Caswoi ennen caxi lasta 
toinen caswoi caalimaassa
toinen Ruotsis yleni
toinen Hämehen Henrichi
toinen Erichi Kuningas
sanoi Hämehen Heinrichi
Erichillen weliellensän:
lähkää maita ristimähän
maillen ristimättömillen;
sanoi sitt' Erich kuningas
Henrichillen weliellensen:
änd' on jääneet jätämättä
sulon on jåki-kåkenå,
sanoi Hämehen Heinrichi:
kyllä me kierrän Kiuulon järven
ymbärj joki-kåveron;
pane warsat waliaihisijn
suitzi suuhun
pane corjut cohdallensan
saatat lastut sariollesan
anduroillensan awarat
perällensän pienet kirjat:
he cohta ajamahan läxit
aioit nijn päiveä kewäistä
caxi yctä järiästenszen;
sanoi Erich kuningas
Henrichillen welielenszän;
ja tässä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda
eikä purtua pidättä;
on Lalli lahden takana
hywä neuwo niemen pääs,
sinä me syömme, sijnä me juoma,
sinä purkuu pidämme;
Sijttä sinne saatuansa
Chertu kelvotoin emäntä
suitzi suuta cunnatoinda;
keijtti kieldä kelwotointa
sijttä Hämehn Heinrichi
otti heinä hewoisen
heitti penningit siallen,
otti leiwän uunin pääldä
heitti penningit siallen
otti kellarist olutta
wieritti raha siallen;
sijn on syönyt sijn on juonut
sijnä purtua pitänyt
ne cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa;
tuoi Lallin paha emändä
suitzi suuta cunnatoinda
ja tässä kävit ihmiset,
täss on syöty, täss on juotu
täss on purtua pidetty;
olitt heiniä hevoisen
heitit hietoja siahan
otitt leipä uunin pääldä
heitit hietoja siahan
olitt kellarist olutta
wieritit santaa siahan;
lausui paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha suukuinen
otti Lalli Lackarinsa
piru pitkän keihähänsä
ajoi se herraa tacaa;
sanoj sittä wocolinen
palwelija herrallensan:
jo cumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
Wastais Hämhen Heniricki
jos cumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcot gongarita
kätke suos kivviä warjoin
cuuldele kivvein tacana
cuin mua lumi lumesta
ja pane häijän rekehen
härkä Suomehen wetäwij
cussa härkä uupunevi
siehen kirco tehtäköhn
pappein saarnoia sanoa
cansan caiken cuuldawaxi";
palais tuo kotia Lalli
lausui paimen patzahalda:
"cuusta Lalli lakin saanut 
mies paha hyvän kypärän.
pispan hijpan hirtähinen?"
Sittä Lalli murhatöinen 
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit;
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit;
näin tämän pahantapaisen
pispan rackan ratelian
tuuli costo corkialda
maxo mailman waldialda

Caxi olij pyhä miestä
caxi cansan ruhtjnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla
toinen maalla wierahalla
pijon caswoit pinnelliset
yxijn woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalda
se oli herra Heinäricki
waan joka Ruotzisa yleni
se oli Ericki riddari,
Ruotzin kuuluisa cuningas
sanoi herra Heinärickus
Erjkillen weljellensä:
"Läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papittomallen
kiwi-kirckoia tiettämähän
cappelja rakendamahan
sijtte Ericki riddari
sanoin lausui, suin puheli:
"weickoseni, waimon poica
paljon on sinne mennehitä
eij palion palannehita
enämki ewännehitä:"
njn sanoi hän:
"toki mjnä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
toine jänewi iälelle"
Sijtte herra Heinäricki
sanoin lausui, suin puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurojllensa aseta
ohjat suoniset oienna
pane ränget mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota ohrilda oroinen
iduilta isoi lihainen
maata jouhi maidaisilta
pane luocka kynnäppäinen
harjallen hyvän hewoisen";
Sijtten herra Henderiki
aiella karuttelepi
wirman peuroin wiritti
jälesänsä juoxemahan
latoi se lauman lauloijlta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta-cahlehisa
tori rautainen kaukan 
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edesänsä pildin päällä;
njn sanoi pild pikkuruinen
wandi waaxahan korkuinen:
jo minun tullepi nälkä
hjn sanoi herra Henderjki.
"jo pian talvi tuleepi
Lalloila on takoa lähdet
ota kypsä uunin päältä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan
heinät heinä-huonehesta
caurat kaura -hingaloista
heitä penningi siahan;
paha waimo pannahinen
sota-syömä sappahinen
sepä kirkui kiukahalda
parku pazahan nenästä:
"Jahka Lalloi cotihon saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonensi sirgotelepi
sitte herra Henderjki
kijuhti talosta poies;
Lalloi cuin tuli kotihin
walehteli wanha naaras
"poikaseni nuorembani,
jopa on täsä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, Syömä-Saxa
otti olutta kellarista;
heitti tuhkia sijahan
heinät heinä-huonehesta
kaurat kaura-hingaloista
hejtti tuhkia siahan".
njn siwui Lalloi lahtaunsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuijn oli wuoldu wuoleskeldu
Syöxi kalhun kalroi maallen
cuin talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoksi winhiästi
tuli suitzi suxen tiestä
sawu sauvacon siasta;
sitten herra Henderjki
sanoin lausui, suin puheli:
ja Lalloi hihtäjä tullepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulevan
hätä-päivän päällen saawan
ja sonoj:
pildisenj, pienoisenj
wandi waxahan dorkutujjnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiwesä
catzocas tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunga luuni lendelepi
suoneni sirottelepi
ne sinä werkahan wetelet
sini-langoin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta avoin rekehen
kuhunga oroit tauwonewi
sijtän härkä pandakohon
kuhunga härkä tauwonewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohon
herra Hendrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta-cungahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensimmäinen haudattihin
kircko myöskin rakettihin
sijhen herran Hendrikin nimehen
waan ei poica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen puucalosta
sormia josain isännän
kulda-sormuxen keralla
ennen cuijn kesä-sydännä
sijtte cujn kewät oli jhana
jää oli järwestä sullanut
nijn sijtte kesä-sydännä
pienen jään palasen päällä
tuuli alloisa aielli
sormi pyhän urhon
culda sormuxen keralla
ihmisillen nähtäwäxi
tunnus-merkiksi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tulemahan
pyhän miehen peucalosta
sormia ison isännän
culda-sormuxen keralla
Lalli pahin pacanoista
julmin Judasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispan herran Henderjkin
otti karkuen kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehriis torttiansa
sanoin lausuj, suujn puheli:
"mistä on Lalloi lakin saanut
 mies häjy hyvän kypärän?"
Lalli nosti lackiansa
hiukset lackihin imewyit
cajken camaran keralla,
luikois luusta jrrallensa
caici callosta cruncnuij
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paliahaxi
nahattomaxi cujn naudan pää
paliahaxi pahan panna;
sen teki suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
imehexi isoixi
tunnus merkixi jaloxi
mutta nyt on piispa jlosa
Lalli pijhasa pahasa
pispa engelein cansa laulele
ilon wirttä weistele
Lalli Heijdesä hihtelepi
lylyinensä luistelepi
pijnan pahoin pistelevät
helwetin heldehesä
sielu parca wajwailewat
pijnalewat hirmuisesti
warjele siedä nejtä
wacane Jumala estä
totinen Luoja
saata salijhin tajwahasa
Ilohon ijankaickisehen
päästä häijyst maajlmasta
oli hemme Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaungissa
toinen Suomessa sikisi;
joka kaswoi kaupungissa
se kaswo kanan munilla,
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla Lävillä
sanoi toinen toisellensa:
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss'on lapset ristimättä
waimot kirckoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiskat lapset, walskit waimot
kannoit kieltä kelwotonta
lijkutit lihan pahinta:
"kävi tästä ruoka-Ruohti
ruoka-Ruohti, Syömä-saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen wyörytti siahan";
Saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä;
sanoi toinen toiselensa:
"jos sinä jälielle jäänet
ja minä tapettanehen
korjaikkosta munni luuni
sido silcki-säckisehen
pannen orihin rekehen
kuin orit uupunewi
nijn pane härkä etehen;
Josso härkä uupunewi
sijhen kircko tehtänöhön."