Caswoi ennen caxi lasta toinen Hämehen Heinrichi toinen Ericki kuningas sanoi Hämehen Heinrichi Erichillen welielensä: lähkäm maita ristimähän maillen ristimättömillen paikoillen papittomillen; he cohta ajaman läxit ajjoit nijn päiwä keväistä caxi yötä järiestenzen; sanoi Erich kuningas Heinrichillen weljellensän: jo täszä tulepi nälkä eikö syödä, eikä juoda eikä purtua pidättä; on Lalli lahden tacana hywä neuvo niemen pääs, sijnä me syömme, sijnä me juoma sijnä purtua pidämme, sijttä sinne saatuansa Chertu kelwoton emändä suitzi suuta cunnatoinda koijtti kieldä kelwotonda; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siahen otti leiwän uunin pääldä heitti penningit sialle; sijn on syönyt, sijn on juonnut sijnä on purtua pitänyt; he cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda jo tässä kävit ihmiset täss on syöty, täss on juotu tässä purtua pidetty; otitt heinä-hewosen heitit hietoja sijahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja sijahan otitt kellarist olutta wieritit sandaa siahan; lausui pauimen patsahalda jo wainen walehteletkin! älä wainen uskokona! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha-sukuinen otti Lalli lackarinsa piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacaa; sanoj sittä uscollinen palewelja herrandensan: jo cumu tacana cuuluu ajango tätä hewoista? wastais Hämehen Heinrichi "jos cumu cuuluu tacana cuin mua luuni lumosta ja pane härjän rekehen härkä Suomehn wetävi; cussa härkä uupunevi siihen circo tehtäkön cappeli rekennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaksi; palais toi cotia Lalli lausui paimen patsahalda "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän piispan hiipan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne hinsachtelit; sormuxen weti sormestans sormen suonet hincakhtelit; näin tämän pahantapaisen pispan rackan raatelijan tuuli costo corkialda maxo mailman waldjalda. Caxi oli pyhä miestä caxi kansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa yxi caswoi ruotzin maalla toinen maalla wierahalla se oli herra Heinäricki waan joca Ruotzisa yleni se oli Ericki riddari Ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra Heinäricki Erjkillen weljellensä "Läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömille pajkallen papittomallen kiwi-kirkkoja teittämähän cappelja rakentamaha" Sijtte Ericki riddari sanoin lausui, suin puheli: "weickoseni, waimon poica paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämki ewänneihitä"; nijn sanoi hän: "Toki minä lähden, en tottele jos minä tapettanehan toinen jänewi jälelle"; sijtten herra Hendericki ajella karatelepi nijn sanoj pildj pikuruinen wandi waaksahan kakuihuinen: jo minun tullepi nälkä; nijn sanoi herra Henrerjki: "jo pian taloi tulepi Lallorta on kackoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinä-huonehesta kawrat kaura-hingaloista heittä penningi siahan" paha waimo pannahinen sota-syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku patzahan nenästä: "johca Lalloi cotihin saapi wielä se suu luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suoneni sirotelepi; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli cotihin walehteli wanha naara: "poikaseni nuorembani. jopa on tässä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa otti olutta cellarista heitti tuhkia siahan heinät heinä-huonehesta kaurat kaura-hingaloista heitti tuhkia siahan"; niin silleni Lalloi lahtarinsa piilun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöti kalhun kulia maallen cuiju talwisen järwjen Lalli hiihti hirmuisesti lyly juoxi wirhiästi tuli suitsi suten tiestä sawu sauwakon piasta; sitten Herra Henderjki sanoin lausui suin puheli: jo Lalloi hiihtäjn tulepi pitkä keihäs kainalosza tunsi hän tuhon tulewan ja sanoj: "pildiseni pienoiseni wondi waxahan corkuhujnen katzockos kiwen tacka wajosta hywän hewoisen kuhunga luuhi lendelepi suoneni sirottelepi ne siinnä wekahan weletet sini langoihin sitelet siwu kaicki kauniihista aseta oroin rekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakokon kuhunga härkä tauwonnevi sijhen kircko tehtäköhön Cappeli rakennttakohon herra Hendrikin nimehen"; tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta-cungahan uenähän sijhin herran Hendrikin viimenen waan ei poika pickuruinen wandi waaxan korkuinen pyhän miehen peucalota sormia ison isännän kulda-sormuxen keralla ennen cujn kewät oli jhana jää olj järwestä sulanut nijn sijtte kesä-sydännä pienen jäänpalaisen päällä tuuli alloissa nielli sormi pyhän urohon culda-sormuksen kerala ihmisillen nähtäwäxi tunnusmerkiksi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle vaipunnahan eijckä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalosta sorrja isoin isännän culda-sormuxen keralla Lalli pahin pakanoista julmin Juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran Henrerjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kelväis torttiansa sanoin lausuj, sujn puhelj: "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hyvän kypärän? Lalli nosti lackiansa hiukset lackihin imewyit Lajkon kamaran keralla luikais luusta irrallensa caicki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paliaxi nahattomaxi cujn naudan pää; sen teki suuri Luoja salli wäkewä Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnasa pahasa piispa engelein kansa laulelee jlon wirttä weisale Lalli hijdesä hiihtelepi lylyjnensä luistelepi piinan savuhun sakiahan sauwallansa satuttele pirut pahoin pisttelewät helvetin heldehesä sielu parca wajwailevat pijnalevat hirmuisesti warjele sieldä meitä wacana luoja saata salihin taiwahassa Ilohon ijankaickisehen päästä häjyst maajlmasta Oli Hemmo Heinericko toinen Ericki riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen Suomessa sikisi, sanoi toinen toisellensa: "läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta joit oluen tynnyrista panit penningit siahan ladosit heiniä ladosta panit penningit siahan Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset walskit waimot kannoit kieldä kelwotoinda lijkutit lihan pihanta: "käwi tästä ruoka-Ruotzi ruoka-Ruohti, syömä-Saxa joi oluen tynnyristä Weden viskasi siahan otti kakun kamarista kiwen vyörytti siahan"; saipa Lalli laapurinsa piru pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa: "Jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen kaijaakkosta munni luuni sido silkki-säckisehen pannen orit rekehen kuin orit uupuneuj nijn pane härkä etehenj jossa härkä uupunewi sijhen kircko tehtäköhön."