Caswoi ennen caxi lasta toinen caswoi Caalimaassa toinen Ruotzis yleni Toinen Hämehen Heinrichi toinen Erichi Kuningas; sanoi Hämehen Heinrichi Eirichillen Welielensän: lähkäm maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen; sanoi sitt Erich Kuningas Heinrichillen Welielensen: änd' on järvet jätämättä sulan on jåki- kåwerrå; sanoi Hämehen Heinrichi: kyllä me kierräm Kiuulon järwen ymbärj Koki-Kåweron; pane warrat waliaihisijn suwi-kunnat suitzi suuhun pane corjut cohdallensan saatat lastut harjallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat; he cohta ajamahn läxit aioit. nijn päiwä kevväistä caxi yctä järiästenzen; sanoi Erich Kuningas Heirichillen Welielenszän: jo täszä tulepi nälkä eikä syödä, eikä juoda, eikä purtua pidättä on Lalli lahden tacana hywä neuvo hieman pääs, sinä me syömme, Sijnä me juoma sinä purtua pidämme; sijttä sinne saatuansa, Chertu kelwotoin emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotonda; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen, otti leiwän uunin päldä heitti penningit siallen, otti kellarist olutta wieritti raha siallen; sijn on syönyt, sijn on juonut sijnä purtua pitänyt; ne cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa; tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotonda jo tässä käwit ihmiset, täss on syöty, täss on juotu tässä purtua pidetty; otitt heiniä hewoisen heitit hietoja siahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja siahan otitt kellarist olutta wieritit sandaa siahan; lausui paimen patzahalda: jo wainen walehteletkin! älä wainen uskocana! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha-suukuinen otti Lalli lackatinsan piru pitkän keihähänsän ajoi se herraa tacaa; sanoj sittä uscolinen palwelia herrallensan; jo kumu tacana cuuluu! ajango tätä hewoista? wastais Hämhen Heinrichi: "jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongarita kätke suas kivviä warjon cuuldele kivvein tacana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehn wetäwi; cussa härkä uupunevi Siehen kirco tehtäköhn cappeli rakettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi" palais tuoi cotia Lalli lausui paimen patzahalda: "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hyvän kypärän pispan hijpan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet he himachtelit; sormuxen weti sormestans sormen suonet liucachtelit; näin tämän pahantapaisen pispan rackaan ratelian tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda Caxi oli pyhä miestä caxi cansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa Ruotzist Eric riddarist yxi caswoi Ruotzin maalla toinen maalla wierahalla pijan caswoit pinnalliset yxijn woilliset ylenit lapsi maalda wierahalda se oli herra Heinäricki waan joka Ruotzisa yleni se oli Erichi Cuningas Ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra Heinärickus Erjkillen weljellensä: "Läckämme Hämehen maallen maallen ristimättömällen pajkallen papitomallen kiwi-kirckoia tiettämähän cappelja rakendamahan"; sijtte Erichi Riddari sanoin lausui, suin puheli: "weickoseni, waimon poica paljon on sinne mennehitä eij palion palannehita enämbi ewännehitä" nju sanoi hän: "toki mjnä lähden, en tottele jos minä tapettanehan tojnen jänewi iälelle" sijtta herra Heinäricki sanoin lausui, suin puheli: "piltisemi, pienoisemi wantti waxan corkuhujnen ota cotiani codasta pane corja cohdallensa perällensi pieni kirja andurojllensa aseta ohjat suoniset oijenna pane ränget mursunluiset waliahat majawan-luiset harman kaulan kahden puolen ota orihilda oroinen iduilta isoi lihainen maata jouhi maldaisilda pane luocka kynnäppäinen harjallen hyvän hewoisen"; sijtten herra Henderiki siella karuttelepi wirman peuroin wiritti jäliesänsa juoxemahan latoi se lauman laulajtta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carhu oli rauta-cahlehisa teri rautainen kukersi carhun rautaisen kidassa jänöin walcoinen hypitti edesänsä fildin päällä; nju sanoi pildj pikuruinen wandi waaxahan korkuhuinen: jo minun tullepi nälkä, nju sanoi herra Henderjki: "jo pian talvi tulepi Lalloila on takoa lähdet, ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan"; heinät heinä-huonehestä caurat kaura-hingaloista heitä penningi siahan"; paha waimo pannahinen sata-syöiä sappehinen sepä kirkui ciukahalda parku pazahan nenastä: "lahca Lalloi cotihin saapi wielä se sun luunsi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonensi singotelepi"; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli kotihin walehteli Wanha naara: "poikasemi, nuorembami, jopa on täsä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, Syömä-Saxa otti olutta kelläristä heitti tuhkia sijahan heinät heinä-huonehesta heitti tuhkia siahan"; nijn siwui Lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuijn oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kalia maallen cuijn talwisen jänösen Lalli hihti hirmuisesti lyly juoxi winhiästi tuli suitzi sucxen tiestä sawu sauvacon siastai sitten herra Henderjki sanoin lausui, suin puheli: jo Lalloi hihtäjn tullepi pitkä keihäs cainalosza tunsi hän tuhon tulewan hätä-päivän päällen saawa ja sanoj: "pildisenj piennoisemj wandi waxahan corkuhujinen katzockos kiwen taega eij ole kilpeä kiwessä catzocos tacoa tammen warjosta hywän hewoisen kuhunga luuni laudelepi suoneni sirottelepi ne sinä werkahan wetelet sini-langoin sitelet siwu kaicki kaunihista aseta oroin rekehen kuhunga härkä tauwonewi sijhen kircko tehtäköhön cappeli rakettakohon herra Hendrikin nimehen"; tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta-cangahan nenähän sijhen herra Henderjki ensimmäjnen haudatihin kircko myöskin rakettihin sijhen herran Hendrikin nimehen waan eij poica pickuruinen wandi waaxahan korkuhuinen keckinyt lumen sisäldä pyhän miehen peucalota sormia jsoin isännän kulda -sormuxen keralla ennen cuijn kesä-sydännä sijtte cujn kewät oli jhana jää oli järwestä sullanut nijn sijtte kesä-sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli alloisa aielli sormi pyhän urohon culda-sormuxen keralla ihmisillen nähtäwäxi tunnus-merkiksi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle waipumahan eijkä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalota sormia ison isännän culda-sormuxen keralla Lalli pahin pacaoista julmin Juudasten seosta joca tappoi pyhän miehen pispa herran Henderjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kehräis torttiansa sanoin lausuj, suujn puheli: "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hywän kypärän?" Lalli nosti lackiansa hiwxet lackihin imewyit cajken camaran keralla, läikuis luusta jrrallensa caicki callosta erannuij tuli turpa turwattomaxi pää paha paliahaxi nahatomaxi cujn haudan pää paliahaxi pahan panna; sen teki suuri Luoja salli wäkewa Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnassa pahasa pispa engelein cansa laulele jlon wirttä weisale Lalli Hijdessä hihtelepi lylyjnensä luistelepi pijnan sawuhun satuttele pirut pahoin pistelewät helwetin heldehesä sielu parca wajwailewat pijnalewat hirujsesti warjele sieldä mejtä wacane Jumala estä totine Luoja saata salijhin taiwahasa Ilohon ijankaickisehen päästä häijyst maajlmasta Oli hemme Heinericko toinen Ericki riddari toinen kaswoi kaungissa toinen Suomessa sikisi; joka kaswo kaupungissa se kaswo kanan munilla joka Suomessa sikisi Suomen suurilla härillä Sanoi toinen toisellensa: "läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta Joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panit pennigin siahan. Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset walskit waimot kannoit kieltä kelwotointa lijkutit lihan pahinta: "käwwi tästä ruoka-Ruohti ruoka- Ruohti, Syömä-Saxa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan"; saipa Lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsä; sanoi toinen toisellensa: "jos sinä jälille jäänet ja minä tapettanehen korjaakkosta munni luuni sido silcki-säckisehen panen orihin rekehen cuin orit uupuneewi nijn pane härkä etehen; jossa härkä upunowi sijhen kircko tehtänöhön.