween tacana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehen wetäwi; cussa härkä uupenewi siihen kirco tehtäköhn cappeli rakennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi"; palais toi cotia Lalli lausui paimen patzahalda "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hiipan hirtähinen? sittä Lalli murhatoinen Lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit sormuxen weti sormestans sormen suonet liucachtelit; näin tämän pahantapaisen pispan rackan ratelijan tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda. Caxi oli pyhä miestä caxi cansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa Ruotzist Eric riddarist yxi caswoi pinnelliset yxin woilliset ylenit lapsi maalda wierahalda Se oli herra Heinäricki waan joca Ruotzisa yleni se oli Ericki Riddari Ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra Henäricki Erjkillen weljellensä "läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömällen pajkallen papittomallen kiwi-kirckoja tiettämähän cappelja rakendamahan". Sijtte Ericki riddari sanoin lausui, suin puheli: "weickoseni, waimon poica paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämbi ewännehitä;" njn sanoi hän: "toki minä lähden; en tottele jos minä tapettanehen toinen jänewi jiälelle" sijtte herra Heinäricki sanoin lausuu, suin puheli: "pilttiseni, pienoiseni wantti waxan corkuhujnen ota coriani codasta pane corja cohdallensa perällensi pieni kirja andurojllensa aseta ohjat suoniset oijenna pane ränget mursunluiset waliahat majawan-luiset harmen kuulan kahden puolen ota ahtilda orainen iduita isoi lihainen maata jouhi maldaisilda pane luocka kynnäpäinen haijullen hyvän hewoisen", sijtten herra Hendericki aiella karuttelepi wiiman peuroi wiritti jäliesänsä juoxemahan latoi se lauman laulajtta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carhu oli rauta-cahlehisa teri rautainen kukersi carhun rautaisen kidassa jänöin walcoinen hypitti edesänsä fildin päällä; njn sanoi pildjpikuruinen wandi waaxahan korkuhuinen jo minun tullepi nälkä; njn sanoi herra Henderjki: "jo pian taloi tulepi Lalloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinä-huonehesta caurat kaura-hingaloista heitä penningi siahan" paha waimo pannahinen sata-syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parcu pazahan nenästä: "Jahca Lalloi cotihin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonesi sirgotelepi; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli kotihin walehteli wanha naara: "poicaseni, nuorembani jopa on tässä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa otti olutta kellaristä heitti tuhkia siahan heinät heinä-huonehista kaurat kaura-hingaloista heitti tuhkia siahan", njn siwui Lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen cuijn talwisen jänösen Lalli hiihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitzi suxen tiestä sawu sauvacon piasta; sitten herra Henderjki sanoin lausui, suin puheli: jo Lalloi hihtäjn tullepi pitkä keihäs cainalosza tunsi hän tuhon tulewan hätä-päiwän päällen saawan ja sanoj: "pildiseni, pienoiseni wandi waxahan corkuhujnen katzockas kiwen taega eij ole kilpeä kiweszä catzocos tacoa tammen warjosta hywän hewoisen kuhunga luuni lendelepi suoneni sirottelepi ne sinä werkahan wetelet sini-langoihin sitelet siwu kaicki kaunihista aseta oroin rekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakohon; kuhunga härkä tauwonnewi sijhen kircko tehtäköhön cappeli rakennettakohon herra Hendrikjn nimehen" tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta-cungahan nenähän sijhen herra Henderjki ensimmäjnen haudattihin sijhen herran Hendrikin nimehen waan eij poica pickuruinen wandi waaxan korkuinen kecxinyt lumen sisäldä pyhän miehen peucalota sormia ison isännän kulda-sormuxen keralla ennen kujn kewät oli jhana jää oli järwestä sullanut nijn sitte kesä-sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli alloissa aieldi sormi pyhän urohon culda-sormuxen keralla ihmisillen nähtäväxi tunnus-merkixi jalloxi jotta eij suunut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle waipumahan eijkä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalota sormia ison isännän culta-sormuxen keralla Lalli pahin pakanoista julmin Juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran Henderjkin otti korkian kypärän Pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kehräis torttiansa sanoin lausuj suijn puheli "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hyvän kypärän? Lalli nosti lackiansa hiuxet lackihin imewyit cajken camaraa keralla luikais luusta irrallensa caiki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paljaxi nahattomaxi cujn naudan pää paljahaxi pahan pannan; sen teki suuri Luoja salli wäkewä Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnasa pahasa pispa engelein cansa laulele ilon wirttä weisale Lalli Hijdessä hihtelepi lylyjnensä luistelepi pijnan sawuhun sakiahan sauwallansa satuttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sielu parca wajwailewat pijnalewat hirujsesti warjele sieldä mejtä totinen Luoja saata salihin taiwahassa Jlohon ijankaickisehen päästä häjyst maajlmasta. Oli Hemme Heinericko toinen Ericki riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen Suomessa sikisi; joka kaswo kaupungissa se kaswo kanan munilla joka Suomessa sikisi Suomen suurilla härillä Sanoi toinen toisellensa: "läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirkkoon ottamatta joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panit penningin siahan Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset, walshit waimot kannoit kieltä kelwotoinda lijkutit lihan pihanta: "Kävi tästä ruoka-Ruohti ruoka-Ruohti, Syömä-Saxa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan"; saipa Lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsä, sanoi toinen toisellensa: "jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen kaijaakkosta munni luuni sido silcki-säckisehen pannet orit rekehen kuin orit uupenewi nijn pane härkä etehen; jossa härkä upunowi sijhen kircko tehtänöhön."