Caswoi ennen Caxi lasta
toinen kaswoi caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinrichi
toinen Erichi kuningas;
sanoi Hämehen Heinrichi
Erichillen welielennsä:
lähkam maita ristimähän
maillen ristimättömillen
paicoillen papittomillen;
sanoi sitt Erichi kuningas
Heinrichille weliellesen:
änd' on järvet jätämättä
sulan on jåki-kåwerrå;
sanoi Hämehn Heinrichi:
kyllä me kierräm Kiwulon järwen
ymbärja kåki-kåwerån;
pane warsat waliaisikijn
isawoi-kunnat suitzi suuhun
pane corjut cohdallensan
saatat vastut sariallensan
andteillensan awarat
perällensan pienet kirjat;
he cohta ajaman läxit
ajoit nijn päiwä kewäistä
caxi yetä järiästenszen;
sanoi Erichi kuningas
Henrichillen welielenzän:
jo täszä tulepi nälkä
eikä syötä, eikä juoda,
eikä purtua pidättä;
on Lalli lahden takana
hywä heliwo hieman pääs
siinä me syömme, siinä me juoma
sijnä purtua pidämme
sijttä sinne saatuansa
Chertu kelwoton emändä
suitzi suuta cunnotoinda
sijttä Hämehen Heinrichi
otti heinä hewoisen
heitti penningit siallen,
otti kellarist olutta
wieritti raha siallen;
sijn on syönyt, sijn on juonu
sijnä on purtua pitänyt,
ne cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa;
tuoi Lallin paha emäntä
suitzi suuta cunnatointa
keijtti kieldä kelwotonda
jo tässä käwit ihmiset,
täss on syöty, täss on juotu
tässä purtua pidetty;
otitt heiniä hewoisen
heitit hietoja siahan
otitt leipä uunin pääl
heitit hietoja siahan
otitt kellarist olutta
wieritit sandaa siahan;
lausui paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin!
älä wainen uskocana!
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha Suukuinen
otti Lalli lackarinsan
piru pitkän keihähänsän
ajoi se herraa tacoa;
sanoi sittä uscollinen
palewelia herranlensan:
jo kumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
Wastais Hämehen Heinrichi:
"jos cumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcot gongarita 
lättee suas kiwiä warjon
cuuldele kiwein tacana
cuin mua luuni lumesta
ja pane härjän rekehen
härkä Suomehen wetäwi;
cussa härkä uupunevi
siehen kirco tehtäköhn
cappeli rakennettakohn
pappein saarnoia sanoa
cansan caiken cuuldawaxi";
palais tuoi cotia Lalli
lausui paimen patzahalda:
"cuusta Lalli lakin saanut
mies paha hywän kypärän
pispan hiipan hirtähinen?"
sittä Lalli murhatöinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit;
sormukxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit;
näin tämän pahantapaisen
piispan rackaan ratelijan
tuli costo corkialda
maxo mailma waltialta.

Caxi oli pyhä miestä
caxi cansan ruhtjnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla 
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnalliset
yxijn woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalta
Se oli herra Heinäricki
waan joca Ruotziza yleni
se oli Ericki cuningas
Ruotzin cuuluisa cuningas
sanoi herra Henärickus
Erjkellen weljellensä:
"läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömallen
pajkallen papittomallen
kiwi-kirckoia tiettämähän 
cappelja rakentamahan";
Sijtte Ericki Riddari
samoin lausui, suun puheli:
Weickosenni, waimon poica
"paljon on sinne mennehitä
eij paljon palannehita
enämbi ewännehitä
nijn sanoi hän:
"toki minä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jänewi jälelle"
sijttä herra Heinärichi
sanoin lausui, suin puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perähensi pieni kirja
andurujllensa aseta
olijat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota orihilda oroinen
idulta isoi lihainen
maata jouhi maldaisilta
pane kuokka kynnäpäinen
horjallen hyvän hewoisen
sijtten herra Henderiki
sichä karuttelepi
wirman peuroi wiritti
jäliensä juoxemahan
latoi se lauman laulajitta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta cahleisa
teri rantainen Kukersi
Carhun lautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edessänsä fildin päällä;
nijn sanoi piltj pikuruinen
wandi waaxahan corkuhuinen
jo minun tulepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki
"jo pian taloi tulepi
Lalloila on takoa lähdet
ota kyrsä luusisin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan;
heinät heinä-huonehesta
caurat caura-hingaloista
heitä penningi siahan;
paha waimo pannahinen
sata-syöjä suppehinen
sepä kirkui kinkahalda
parcu pazahan nenästä:
"Lahca Lalloi cotihin saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonensi singotelepi";
Sitte herra Henderjki
kijruhti taloista poies
Lakoi cuin tuli kotihin
walehteli wanha naara:
"poicaseni, nuorempani
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, Syömä-Saxa
otti olutta kellaristä
heitti tuhkia siahan
heinät heinä-huonehista
heitti tuhkia siahan";
ijn siwui Lalloi lahtarinsa
pijluu pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuijn oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi kallum kolja maahen
cuijn talwoisen jänösen
Lalli hiihti hirmuisesti
lyly juoksi wjnhiästi
tuli suitsi sucxen tiestä
sawu sauvacon siaston
Sitten herra Henderjki
sanoin lausui, suin puheli:
jo Lalloi hihtä ja tullepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulevan
hätä-päiwän päällen saawa
ja sanoj:
"pildiseni, piennoiseni
wandi waxahan corkuhujnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiwestä
catzocos taloa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunsa luuni laulelepi
suoneni sirottelepi
ne siinä werkahan wetele
sini-langoin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta oroin rekehen
kuhunga härkä tauwonen
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohon
herra Hendrikjn nimehen"
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta-cangahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensjmmäjnen handotti
kirco myöskjn rakettihin
sijhen herran Hendrikin nimehen
waan eij prica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalota
sormia isoin isännän
hulda-sormuxen heralla
ennen cujn kesä-sydännä
pienen jään palaisen päällä
tuuli alloxsa ajelli
sormi pyhän urohon
culda sormuxen keralla
ihmisillen nähtäväxi
tunnus-merkixi jaloxi
jotta eij suonut Suuri Luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huekohan tulemahn
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
culta-sormuxen keralla
Lalli pahin pacanoista
julmin Juudasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispa herran Henderjkin
otti korkian kypärän
Pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callonsa jlkiähän
meni kiltinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoin lausuj suujn puheli:
"mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?
Lalli nosti lackianse
hiwxet lackihin imewgit
cajken camaran keralla
läikuis luusta jrrallensa
cai l"ei callosta eranmiij
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paljahaxi
nahattomaxi cujuhandan
paljahaxi pahan pannapää;
sen teki suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
imehexi isoixi
tunnus-merkixi jaloxi
mutta nyt on pispa jlosa
Lalli pijnassa pahassa
pispa engelein cansa laulele
jlon wirtta weisale
Lalli Hijdessa hihtelepi
lylyjnensä luistelepi
pijnan sawuhun satuttele
pirut pahoin pistelevät
helwetin heltenesä
siehi parco majailewat
pijnalewat hirvjsesti
warjehe sieldä mejtä
wacane Jumala estä
totinen Luoja
saatoj salijhin taiwahas
Jlohon ijankaickisenla
päästä häjyst maajlmasta

Oli Hemnu Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaungissa
toinen Suomessa sikisi;
joka kawswo kaupungissa
se kaswo kanan munilla
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla härillä
Sanoi toinen toisellensa:
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss'on lapset ristimättä
waimot kirckoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladrit heiniä ladosta
panit penningin siahan
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiska lapset walskit waimot
kannoit kiltä kelwotointa
lijkutit lihan pahinta
"Kävi tästä ruoka-Ruohti
ruoka-Ruohti, Syömä-Saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen wyörytti siahan";
saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä,
sanoi toijnen toizeleensa
jos sinä jäljlle jäänet
ja minä tapettanehon
korjaakkosta munni luuni
sito silcki-säckisehen
panen orihin rekehen 
cuin orit hupuneewi
nijn pane härkä etehen;
jossa härkä upunowi
sijhen kircko tehtänöhön."