Caxi olij pyhä miesta
caxi cansan ruhtjnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla 
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnelliset
yxijin woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalda
se oli herra Heinäricki
waan joca Ruotzisa yleni
se oli Ericki riddari
Ruotsin cuuluisa cuningas
sanoi herra Henärickus
Erjkillen weljellensä:
"Läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papitomallen
kiwi-kirckoia tiettämähän 
cappelja rakendamahan";
sijtte Ericki riddari
sanoin lausui, suin puheli:
"weickoseni, waimon poica
paljon on sinne mennehitä
eij palion palannehita
enämhi ewännehitä;"
njn sanoi hän:
"toki mjnä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jänewi iälelle"
sijtte herra Heinärichi
sanoin lausui suin puheli:
pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurojllensa aseta
ohjat suoniset oijenna
pane rängat mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota ohrilda oroinen
iduilta isoi lihainen
maata jouhi maldaisilda
pane luocka kynnäppäinen
harjallen luocka hewoisen";
sijtten herra Henderiki
aiella karuttelepi
wirman peuroin wiritti
jäliesänsä juoxemahan
latoi se lauman laulajtta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta-cahlehisa
teri rautainen kukersi
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoisen hypitti
edesänsä fildin päällä;
njn sanoi pildj pikuruinen
wandi waaxahan korkuinen:
jo minun tullepi nälkä;
njn sanoi herra Henderjki:
"jo pian taloi tulepi
Lalloila on takoa lähdet
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan
heinät heinä-huonehestä
caurat kaura-hingaloista
heitä penningi siahan";
paha waimo pannahinen
sata-syöiä sappehinen
sepä kirkui kiukahalda
parku pazahan nenästä:
"jahka Lalloi cotihin saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonesi sirgotelepi;
sitte herra Henderjki
kijriahti taloista poies;
Lalloi cuin tuli cotihin
walehteli wanha naara:
"poikaseni, nuorembani,
jopa on täsä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa
otti olutta kellaristä
heitti tuhkia sijahan
heinät heinä-huonehesta
kaurat kaura-kingaloista
hejtti tuhkia siahan";
nijn siwui Lalloi lahtarinsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuin oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi kalhun kalia mallen
cuijn talwisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoxi winhiästi
tuli suitzi sucxen tiästä
sawu sauvacon siasta;
sitten herra Henderjki
sanoin lausui suin puheli:
jo Lalloi hihtäjn tullepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulewan
hätä-päiwän päällen saawan
ja sanoj;
"pildisenj, piennoisenj
wandi waxahan corkuhujjnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiweszä
catzokos tacoa tammen
warjosta hywän hewoisen
kuhunga luuni lendelepi
suoneni sirottelepi
ne sinä werkahan wetelet
sini-langoin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta oroin rekehen
kuhunga oroit tauwonewi
sijtän härkä pandakohon;
kuhunga härkä tauwonewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohon
herra Hedrikin nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta-cungahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensimmäijnen haudatihin
kircko myöskjn rakettihin
sijhen herran Hendrikin nimehen
waan eij poica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalota
sormia jsoin isännän
kulda-sormuxen keralla
ennen cuijn kesä-sydännä
sijtte cujn kewät oli jhana
jää oli järwestä sullanut
nijn sijtte kesä-sydännä
pienen jään palaisen päällä
tuuli alloisa aielli
sormi pyhän urohon
culda-sormuxen keralla
ihmisillen nähtäväxi
tunnus-merkiksi jalloxi
jotta eij suonut suuri luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tulemahan
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
culda-sormuxen keralla
Lalli pahin pacanoista
julmin Juudasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispan herran Henderjkin
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoin lausuj, suujn puheli;
"mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?"
Lalli nosti lackiansa
hiukset lackihin imewyit
cajken camaran keralla
luikois luusta jrrallensa
caicki callosta crannuij
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paliahaxi
nahattomaxi cujn naudan pää
paliahaxi pahan panna;
sen teki Suuri Luoja
salli wäkewä Jumala
imahexi isoixi
tunnus-merkixi jaloxi
mutta nyt on piispa jlosa
Lalli pijnasa pahasa
pispa engelein cansa laulele
jlon wirttä weisale
Lalli Hijdesä hihtelepi
lylyjnensä luistelepi
pijnan sawuhun sakiahan
sauwallansa satuttele
pirut pahoin pistelewät
helwetin heldehesä
sielu parca wajwailewat
pijnalewat hirmujsesti
warjele sieldä mejtä
wacane Jumala estä
totinen Luoja
saata salijhin taiwahasa
Ilohon ijankaickisehen
päästä häijyst maajlmasta