Caswoi ennen caxi lasta
toinen caswoi caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinirichi
toinen Erichi kuningas;
Sanoi Hämehen Henrichi
Erichillen weliellensän:
lähkäm maita ristimähän
mailleen ristimättömillen;
sanoi sitt' Erich kuningas
Henrichillen weliellesen:
and' on jäneet jätämättä
sulan on jåki-kåkenå,
sanoi Hämehen Heinrichi
kyllä me kierrä Kiuulon järven
ymbäj joki-kåweron;
pane warsat waliaihisijn
suuli-kunnat suitzi suuhun
pane corjut cohdollenssan
anduroillensan aneavat
perällensän pienet kirjat;
he cohta ajamaha läxit
ajoit nijn päiweä kewäistä
caxi yctä jänästenzen;
sanoi Erich kuningas
Henrichillen welielenszän
jo tässä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda,
eikä purtua pidättä
on Lalli lahden takana
hywä neuvo niemen pääs,
sinä me syömme, sijnä me juoma,
sinä purkuu pidämme;
siittä sinne saatuanna,
Chertu kelvotoin emäntä
suitzi suuta unhetointa
keijtti kieldä kelwotoinda,
sijttä itämehn Heinrichi
otti heinä heuvoisen
heitti penningit siallen,
otti leiwän uunin pääldä
heitti penningit siallen
ottin kellaris olutta
wieritti raha siallen;
sijn on syönyt, sijn on juonut
sijnä purtua pitänyt
ne cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cationsa;
tvoi Lalli paha emändä
suitzi suuta cunnatoinda
jo tässä käwit ihmiset
täss on syöty, täss' on juotu
tässä on purtu pidetty;
olitt heiniä hewoisen
heitit hietoja siahan
otitt leipä uunin pääldä
heitit hietoja siahan
olitt kellarist olutta
wieridit santaa siahan;
launi paimen patzahalda:
jo wainen walehteletkin
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha suukainen
otti Lalli laekarinsan
piru pitkän keihähänsä
ajoi se herran tacaa;
sanoi sittä wocolinen
palwelija herrallensan:
jos kumu taeana cuuluu!
ajongs tätä hewoista?
wastais Hämehen Heinirichi
jos cumu cuuluu taeana
älä aja tätähewoista
älä careot amvanta
kätke suas kirwiä warjon
kuoldele kiwein takana
cuin mua uuni lumesta
ja pane häijän rekehen
härkä Suomehen wetäwij
cusva härkä uupuneen
siehen kirco tehtäköhön
pappein saarnoia sanra
cansan caiken cuuldawaxi",
palais tuo kotia Lalli
lausui paimen patzahalda
"cuusta Lalli lakin saanut
mies paha hyvän kypärän,
piispan hiipan hirtähinen?"
sittä Lalli murhatöinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himochtelit;
sormuxen veti sormestans
sormen suonet liucaehtelit
näin tämän pahantapaisen
pispan rackan rotelian
tuuli costo corkialda
maxo mailman waldialda

Caxi olij pyhä miestä
caxi cansan ruhtijnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla 
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnalliset
yxijn woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalda
se oli herra Heinäricki
waan joka Ruotzisa yleni
se oli Ericki riddari
Ruotzin kuuluisa cuningas
sanoi herra Henärickns
Erijkillen weljellensä:
läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papitomallen
kiwi-kirckoin tiettämähän 
cappelja rakendamahan
sijtte Ericki riddari
sanoi lausi, suin puheli:
"weickoseni, waimon poica
paljon on sinne mennehitä
eij palion palannehita
enämbi ewännelitä;"
nijn sanoi hän:
"toki mjnä lochden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jäneni jälelle"
sijtte herra Heinärichi
sanoi lausui, suin puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurojllensa aseta
ohjat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majavan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota ohrilda oroinen
iduilta isoi lihainen
maata jouhi maidaisilta
pane luocka kynnäpäinen
harjallen hyvän hewoisen";
sijtten herra Henderiki
ajella karutteleepi
wirman peurain wiritti
jäliesänsä juotemahan
latoi se lauman kaulojtta
päänsä päälleen lendämähän
otzansa wirgoittamahan
carhu oli routa-cahlehisa
tari routainen kukersi
carkun rontaisen kidassa
jänöin waleoinen hypitti
edesänsä fildin päällä;
njn sanoi pildj pikkuruinen
wandi waaxahan korkuinen:
ja minun tullepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki:
"ja pian talvi tulepi
Lalloila on tokra lähdet
ota kypsä uunin päältä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan
heinät heinä-huonehesta
caurat caura-hingaloista
heitä penningi siahan";
paha waimo pannahinen
sota-syöiä soppahina
sepä kirkui luikahalda
parku pazahan nenästä:
"jahka Lalloi cotihon saapui
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonesi singotelepi
sitte Herra Henderjki
kijruhti talosta poies;
Lalloi cuin tuli kotihin
walehteli wanha naaras
"poikaseni nuorembani,
jopa on tässä sitten käynyd
ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa
otti olutta kellarista;
heitti tuhkia sijahan
heinät heinä-huonehesta
kaurat kaura-kingaloista
hejtti tuhkia siahan"
nijn siwui Lalloi lahtarinsa
pijun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuin oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi kalkun kaljomaallen
cuijn talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoksi winhiästi
tuli suitzi sucxen tiestä
savu sauvacon siasta;
sitten herra Henderiki
sanoin lausui, suin puheli:
ja Lalloi hihtäjn tullepi
pitkä keihäs cainalossa
tunsi hän tuhm tulevan
hätä-päiwän päällen saawan
ja sanoj:
"pildisenj piennoisenj
wandi waxahan dorkuhujjnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiwessä
catzocos tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunga kuuni lendelepi
suoneni sirottelepi
ne sinä werkahan wetelet
sini-langoin sitelet
siru kaicki kaunihista
aseta avoin rekehen
Kuhunga oroit tauwonewi
sijhen härkä pandakohon
kuhunga härkä tauwonewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohon
herra Hedrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hietamaahan
wieta-cungahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensijmmäjnen haudatihin
kircko myöshin rakettihin
sijhen herran Hendrikin nimenen
waan eij poica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalosta
sormia jsoin isännän
kulda-sormuxen keralla
ennen cuijn kesä-sydännä
sijtte cujn kewät oli jhana
jää oli järwestä sullanut
nijn sijtte kesä-sydännä
pienen jään palasen päällä
tuuli allois ajelli
sormi pyhän urhon
culda sormuxen keralla
ihmisillen nähtäwäxi
tunnus-merkiksi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tulemahan
pyhä miehen peucalosta
sormia ison isännän
culda-sormuken keralla
Lalli pahin pacanoista
julmin Judasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispan herran Henderjkin
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoj lausuj, suuju puhelii
"Mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?"
Lalli nosti lackiansa
hiukset lackihin imewyit
cajken camaran kerolla,
luikuis luusta jrrallensa
caicki callosta irunnuij
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paljahaxi
nahattomaxi cujn naudan pää
paliahaxi pahan panna;
sen teki suuri Luoja
salli näkewä Jumala
imahexi isoixi
tunnus merkixi jaloxi
mutta nyt on piispa jlosa
Lalli pijhassa pahassa
pizpa engelein cansa laulelee
ilon wirtta weistele
Lalli Hijdesä hihtelepi
lylyinensä luistelepi
pispan pahoin pistelewät
helwetin heldehesä
sielu parea wajwailewat
pijnalewat hirmuisesti
warjele sieldä meitä
waeana Jumala estä
totinen Luoja
saata salihin tajwahassa
Olohon ijankaickisehen
päästä häijust maajlmasta
Oli Hemmo Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaupungissa,
se kaswo kananmunilla,
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla härihä
sanoi toinen toisellensa:
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss'on lapset ristimättä
waimot kirckoon ottamatta
Joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiskat lapset, walskit waimot
kannoit kieltä kelwotonta
lijkutit lihan pahanta:
"Kävi tästä ruoka-Ruohti,
ruoka-ruohti, syömä-Saxa
joi oluen tynnyristä
veden viskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen vyörytti siahan"
saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä;
sanoi toinen toizelensa:
"Jos sinä jäljelle jäänet
ja minä tapettamahan
korjaakosta munni luuni
sido silcki-säckisehen
pannen orihin rekehen 
kuin otit uupuneni
nijn pane härkä etehen;
jossä härkä upuneni
sijhen kircko tehtänöhön".