Caswoi ennen caxi lasta
toinen caswoi Caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinirichi
toinen Erichi kuningas;
sanoi Hämehen Heinrichi
Erichillen weliellensän:
lähkäm maita ristimähän
maillen ristimättömillen
paicoillen papittomillen;
sanoi sitt' Erich kuningas
Heinrichillen weliellensen:
änd' on järvet jätämättä
sulan on jåki-kåwerrå;
sanoi Hämehn Heinrichi:
kyllä me kierrän Kiuulon järven
ymbärj joki-kåweron;
pane warsat waliaihisjin
suwi-kunnat suitzi suuhun
pane corjut cohdallensan
saatat lastut sariallensan
aduroillensan awarat
perällensän pienet kirjat;
he cohta ajamahn läxit
aioit nijn päiwä kewäistä
caxi yötä järiästenszen;
sanoi Erich kuningas
Heinrichillen welielenszän:
jo täszä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda
eikä purtua pidättä:
on Lalli lahden tacana
hyvä neuvo niemen pääs,
sinä me syömme, sijnä me juoma,
sinä purtuu pidämme;
sijttä sinne saatuansa.
Chertu kelwoton emändä
suitzi suuta cunnotoinda
keijtti kieldä kelwotoinda;
sijttä Hämehen Heinrichi
otti heinä hewoisen
heitti penningit siallen
otti leiwän uunin päldä
heitti penningit siallen
otti kellarist olutta
wieritti raha siallen;
sijn' on syönyt, sijn' on juonut
sijnä purtua pitänyt;
ne cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa;
tuoi Lallin paha emändä
suitzi suuta cunnotoida
kejtti kieldä kelwotonda
jo tässä käwit ihmiset,
täss on syöty, täss on juotu
tässä purtua pidetty;
otitt heiniä hewoisen
heitit hietoja siahan
otitt leipä uunin pääldä
heitit hietoja siahan
otitt kellarist olutta
wieritit sandaa siahan;
lausui paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin!
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha-sukuinen
otti Lalli lackarinsan
piru pitkän keihähänsän
ajoi se herraa tacaa;
sanoj sitte uscolinen
palwelia herrallensan:
jo kumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
wastas Hämehen Henrichi
"jos cumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcot gongarita,
kätke suas kivviä warjon
cuuldele kivven tacana
cuin mua luuni lumesta
ja pane härjän rekehen
härkä Suomehn wetäwij
Cussa härkä uupunevi
siehen kirco tehtäköhn
cappeli rakennettakohn
pappein saarnoia sanoa
cansan caiken cuuldawaxi";
palais tuoi cotia Lalli
lausui paimen patzahalda:
"cuusta Lalli lakin saanut
mies paha hyvän kypärän,
pispan hijpan hirtähinen?"
Sittä Lalli murhatöinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit;
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit;
näin tämän pahantapaisen
pispan rackaan ratelian
tuuli costo corkialda
maxo maailman waldialda.

Caxi olij pyhä miestä
caxi cansan ruhtjnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnelliset
yxijn woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalda
se oli herra Heinäricki
waan joca Ruotzis yleni
se oli Ericki riddari
Ruotzin cuuluisa cuningas
sanoi herra Heinärickus
Erjkillen weljellensä:
"Läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papittomillen
kiwi-kirckoia tiettämähän
cappelja rakendamahan";
sijtte Ericki riddari
sanoin lausui, suin puheli:
"weickoseni, waimon poica
paljon on sinne mennehitä
eij palion palannehita
enämbi ewännehitä;"
njn sanoi hän:
"toki mjnä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jänewi iälelle"
sijtte herra Heinäricki
sanoin lausui, suin puheli:
"piltiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
anduroillensa aseta
ohjat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majavan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota ohrilda orainen
iduilta isoi lihainen
maata jouhi maldaisilda
pane luocka kynnäppäinen
harjallen kywän hewoisen";
sijtten herra Henderiki
aiellen karuttelepi
wirman peurain wiritti
jäliensä juoxemahan
latoi se lauman laulajtta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta-cahlehisa
tari tauroinen kukersi
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edesänsä fildin päällä;
njn sanoi pildj pikuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen:
jo minun tullepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki:
"jo pian taloi tulepi
Lalloila on takoa lähdet,
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan
heinät heinä-huonehesta
caurat kaura-hingaloista
heitä penningi siahan";
paha waimo pannahinen
sata-syöiä sappehinen
sepä kirkui kiukahalda
parku pazahan nenästä:
"Jahka Lalloi cotihin saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonensi sirgotelepi;
sitte herra Henderjki
kijrehti talosta poies;
Lalloi cuin tuli kotihin
walehteli wanha naara:
"poikaseni, nuorembani,
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa
otti olutta kelläriztä
heitti tuhkia sijahan
heinät heinä-huonehesta
kaurat kaura-hingaloista
hejtti tuhkia siahan";
nijn siwui Lalloi lahtarinsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuijn oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi kalhun kalia maallen
cuijn talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoxi winhiästi
tuli suitzi sucxen tiestä
sawu sauvacon siasta;
sitten herra Henderjki
sanoin lausui suin puheli:
jo Lalli hihtäjn tullepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulewan
hätä-päiwän päällen saawan
ja sanoj:
"pildisenj piennoisenj
wandi waxahan corkuhujjnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpea kiwessä
catzocos tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunga luuni lendelepi
suoneni sirottelepi
ne sinä werkahan wetelet
sini-langoin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta oroin rekehen
kuhunga oroit tauwonnewi
sijtä härkä pandakohon;
kuhunga härkä tauwonnewi
sijhen kirco tehtäköhön
cappelia rakennettakohon
herra Hendrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta-cangahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensimmäjnen haudattihin
kircko myöskjn rakettihin
sijhen herran Hendrikin nimhen
waan eij poica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalota
sormia jsoin isännän
kuldä-sormuxen keralla
ennen cuijn kesä-sydännä
sijtte cujn kewät oli jhana
jää oli järwestä sulanut
nijn sijtte kesä-sydännä
pienen jään palaisen pääldä
tuuli alloisa aielli
sormi pyhän urohon
culda-sormuxen keralla
ihmisillen nähtäwäxi
tunnus-merkiksi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tulemahan
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
culda-sormuxen keralla
Lalli pahin pacanoista
julmin Juudasten seasta,
joca tappoi pyhän miehen
pispan herra Henderjkin,
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan,
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoin lausuj, suujn puheli:
"mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?"
Lalli nosti lackiansa
hiukset lackihin imewyit
cajken camaran keralla,
luikois luusta jrrallensa
caicki callosta erannuij
tuli turpa tuwattomaxi
pää paha paliahaxi
cahattomaxi cuijn naudan pää
paliahaxi pahan panna;
sen teki suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
imehexi isoixi
tunnus-merkixi jaloxi.
mutta nyt on piispa jlosa
Lalli pijhassa pahasa
pispa engelein cansa laulele
jlon wirttä weisale
Lalli Hijdesä hihtelepi
lylyjnensä luistelepi
pijnan sawuhun sakiahan
sauwallansa satuttele
pirut pahoin pistelewät
helwetin heldehesä
sielu parca wajwailewat
pijnalewat hirujsesti
warjele sieldä mejtä
wacane Jumala estä
totinen Luoja
saata salijhin tajwahasa
ilohon ijankaickisehen
päästä häijyst maajlmasta

Oli Hemme Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaungissa
toinen Suomessa sikisi;
joka kaswo kaupungissa
se kaswo kanan munilla,
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla härillä
Sanoi toinen toisellensa:
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss' on lapset ristimättä
waimot kirckoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan."
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiskat lapset, walskit waimot
kannoit kieltä kelwotoinda
lijkutit lihan pahinta:
"Käwi tästä Ruoka-Ruohti
ruoka-Ruohti, syömä-Saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen vyörytti siahan";
saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä;
sanoi toinen toisellensa:
"jos sinä jälielle jäänet
ja minä tapettanehen
korjaakkosa munni luuni
sido silcki-säckisehen
pannen orihin rekehen
kuin orit uupunevi
nijn pane härkä etehen;
jossa härkä upunevi
sijhen kircko tehtänöhön."